Haapaveden kaupunginhallituksen juonimista päätöksenteon valmistelussa


Näin Haapavedellä asioita hoidetaan. Hallitus lisää toimivaltaansa harhaanjohtamalla valtuustoa, ujuttamalla merkittävän päätösesityksen aivan eri asiaa käsittelevän päätösesityksen jatkoksi. Kulttuurikirnun rakennusaikaisen lainan myöntämisen yhteyteen on ujutettu kohtia, jotka eivät liity millään tavalla kulttuurikirnun rakennusaikaiseen rahoittamiseen, vaan lisäävät merkittävästi kaupunginhallituksen päätöksentekovaltaa. Syykin siihen on selvä. Kun hankkeille myönnetään rahoitusta, valtuuston käsittelyssä asiat ovat julkisia ja asioista käytävät keskustelut tulevat ihmisten tietoon. Tämä ei sovi keskustan imagolle. Kuten alla olevasta tekstistäkin käy julki, hallitus pimittää asioita päätöksenteossa. Tanssin Tuki ry:lle myönnettävästä lainasta hallitus oli ollut epäileväinen, että pystyykö se maksamaan lainaa takaisin,... ainakaan eräpäivään mennessä. Lisäksi hallitus jätti kertomatta valtuustolle, että myönnettävä laina ei ole kokonaisuudessa vastikkeellista hankerahoitusta vastaan, vaan 122 000 euron lainasta on omavastuu 23 000, jota leader-avustus ei kata, ja se  jää vastikkeettomaksi. Valtuustolle jätettiin myös kertomatta, kuka hoitaa lainan järjestely-ja hoitokulut. Niistä ei tullut mainintaa pöytäkirjaan.

Hallituksen pyrkimyksellä lisätä toimivaltaansa harhaanjohtavalla tavalla, aiheuttaa sen, että joudun tekemään asiakohdasta kunnallisvalituksen, kumotakseni kohdat, jotka olivat työjärjestyksen vastaisia. Esitimme valtuustolle, että se poistaisi kohdan 2 loppuosan ja kohdan kolme, mutta siihen he eivät olleet valmiita, vaikka seuraava valtuuston kokous olisi ollut jo kahden viikon kuluttua päätöskokouksesta. Perussuomalaiset olisivat olleet valmiita hyväksymään lainan Tanssin Tuki ry:lle, ja lisäkohdat poistamalla se olisi toteutunut. Keskustapuolueen toiminta kuitenkin aiheuttaa sen, että valituksen myötä myös kohta 1 kumoutuu, mikäli hallinto-oikeus kumoaa valtuuston päätöksen. Keskustapuolue on täysin vailla moraalia. Koulutuksesta ja vanhuspalveluista leikataan rajulla kädellä vuodesta toiseen, sekä maksuja korotetaan. Rahankäyttö on kuitenkin holtitonta, mitä tulee urheiluun ja kulttuuriin.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kunnallisvalitus

PL 189
90101 Oulu



Asia: Haapaveden kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.5.2016 tehdyn päätöksen kumoaminen koskien kokouksen asiaa no 18 (Kulttuurikeskus Kirnun lämpiön, sisustuksen ja kulttuurikahvilan rakennusaikainen rahoitus Haapaveden Tanssin Tuki ry:lle), koska samaan asiakohtaan on sisällytetty päätöksiä asioista, joita ei ole kokouksen työjärjestyksessä, eli asialistalla. Hallinto-oikeuden on näinollen kumottava kaupunginvaltuuston tekemät päätökset, koskien asiaa no 18, työjärjestyksen vastaisena. Kaupunginjohtaja ei ole myöskään valmistellut päätösesityksessä mainittuja kohtia 2 (osa siitä) ja kolme, vaan on tuonut päätettäväksi merkittävän asian pelkällä päätösesityksellä ilman valmistelua.

Perustelut:

Haapaveden kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto:

1. Myöntää 122 000 euron lainan Haapaveden tanssin Tuki ry:lle Hankerahoitusta vastaan.

2. Myöntää vuoden 2016 talousarvion investointiosaan saman suuruisen lisämäärärahan sekä lisäksi 200 000 euron lisämäärärahan mahdollisia tulevia hankerahoituksia varten. Lisämäärärahat katetaan tarvittaessa lainanotolla, ja

3. Myöntää tästä eteenpäin kaupunginhallitukselle valtuudet myöntää enintään 200 000 euron lainan hankkeiden toteuttamista varten myönnettyjen määrärahojen puitteissa.

Asiasta käytiin valtuustossa kiivas, lähes tunnin mittainen, keskustelu, minkä aikana ilmeni useita epäkohtia.

Kohtaan 1:

Kaupunginhallitus esittää 122 000 euron lainan myöntämistä Tanssin Tuki ry:lle hankerahoitusta vastaan.

Asian käsittelyn alussa valtuutettu Repo kyseenalaisti asiakohdan valmistelun puutteellisena ja harhaan johtavana. Valtuutetuille ei ole toimitettu mitään asiakirjoja, jotka koskevat kaupungin ja Tanssin Tuki ry:n välistä lainasopimusta. Valtuutettu Repo ihmetteli, miten valtuusto voi tehdä päätöksen näin suuren lainan myöntämisestä ilman, että tietää sopijaosapuolten välisistä maksuehdoista. Hallituksen valmisteluista eikä päätösesityksestä käy millään tavalla ilmi, kuka hoitaa lainan järjestelypalkkion ja lainanhoitokulut, jotka ilmeisesti jäävät kaupungin vastattaviksi, kun asiasta ei ole sovittu sopimuksin.

Kuten esityslistasta ilmenee, on Tanssin Tuki ry:lle myönnetyn Leader-tuen suuruus 99 000 euroa, eikä 122 000 euroa, mitä summaa vastaan lainan myöntäminen esitetään suoritettavaksi. Valtuutettu Repo otti kokouksessa asian esille, ja tiedusteli, miten summien välinen erotus, 23 000 euroa, on tarkoitettu maksettavaksi takaisin. Talousjohtaja Maria Sorvisto totesi, että valtuutettu Repo on oikeassa, ja että lainasta 99 000 euroa on vastikkeellista ja loput 23 000 euroa on vastikkeetonta. Koska suuri osa lainasta on vastikkeetonta, olisi valtuustolla pitänyt olla päätöstä tehdessään myös nähtävillä Tanssin Tuki ry:n laatima selvitys siitä, miten se aikoo huolehtia omavastuuosuuden rahoittamisesta. Nyt kaikki on epäselvää asiakirjojen puutteellisuudesta johtuen.

Maria Sorviston todetessa valtuustolle lainan vastikkeettomasta osuudesta, valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Viljo Saukko, otti puheenvuoron, missä hän kertoi valtuustolle, että myös hallituksen käsittelyn aikana oli keskusteltu siitä, että pystyykö Tanssin Tuki ry hoitamaan lainan omavastuuosuutta, ainakaan eräpäivään mennessä. Valtuutettu Repo huomioi tämän ja syytti hallitusta tahallisesta valtuuston harhaanjohtamisesta. Hallitus yritti erehdyttää valtuustoa esittämällä lainan olevan vastikkeellisen, eikä esityksessään ilmaissut, että suuri osa lainasta oli vastikkeetonta, ja että hallituksella itselläänkin on epäilyjä lainan vastikkeettoman osan takaisinsaannista. Mikäli lainan todellinen luonne olisi ollut esityslistalla, olisivat valtuutetut pystyneet käsittelemään asiaa aivan eri lähtökohdista käsin omissa ryhmäkokouksissaan. Valtuustoryhmät ovat joutuneet linjaamaan päätöksensä puutteellisin tiedoin ja väärin perustein.

Valtuutettu Jarmo Viinala teki asiasta muutosesityksen jota kannatettiin. Valtuutettu Viinalan esityksen jälkeen ilmeni uusia seikkoja lainan luonteesta (vastikkeeton, epävarma omavastuuosuus, hallituksen epäilyt omavastuuosuuden takaisinsaannista), jolloin valtuutettu Repo teki toisen muutosesityksen. Valtuutettu Viinala esitti, että kohta yksi hyväksyttäisiin sellaisenaan ja kohta kaksi seuraavalta osin: ”myöntää vuoden 2016 talousarvion investointiosaan saman suuruisen lisämäärärahan (=122 000), sekä poistaa kohdan kaksi loppuosan sekä kohdan kolme, koska ne eivät olleet valtuuston esityslistalla.

Valtuutettu Revon esitys oli muuten sama, mutta uusien näkökohtien valossa Repo esitti, että lainasumma muutettaisiin 99 000 euroksi, jolloin koko laina on vastikkeellista ja takaisinsaanti varma. Valtuutettu Revon esitys ei saanut kannatusta.

Kaupunginvaltuuston kokouksen asia numero 18 kuului seuraavalla tavalla:

Kulttuurikeskus Kirnun lämpiön, sisustuksen ja kulttuurikahvilan rakennusaikainen rahoitus Haapaveden Tanssin Tuki ry:lle.

Kuitenkin päätösehdotuksen kohdan 2 loppuosa ja kohta kolme käsittelevät aivan eri asiaa kuin kulttuurikirnun rakennusaikaista rahoitusta. Kohdan kaksi loppuosa:

2. ...sekä lisäksi 200 000 euron lisämäärärahan mahdollisia tulevia hankerahoituksia varten. Lisämäärärahat katetaan tarvittaessa lainanotolla, ja

3. myöntää tästä eteenpäin kaupunginhallitukselle valtuudet myöntää enintään 200 000 lainan hankkeiden toteuttamista varten myönnettyjen määrärahojen puitteissa.

Valtuutettu Repo esitti kaupunginjohtajalle ja valtuustolle, että ”jos tässä vaiheessa vuotta esitetään 200 000 euron lisämäärärahaa talousarvion investointiosaan, täytyy sille olla jotain tarvetta. Valtuutettu Repo epäili, että kaupunginjohtaja ja/tai jotkin valtuutetut tai hallituksen jäsenet tietävät jostain hankkeesta, mitä ei haluta vielä mainita, koska tällä tavalla toimitaan. Kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala vakuutti, että ei ole tiedossa mitään hankkeita, vaan lisämääräraha esitetään ”varmuuden vuoksi.” Haapaveden talousarvio edelliseltä vuodelta oli 1,1 miljoonaa euroa tappiollinen. Tämä on katettava vuoteen 2020 mennessä samalla kun nykyinen talouden suunta on saatava kääntymään positiiviseksi. Tässä valossa lisämäärärahan esittäminen ilman tarvetta on outo. Yleensä lisämäärärahaa joudutaan anomaan valtuustolta välttämättömien tarpeiden kattamiseksi. Joka tapauksessa, kaupunginjohtajan toteamus, että rahalle ei ole käyttökohdetta, tarkoittaa sitä, että sitä ei voi päätöksenteossa katsoa kulttuurikeskus Kirnun lämpiön, sisustuksen ja kulttuurikahvilan rakennusaikaiseksi rahoittamiseksi. Ts. asia on kokouksen esityslistan ulkopuolinen asia ja näin ollen työjärjestyksen vastainen. Näin on myös kohdan kolme osalta, missä valtuustolle esitettiin, että se myöntäisi hallitukselle valtuudet myöntää tästä eteenpäin enintään 200 000 euron lainan hankkeiden toteuttamiseksi myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Myös tämäkään asia ei ollut esityslistalla ja on näin ollen työjärjestyksen vastainen.

Valtuutetut Viinala ja Repo esittivät kohdan 2 loppuosan ja kohdan 3 poistamista työjärjestyksen vastaisina. Valtuuston seuraava kokous olisi ollut kahden viikon kuluttua tästä kokouksesta ja asia olisi voitu valmistella sinne. Viinalan vastaesitystä kannattaneet eivät vastustaneet kohtaa yksi (Repo esitti lainan alentamista leader-rahoitusta vastaavaksi 99 000) ja olisivat olleet valmiita hyväksymään lainan myöntämisen. Se, että kaupunginhallitus ujuttaa esityslistalle aivan eri asioita, joilla hallitus pyrkii lisäämään omaa toimivaltaansa, on kuitenkin kyseenalaista. Sen takia vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa Haapaveden kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen, koskien hallituksen oikeutta myöntää 200 000 euron lainoja hankkeita varten.

Lisäksi esitän seuraavaa:

Haapaveden kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ovat huonosti ja huolimattomasti valmistelleet asian kaupunginvaltuustolle jättämällä toimittamatta tarvittavia asiakirjoja, jotka liittyvät lainan myöntämiseen ja lainaehtoihin. Lisäksi kaupunginhallitus jätti kertomatta valtuustolle, että heillä itsellään on ollut epäily lainan omavastuuosuuden takaisinsaannista. Tämä selvisi vasta valtuutettu Revon tarkkanäköisyyden ja valtuutettu/ hallituksen jäsenen, Viljo Saukon kertomasta. Tämän vuoksi esitän, että mikäli kaupunginhallitus toteuttaa päätöksen ja myöntää lainan ennen hallinto-oikeuden käsittelyä, hallinto-oikeus velvoittaa ne hallituksen jäsenet, jotka hallituksessa hyväksyvät päätöksen toteuttamisen vireillepanon, sekä hallituksen esittelijän, kaupunginjohtajan, mikäli hän asiaa esittää tai hyväksyy hallituksen esityksen, henkilökohtaisesti vastaamaan Tanssin Tuki ry:lle myöntämänsä omavastuuosuuden 23 000 euroa, sekä lainan järjestely- ja hoitokulut, mikäli Tanssin Tuki ry ei niitä pysty maksamaan.




Lisäyksiä kunnallisvalitukseen:

Kirjoitan asiaan liittyviä uusia ilmenneitä asioita, joiden johdosta hallinto-oikeuden tulee kumota Haapaveden kaupunginvaltuuston edellä mainitsemani päätös. En lähde muuttamaan yllä olevaa tekstiä sen takia, että se on kirjoitettu niiden tietojen mukaan, mitä meillä valtuutetuilla oli tiedossa valtuuston kokouksessa, sekä näkökantojen, joita tuli keskusteluissa esille. Nämä seuraavat asiat valtuutettu Repo on selvittänyt valtuuston kokouksen jälkeen:

1. Valtuuston kokoukseen käsiteltävä asia oli huonosti valmisteltu asiakirjapuutteineen, sekä valtuutettuja harhaanjohtavine tietoineen. Haapaveden kaupunki myönsi kokouksessa 122 000 euron lainan Tanssin Tuki ry:lle hankerahoitusta vastaan. Hallituksen esityksestä saa käsityksen, että koko laina on myönnetään hankerahoitusta vastaan, eikä siinä kerrottu mitään omavastuuosuudesta. Lähes tunnin mittaisen keskustelun aikana keskusteltiin vain 99 000 euron ”ilmaisesta” leader-rahoituksesta, jota vastaan kaupunki takaa lainaa. Noin 10 päivää myöhemmin valtuutettu Repo otti yhteyttä rahoituksen myöntäneeseen Keskipisteen leaderiin. Repo keskusteli valtuuston päätöksestä ja leader-rahoituksesta 2 henkilön kanssa. Keskustelun aikana kävi ilmi, että Haapaveden kaupunki vastaa tuosta 99 000 euron leader-avustuksesta 20 prosentin osuudella, mikä on noin 20 000 euroa. Tämä on kuulemma vakiokäytäntö leader-avustuksiin. Kolme ja puoli vuotta valtuutettuna toimineena (Repo), ei leader-tuen luonteesta ole kerrottu meille valtuutetuille. Varsinkin meillä uusilla valtuutetuilla on ollut harhaluulo, että leader-tuki tulee kokonaisuudestaan kaupungin ulkopuolelta. Valtuutettu Repo soitti lähes kymmenelle valtuutetulle ja tiedusteli heidän tietämystään asiasta. Yksikään uusista valtuutetuista ei ollut kuullut tätä asian sisältöä. Kaksi useamman kauden valtuutettua kertoi tietävänsä, että leader-tukeen liittyy kaupungin rahoitusosuutta, mutta eivät osanneet kertoa sen suuruutta. Tosiasiallisesti Haapaveden kaupunki on siis avustamassa Tanssin Tuki ry:tä 20 000 euron summalla leader-avustuksen muodossa. Näin myös lainan takaamisessa kaupunki on lainaamassa rahaa vastikkeellisena omaa rahoitusosuuttaankin vastaan. Lisäksi valtuutettu Revolle kerrottiin Keskipisteen leaderista, että heidän toiminnanjohtajansa kiertelee eri kunnissa kertomassa näistä asioista, ja on käynyt lähiaikoina myös Haapavedellä. Kenen vastuulla on näiden tietojen jälleen jakaminen kaupunginvaltuustolle? Miksi valtuutettuja ei ole informoitu näin merkittävästä asiasta? Leader-tukea on myönnetty aiemminkin eri kohteisiin, ja aina puhutaan vain myönnetystä tuesta ilman kaupungin osuutta, jolloin jää kuntalaisille ja myös meille päättäjille harhakuvitelma, että leader-tuki on kokonaisuudessaan kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Tämä asia olisi pitänyt näkyä hallituksen esityksessä valtuustolle.

Kuntalaissa määrätään, että käsiteltävät asiat on valmisteltava valtuuston kokouksiin huolellisesti, ja että valtuutetuilla on oltava kaikki käytettävissä oleva tieto päätöstä tehtäessään. Näin ollen hallituksen esityksestä olisi pitänyt käydä ilmi, että Tanssin Tuki ry on saanut leader-tukea 99 000 euroa, josta Haapaveden kaupungin osuus on noin 20 000 euroa.

Valtuutettu Repo protestoi valtuuston kokouksessa asiakirjojen puutetta ja puutteellista valmistelua. Noin viikko kokouksen jälkeen valtuutettu Repo pyysi sähköpostilla kaupungin hallintojohtajalta asiakirjoja Tanssin Tuki ry:n lainaa koskien. Pyyntö koski kaupungin ja Tanssin Tuki ry:n välistä lainasopimusta sekä Tanssin Tuki ry:n ja kaupungin välistä vuokrasopimusta lainan kohteena olevista tiloista ja Tanssin Tuki ry:n selvitystä taloustilanteestaan sekä heidän kaupungille esittämästään selvityksestä lainan hoitamisesta. Asiaa uudelleen tiedustellessa valtuutettu Repo sai sähköpostitse hallituksen ja Tanssin Tuki ry:n helmikuussa laatiman vuokrasopimuksen, ei muuta selvitystä. Lainasopimusta ei kuulemma ole, koska valtuuston päätös ei ole saanut lainvoimaa. Tämä sai valtuutettu Revon selvittämään asiaa tarkemmin, ja ilmeni seuraavaa:

Kaupunginhallitus on tehnyt valtuustolle esityksen 122 000 euron lainan myöntämisestä Tanssin Tuki ry:lle. Hallituksella ei ollut käytettävissään muuta asiakirjaa kuin Tanssin Tuki ry:n selvitys Keskipisteen leaderille, mistä ilmeni lainan tarkoitus ja Haapaveden eri kultturin toimittajat. Valtuutettu Repo etsi Tanssin Tuki ry:n lainahakemusta, jolla se on hakenut kaupungilta lainaa. Tällaista ei löytynyt yhdestäkään hallituksen pöytäkirjasta tai esityslistalta! Tanssin Tuki ry ei siis ole edes hakenut kaupungilta lainaa, vaan kaupunki on omaehtoisesti lähtenyt myöntämään lainaa ilman, että sitä on edes haettu! Uskomatonta! Kaupunki myöntää kaupungin toiminnan ulkopuoliselle yksityiselle yhdistykselle mittavan lainan ilman, että se on ollut edes hakemassa sitä. Ei ole asiakirjaa, jonka Tanssin Tuki ry:n nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö olisi allekirjoittanut. Mitä tulee Revon pyyntöön hallintojohtajalta toimittaa asiakirja, mistä ilmenee Tanssin tuki ry:n taloustilanne ja suunnitelma lainan takaisinmaksamisesta, toteaa hallintojohtaja, että valtuutettu Repo voi itse pyytää näitä tietoja Tanssin Tuki ry:ltä! Miten voi olla mahdollista? Asia, mikä olisi pitänyt kaupungin selvittää jo lainan myöntämistä harkitessa, ei ole edes kysytty. Eikä yksittäinen valtuutettu pysty vaatimaan yksityisen yhdistyksen asiakirjoja nähtäväksi. Kaupunki lainan myöntäjänä sen sijaan voi ja olisi pitänyt tämä asia vaatia.

Tanssin Tuki ry on itsenäinen toimija ja yhdistys. Yhdistys on hakenut hankeavustusta leader-rahoitukselta. Tanssin Tuki ry:lle on myönnetty 99 000 euroa tukea hankettaan varten. Tanssin Tuki ry:llä on mahdollisuus hakea myös itse lainaa hankerahoitusta vastaan. Yhdistyksen omavastuu on 23 000 euroa. Jos Tanssin Tuki ry:n toimijat tekevät rakennustöitä talkoilla, voi yhdistys, valtuutettu Revon tietämyksen mukaan, laskea omarahoitusosuudeksi 60% työn hinnasta. Noin 40 000 euron työtä vastaan, tanssin tuki voi ilmoittaa omaksi osuudekseen 24 000 euroa, mikä kattaisi omavastuuosuuden. Koska Tanssin Tuki ry ei ole hakenut lainaa kaupungilta, olettamus on, että Tanssin tuki ry toimii juuri edellä mainitulla tavalla itsenäisesti, eikä ole ollut tarvitsemassa kaupungin lainoitusta.

Haapaveden kaupunki myönsi noin 3 vuotta sitten Kulttuurikirnun kunnostamiseen 500 000 euroa rahoitusta. Tämä summa ei ole riittänyt tai tule riittämään projektin loppuun viemiseksi. Valtuutettuna kaiken em. kokeneena minulle herää epäilys, että hankkeen takana olisikin tosiasiallisesti Haapaveden kaupunki, ei Tanssin Tuki ry. Kaupunki ei voi hakea leader-rahoitusta, koska se on tarkoitettu yksityisille ja yhdistyksille. Valtuutettu Repo epäilee, että Tanssin Tuki ry:tä käytetään vain välikappaleena rahoituksen hankkimiseksi. Kaupungin taloustilanne on erittäin huonossa tilanteessa. Edellisvuoden tilinpäätös oli 1,1 miljoonaa alijäämäinen. Kaupungin budjetti on ollut jo 4 vuotta tappiollinen. Loppuvuodesta 2015 kaupunginjohtaja lähetti kaupungin työntekijöille ”paimenkirjeen”, jossa hän kertoi huonosta taloustilanteesta ja mahdollisista toimenpiteistä sen korjaamiseksi. Kaupungin työntekijöille esitettiin, että mikäli jokainen kaupungin työntekijä ei käytä vähintään 5 palkatonta säästövapaata, kaupunki voi lomauttaa kaikki työntekijät kahdeksi viikoksi eli 14 päiväksi. Tätä näkökohtaa vasten kaupunki ei ole aulis myöntämään suoraa lisärahoitusta, koska se herättäisi närkästystä kuntalaisissa. Tämä siis valtuutettu Revon näkemys asiasta esille tulleiden seikkojen perusteella.

Edellä mainitun johdosta vaadin, että hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston päätöksen huonosti ja puutteellisesti valmisteltuna, käsiteltävään asiaan liittymättömien asioiden päättämisestä valtuuston esityslistan ulkopuolelta työjärjestyksen vastaisena, tietojen esille tuomatta jättämisen takia sekä yksinkertaisesti sen takia, että yhdistys ei ole edes hakenut lainaa, joten kaupunki ei sitä voi edes myöntää.

Koska lainaa ei ole edes haettu, eikä Tanssin Tuki ry:ltä ole allekirjoitettua anomusta, on todennäköistä, että kaupungin tilintarkastajat eivät tulisi myöntämään vastuuvapautta lainan myöntäjille

Haapavedellä
3.6.2016

______________________________
Ilkka Repo
Mieluskyläntie 330
86600 Haapavesi
ilkka.repo@haapavesi.fi
0443782272
kaupunginvaltuutettu

Haapaveden talouskatastrofi

Ei riittänyt 0.75 prosentin veronkorotus pelastamaan Haapavettä. Nyt on keskustapuolueenkin johto yhdessä kaupungin johtajiston kanssa heränneet, että näin ei voi elää. Hulvatonta on meno ollut tähän asti. Surutta on tehty velkaa. On kunnostettu, on rakennettu. Vielä vuosi sitten ( ennnen vaaleja) kaupunkilaisille uskoteltiin, että hyvin menee. Oli niin optimistista ja positiivista puhetta ja kirjoitusta. Haapavedellä menee hyvin, muualla huonosti. Perussuomalaiset " räksytti" ja olivat kaikessa väärässä. 3 vuotta olemme me perussuomalaiset tuoneet esille kaupungin velkaantuneisuuden ja väärän talouspolitiikan. Ei uskottu, eikä haluttu uskoa. Tai paremminkin, asia tiedettiin, mutta haluttiin uskotella ihmisille, että hyvin menee. Antti Rantakangas piti väkisin saada eduskuntaan jatkamaan olematonta ja sanomatonta edustustaan. Rantakangas valtuuston puheenjohtajana ajoi meidät haapavetiset ja Haapaveden syvään velkakierteeseen yhdessä muun keskustapuolueen jäsenten kanssa. Rantakangas toimi kuin Hamelnin pillipiipari, joka johti lumoavalla pillin soitollaan rotat hukkumaan mereen. Antti on Hamelnin pillipiipari, ja Antin kaupunkilaisia harhaanjohtavat puheet ja kirjoitukset olivat sadun taikapilli, jota ihmiset sokeasti uskoivat. Talousahdinko on se sadun meri, johon Rantakangas ihmiset ja kaupungin hukutti. Nyt saamme maksaa kovaa hintaa tästä Rantakankaan johdolla tapahtuneesta kerskakulutuksesta. Veronkorotukset, terveyskeskusmaksujen lähes 30 prosentin korotukset, siivoajien häpeällisen rankka kurittaminen monilla tavoin ( siivoajien raju vähentäminen, siivoajien käyttäminen keittiöhenkilökunnan poissaolojen paikkaamiseen, siivoajien työaikamuutokset palkkasäästöjen takia), rajut säästötoimet eri kaupungin toimialoilla, ja kiristämällä pakotetut "vapaaehtoiset" kaupungin työntekijöiden säästövapaat, maanteiden ja kevyenliikenteen väylien talvikunnossapidon romahtaminen säästöjen takia,... Ja paljon muuta on luvassa. Säästövapaita ei kuulemma ole kertynyt tarpeeksi ja nyt pitää puuttua vielä kaiken edellä mainitun ja mainitsematta jäädyn lisäksi rakenteisiin. Mitä tämä tarkoittaa, jää kauhulla nähtäviksi. Todennäköisesti yritetään jälleen hyökätä sivukylien koulujen kimppuun. Miksi on niin vaikeaa myöntää, että keskustapuolue ei ole mikään hyväntekijäpuolue. Keskustapuolue ajaa häikäilemättömästi oman etupiirinsä ja puolueensa omaa etua, ei ihmisten yleistä etua tai ihmisten yleistä hyvinvointia. Haapaveden viime vuosien toiminta on hyvä osoitus tästä politiikasta. Liikuntaan ja kulttuuriin ( mitkä ovat molemmat toki tärkeitä ja hyviä 
asioita) on satsattu valtavasti rahaa ja otettu vastaavasti valtavasti velkaa. Rantakankaan aikana on kaupungin velka asukasta kohden kolmin-nelinkertaistunut riippuen siitä, ladketaanko Antin koko valtuustokausi vai pelkästään Antin valtuuston puheenjohtajakausi mukaan. Velkaannuttaminen näyttää olevan Antti Rantakankaalle se asia, minkä hän näyttää osaavan. Tuhlaajapojan titteli hänelle siitä suotakoon. Haapavesi, Kärsämäki ja Kestilä hänet ainakin siitä tulevat muistamaan. Antti Rantakangas on vastuuton yleisten asioiden hoitaja, siitä ei pääse mihinkään. Toivottavasti viimeistään nyt, kun olemme syvällä suossa Rantakankaan ja keskustan politiikan ansiosta, kaupunkilaiset huomaavat, että keskustapuolue on vienyt Haapaveden huonoon tilaan. Ja sama tulee jatkumaan, elleivät äänestäjät tätä huomaa ja myönnä, sekä muuta Haapaveden politiikkaa ja poilitiikan suuntaa äänestämällä mitä muuta puoluetta tahansa kuin keskustaa.  Lapsilta viedään mahdollisuus hyvään ja laadukkaaseen opetukseen, kun opetuksesta säästetään vuosi toisensa perään enemmän ja enemmän. Sijaisia palkataan edelleen hyvin niukasti, paitsi kouluissa, niin myös muilla kaupungin toimialoilla. Pahoinvointi ja väsymys on suurelle osaa kaupungin työntekijöitä tuttu asia. Vanhusten hoidosta ja kohtelusta saamme kuulla ikäviä asioita. Omaiset ja vanhukset eivät usein ole 
tyytyväisiä saamaansa kohteluun ja palveluun. Toki palveluihin tyytyväisiäkin ihmisiä löytyy, mutta yksikin epäinhimillinen ihmiskohtalotarina on liikaa hyvinvointiyhteiskunnassa. Sairaita kuritetaan myös kovalla kädellä. Vuodeosastopaikkoja aiotaan vähentää 20 prosenttia eli viidellä paikalla. Miten tämä on mahdollista, kun nykyisetkään vuodeosastopaikat eivät ole riittäneet. Potilaita kuskataan aina Liminkaan ja Utajärvelle asti, kun lähempää ei ole löytynyt tilaa. Naapurikunnista olisi myös ollut 
vuodeosastopaikkojen vuokraamisille kysyntää, mutta ei ole voitu vastata kysyntään, kun paikkoja ei ole. Perussuomalaiset ovat yrittäneet jarruttaa ja järkevöittää keskustan järjetöntä toimintaa päätöksenteossa. Nyt näemme, että olemme koko ajan olleet oikeassa. Varoitimme heikkenevästä valtiontaloudesta ja heikkenevistä valtionavuista. Ei uskottu, pilkattiin. Nyt pilkka osuu omaan (Rantakankaan ja keskustan) nilkkaan. 

Haapavedellä politiikassa toimitaan keskustapuolueen johdolla vailla järjen hiventäkään. Missä muualla toimitaan siten, että lakisääteisistä palveluista ( terveydenhoito, lastenhoito, peruskoulutus, päiväkodit, vanhustenhoito,...) säästetään kaikin keinoin (työvoiman vähentäminen, hoitajamitoituksen vähentäminen, opetushenkilökunnan vähentäminen jne, sekä se, että pyritään olemaan ottamatta sijaisia poissaolevien tilalle) samalla kun kaupunki satsaa ei lakisääteisiin palveluihin kuten liikuntaan ja kulttuuriin, sekä kunnan toimintaan kuulumattomiin palveluihin kuten esim. Folk-festivaaliin, ystävyyskuntavierailut,...??? Olkoonkin niin, että liikunta, kulttuuri ym. kunnan toimintaan liittyvät ei pakolliset asiat ovat kuinka tärkeitä tahansa, niin eikö pitäisi kuitenkin prioriteetin eli arvojärjestyksen olla niin, että kunta ensisijaisesti huolehtii lakisääteiset, ihmisen perusturvaan liittyvät asiat ja sitten, jos on varaa, niin hyvillä mielin parannetaan näitä kunnalle ei-pakollisia osa-alueita? Terveys, arvokas vanhuus, perusopetus, lasten ja perheiden hyvinvointi pitäisi itsestään selvänä olla ensisijaisena palveluita priorisoidessa. En vastusta urheilua enkä kulttuuria. Molemmat ovat kuuluneet vahvasti omaankin elämään lapsesta saakka. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että nämä ovat tärkeitä asioita. Nyt ei vain ole niihin sijoittamisen aika. Olemme lamassa, eikä raha riitä edes peruspalveluihin, kuten olemme joutuneet huomaamaan. Päättäjien tehtävä on valvoa kaikkien kuntalaisten etua ja ennen kaikkea hyvinvointia. Omat mieltymysalueetkin on vain priorisoitava tärkeysjärjestykseen. Päättäjänä en voi hyväksyä nykyistä toimintamallia, missä toimitaan nurinkurisesti, eli säästetään peruspalveluista pystyäksemme järjestämään entistä tasokkaampaa kulttuuria ja liikuntapalveluita. Ensin talous kuntoon ja huolehditaan sinä aikana laadukkaasti ihmisarvoa kunnioittavat asiat, ja jos sitten on varaa, kehittäkäämme muita palveluita. Keskustapuolueen johdolla tämä ei ole toiminut eikä tule toimimaan.

Haapavedellä on investointiohjelmassa edelleen noin 2 miljoonan euron suuruinen varaus lähivuosille (2019 saakka?) liikuntahallin remontoimiseen ja pieneen laajentamiseen ( kuntosalin laajentaminen urheilukentälle päin). Miten voi olla mahdollista kaikkien näiden kurjistamisten rinnalla? Pakkolomauhka päällä, vaihtoehtona kaupungin kiristämällä pakotetut " vapaaehtoiset" säästövapaat!
Ja kuitenkin on jälleen vara sijoittaa ja ottaa lisävelkaa ei-lkisääteisen palvelun eteen. Toki tämäkin maksatetaan kaupungin työntekijöiden, lasten, vanhusten ja sairaiden selkänahasta keskustapuolueen tapaan


Ilkka Repo
Kaupunginvaltuutettu
Perussuomalaiset

Vastine aluehallintovirastoon Haapaveden kaupungin antamaan lausuntoon tekemäämme hallintokanteluun opettajien poissaolojen oto-sijaisuuksista

Vastine Haapaveden kaupungin antamaan selvitykseen aluehallintovirastoon tehtyyn kanteluun koskien opettajien oto-toimintaa opettajien poissaolojen aikana.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto                                                                       

Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue

PL 293
90101 Oulu

Vastine Haapaveden kaupungin koululautakunnan ja kaupunginhallituksen antamaan lausuntoon ja selvitykseen, koskien kaupunkien käytäntöä käyttää sijaisia opettajien ollessa pois koulusta.

Olemme tyytymättömiä Haapaveden kaupungin antamaan lausuntoon edellä mainitun asian johdosta. Lausunnosta ei käy ilmi se, mitä kantelussamme pyysimme selvittämään. Opettajan ollessa pois koulusta ilman, että hänelle palkattaisiin sijainen, vaikuttaa aina kahteen luokkaan ja luokkien työskentelyyn. Tämän vuoksi pyysimme selvittämään, kuinka monta tuntia kukin opettaja on ollut pois lukukauden aikana, niin että hänen tilalleen ei ole palkattu sijaista ja kuinka monta tuntia opettaja on itse toiminut OTO-opettajana työssä ollessaan. Haapaveden kaupunki on selvittänyt vain jokaisen opettajan omat poissaolot, ei pidettyjä oto-tunteja. Tätä asiaa tulee tarkastella oppilaan näkökulmasta, ei opettajien. Kaupungin antamassa lausunnossa olevat poissaolot, joissa sijaista ei ole palkattu, tulee siis kertoa kahdella, jotta saataisiin todellinen luku ja sen vaikutus kuhunkin luokkaan. Tämän lausunnon perusteella eme pysty myöskään selvittämään yksittäisten luokkien yhteistuntimääriä, koska oto-sijaisuuksia tehdään suurissa kouluissa, ei vain rinnakaisluokkien kesken, vaan useiden eri luokkien välillä. Tämän vuoksi teemme annettuihin lukuihin perustuen omia johtopäätelmiä, jotka ovat suuntaa antavia, mutta eivät välttämättä oikeita. Joillekin luokille päättelymme saattaa tuottaa liian suuria lukemia, ja puolestaan joillakin luokilla luvut jäävät liian pieniksi.

Käymme aluksi läpi koulu koululta luvut siten, kuin ne arviomme mukaan saattaisivat olla.

Yläaste: Yläasten kohdalla tilanne ei ole yksioikoinen, koska jokainen opettajan poissaolo vaikuttaa päivän aikana 5-6:een eri luokkaan. Yläasteen luvut eivät myöskään ole niin suuria, että puuttuisimme niihin. Oppilaiden tasa-arvon kannalta aineenopettajajärjestelmä tasoittaa luokkien väliset erot, toisin kuin ala-asteiden luokissa, joissa erot kasvavat todella suuriksi.

Vattukylän koulu: Vattukylän koulu on 3-opettajainen koulu.

Opettaja on ollut poissa 64 tuntia ilman sijaista. Todennäköisesti 3.-4.-luokan opettaja on sijaistanut 5.-6.-luokan opettajan poissaolot (18h)? Näin 3.-4.-luokan oppilailla olisi ollut yli 80 tuntia tilanne, että joko oma opettaja on ollut pois tai oma opettaja on toiminut oto-opettajana toiselle luokalle. Vastaavasti sama tuntimäärä tulisi myös 5.-6.-luokalle, kun lasketaan oman opettajan poissaolot ja hänen pitämät oto-tunnit yhteen.

Vatjusjärven koulu: Vatjusjärven koulu on myös 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokan opettaja on ollut pois 39,4h syyslukukauden aikana; 3.-4.-luokan opettaja 38,4h ja 5.-6.-luokan opettaja 40h. Koska jokaisella opettajalla on noin 40h (pyöristetty) poissaoloja ilman sijaista, tarkoittaa se sitä, että jos oto-sijaisuudet jaetaan tasan kaikkien opettajien kesken, tulisi jokaiselle luokalle lähes(oppilaan näkökulma) 80 tuntia opetusta, jolloin luokalla on toisen luokan opettaja oto-opettajana tai oma opettaja toimii toisen luokan opettajana oto:lla! Vatjusjärven koulun kohdalla tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Luokat sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa siten, että 3.-4.-luokka ja 5.-6.-luokka sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 1.-2.-luokka. Lähdemme taas oletuksesta, että 3.-4.-luokan opettaja sijaistaisi pääsääntöisesti 5.-6.-luokan opettajaa ja päinvastoin, sillä luokat sijaitsevat vierekkäin.

Toisaalta 1.-2.-luokan opettajan poissaolot pitää sijaistaa jomman kumman yläluokista, tai jakaen sijaisuudet. Pahimmillaan, mikäli oletuksemme osuu oikeaan, on jollakin luokalla jopa 100 tuntia tilanne, että yksi opettaja opettaa kahtaa luokkaa yhtäaikaisesti (oppilaan näkökulmasta). Ja tämä vain syyslukukauden aikana! Koska opettaja vastaa aina oppilaasta, opetuksesta, turvallisuudesta jne, on syytä vakavasti miettiä, miten opettaja voi vastata kahdesta eri luokasta samanaikaisesti, kun ne sijaitsevat 2 eri rakennuksessa, piha-alue välissä? Onko oppilaiden oikeusturva vaarantunut oleellisesti Vahingon sattuessa vakuutusyhtiökin saattaa kieltäytyä vastuunkannosta, jos osoittautuu, että opettaja ei ole ollut paikalla vahingon sattuessa.

Humalojan koulu: Humalojan koulu on 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokka ja 3.-4.-luokka sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 5.-6.-luokka; piha-alue välissä. Poissaolot eivät ole järin suuria, mutta 1.-2.-luokan ja 5.-6.-luokan kohdalla vastaavat yhden viikon tuntimääriä, eli otoiltuna 2 viikon tuntimääriä. Oppilaiden oikeusturvan kannalta tulee kuitenkin huomioida sama kuin Vatjusjärven koulun kohdalla. Miten opettaja voi vastata kahden luokan oppilaista samanaikaisesti, kun oppilaat opiskelevat eri rakennuksissa?

Mieluskylän koulu: 3-opettajainen koulu. 3.-4.-luokan opettajan poissaolot 29h ilman sijaista ja 5.-6.-luokan opettajan poissaolot 50h ilman sijaista. Mikäli 3.-4.-luokan opettaja ja 5.-6.-luokan opettaja pääsääntöisesti sijaistavat toisiaan, tulee molempien luokille (oppilaan näkökulma) yhteenlaskettuna 79 tuntia opetusta jolloin kahta luokkaa opettaa yksi opettaja.

Mäkirinteen koulu: 8-opettajainen koulu. Ensinnäkin 4g:n, 5g:n, 6g:n ja 6h-luokkien poissaololuvut eivät täsmää taulukossa 4g:llä pitäisi olla 21h opetusta ilman sijaista, 6g:llä 27h ja 6h:lla 53h ilman sijaista taulukon mukaan .

Oletetaan seuraavat luokka-asteittain todennäköiset oto-parit jotta saadaan kokonaistilanne kartoitettua.

Jos toisiaan sijaistavat 1G (24h) ja 1H (12h), niin molemmille tulee yhteenlaskettuna 36h;

2G (20h) ja 3G (23h) yhteenlaskettuna molemmille 43h

4G (21h) ja 5G (9h) yhteenlaskettuna molemmille 30h

6G (27h) ja 6H (53h) molemmille yhteenlaskettuna 80h

Luvut vastaavat 1G:n, 1H:n, 2G:n, 3G:n osalta lähes kahden viikon tunteja. 6G:n ja 6H:n tuntimäärät vastaavat jo 3 viikon oppituntimäärää! Edelleen huomioitavaa, että nämä vain syyslukukauden aikana.

Hyttikallion koulu: 18 opettajaa, joista pienryhmien opettajia 6+1. Tämä yksi tarkoittaa erityisluokanopettajaa, joka opettaa samanaikaisopetuksessa yhdessä yleisopetuksen opettajan kanssa (luokassa 5 pidennetyn oppivelvollisuuden opilasta ja 18 yleisen opetusvelvollisuuden oppilasta. Luokka 5-8i). 11 opettajaa opettaa yleisopetuksen normaalikokoisia (oppilasmäärältään)luokkia.

Hyttikallion koululla sijaisuudet menevät hyvin paljon ristiin. Pääsääntöisesti rinnakaisluokan opettaja pyrkii hoitamaan, mutta hyvin paljon joutuu myös hoitamaan sijaisuuksia useissakin muissa luokissa. Viikon poissaolon aikana samalle luokalle voi toimia hyvinkin monta eri opettajaa sijaisena. Pahimmillaan luokalla saattaa olla oto-sijaisena päivän aikana 3-4 eri opettajaa.

Hyttikallion koululla vaihtelevuus on hyvin suurta. 1A-luokalla ei ole rinnakkaisluokkaa. 1A-luokan sijaisuuksia on tietojemme mukaan hoitanut 2-3C-luokan opettaja, jonka luokka sijaitsee 1A-luokkaa vastapäätä. 2-3C-luokka on erityisluokka. Erityisluokille on määrätty maksimikoko oppilasmäärän suhteen. Sijaistaminen ei ole varmaan ollut helppoa, kun sijaistettavana on ollut 27 ensimmäisen luokan oppilasta, jotka eivät vielä syksyllä osannet lukea, laskea tai kirjoittaa, ja olivat muutenkin koulutaipaleensa harjoitteluvaiheessa. 27 koulunsa aloittavan opettaminen on suuri haaste jo yksinään kelle tahansa opettajalle. Kuitenkin syksyllä 23 tuntia poissaoloja, eikä sijaista.

2A- ja 2B-luokat sijaistivat pääosin toisiaan, poikkeuksiakin oli. 2A-luokan opettajalla oli poissaoloja syyslukukauden aikana 88,75h eikä yhtäkään tuntia ole sijaistettu. Tämä on yli 4 viikon viikkotuntimäärä. Lisäksi kun hän on joutunut tekemään oto-tunteja rinnakkaisluokan opettajan poissaoloille (2B-luokan sijaistamattomat poissaolot 28h) ja mahdollisesti muullekin (1A?)? tulee syksyn tilanteeksi poissaolot + otot 110-120 tuntia. Vastaavasti 2B-luokan opettaaalla poissaolot 41h, joilla 13h:lla tunnilla sijainen. Sijaistamattomia tunteja 28. 2B-luokan opettajalla omien päiväkirjamerkintöjen mukaan poissaoloja tai oto-tunteja 93h, joilla 13:lla on ollut sijainen. 2B-luokan saldoksi tulee siis 80h. Taulukosta lmenee, että 9 oto-tunnilla kahden opettajan sijasta 1 opettaja. Tämä tarkoittanee sitä, että luokka olisi normaalioloissa ollut jaettuna kahteen ryhmään, mutta opettajan poisollessa luokka pidettiin jakamattomana.

3A- ja 3B-luokkien poissaolot 17,67h ja 43h. Nämä yhteenlaskettuina tekisivät n.60h, mutta ylemmillä luokilla sijaisuudet menevät kaikkein eniten ristiin, joten luku voi olla suurempi tai pienempi. Samoin taulukossa ilmoitetaan 14 tunnilla olleen 2 opettajan sijasta 1 opettaja.

5-8i-luokalle kertyi 45h tuntia opetusta, jolloin luokassa oli yksi opettaja ja luokan vakituinen koulunkäynninohjaaja. Luokassa on normaalisti erityisluokanopettaja, luokanopettaja sekä koulunkäynninohjaaja. Tämä sen vuoksi, että luokassa opiskelee 23 oppilasta, joista 5 on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Myös yleisopetuksen oppilaita on tehostetun tuen piirissä. Näin sijaistamattomuus ei toimi tässäkään luokassa.

6A- ja 6B-luokkien yhteinen tuntimäärä poissaolojen suhteen 15h + 22,25h = 37,5h. Tosin heillä myös mahdollisesti muidenkin kuin rinnakkaisluokkien sijaistamisia.

Yllä on läpikäytynä kaikkien koulujen taulukot, sekä on yritetty tulkita niitä parhaan osaamisemme kautta. Luvut, kuten alussa mainitsimme, voivat heittää ylös- tai alas päin. Tämä puutteellisten annettujen tietojen takia. Joka tapauksessa, taulukot pitää tulkita niin, että niistä ilmenee vain opettajien poissaolot, ei opettajien taekemiä sijaistamisia oto:lla. Eli luvut keskimäärin kaksinkertaistuvat. Kevätlukukausi on mennyt jo reilut kolme kuukautta eteen päin, ja sijaistamattomat poissaolot jatkuvat. Lukuvuoden aikana kertyvät sijaistamattomat poissaolot ovat jo syksyn jälkeen paikoin käsittämättömät. Kevätlukukauden jälkeen koko lukuvuoden poissaolot lienevät pahimmillaan uusi Suomen ennätys?

Seuraavaksi annamme vastineen koululautakunnan ja Hyttikallion koulun rehtorin antamiin lausuntoihin.

Koululautakunnan lausunnossa kerrotaan, että ”poissaoloja on ollut syksyllä 2014 normaalia enemmän johtuen normaalia runsaimmista sairauspoissaoloista, aktiivisesti käynnistyneestä opetussuunnitelmatyöstä ja kaupungin ns. säästövapaista. Näiden lisäksi poissaoloja ovat aiheuttaneet opettajien täydennyskoulutukset, sekä muut virkavapaat.”

Vastine:

Mitä sairauspoissaoloihin tulee, Haapaveden kaupunginvaltuustolle kerrottiin syksyllä, että sairauspoissaolot kaupungissa on saatu vähenemään. Edellisenä vuonna (2013) kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen keskiarvo oli n. 17 päivää/työntekijä. Tästä johtuen sairauspoissaolojen määrän pitäisi näkyä vähenemisenä eikä päinvastoin. Onko väite tuulesta temmattu, vai onko opettajien sairauspoissaolojen tilastoja verrattu vuosina 2013 ja 2014? Valtuutettuina emme usko sanallisiin perusteettomiin väitteisiin, vaan haluamme, että jos väitettä käytetään perusteluna, sille löytyy myös varmaa tilastollista tietoa.

Toisena kohtana mainitaan aktiivisesti käynnistyneet opetussuunnitelmatyöt.

Opetussuunnitelmatyö käynnistettiin yleisellä osalla. Vasta nyt tammikuussa alkoivat opetussuunnitelman ainekohtaiset työryhmät toimia. Opettajakunnassa herätti keskustelua se, että miksi opetussuunnitelmatyötä tehdään oppilaiden kouluaikana, jolloin opettajien ollessa työryhmissä, opettajan poissaolot hoidetaan oto-opetuksena. Kaupunki ei suostunut siihen, että työ tehtäisiin työajan ulkopuolella, ja että siitä maksettaisiin erillinen korvaus. Oppilaat eivät siis ole olleet lähtökohtaisesti etusijalla, eikä heidän oikeuttaan laadukkaaseen ja hyvään opetukseen pidetty tärkeänä. Kaupungin säästäminen ajoi ohi oppilaiden edun. Opettajakuntakin jakaantui kyselyn mukaan tasan kahtia. Toiset eivät olisi halunneet tehdä ops:aa työaikana juuri oppilaiden takia, ja toinen puoli ei halunnut jatkaa työpäiviä kouluajan jälkeen eri syistä. Kaupungin taholta kuitenkin raha oli ratkaiseva tekijä.

Kolmantena mainitaan kaupungin ns. säästövapaat.

Haapaveden kaupunki on käyttänyt säästövapaita säästämisen edistämiseksi jo vuosia. Luultavasti nyt on menossa jo viides vuosi, kun kaupungin työntekijöitä kannustetaan käyttämään säästövapaita. Säästövapaiden ehtona on, että silloin ei sijaista saa palkata. Keväällä 2014 tilanne kärjistyi kaupungin taholta jo työntekijöiden painostamiseksi. Kaupungin työntekijöille annettiin lomautusvaroitus, ja lomautukset piti toteuttaa syksyllä 2014. Tällöin työntekijöitä painostettiin lomautuksen uhalla ottamaan säästövapaita. Luvattiin, että mikäli lomautus tulee, pidetyt säästövapaat vähennetään lomautuspäivistä. Toisaalta luvattiin, että mikäli säästövapailla saadaan riittävästi säästöjä aikaan, ei lomautuksia tule. Myös tämä tukee tosiasiaa, että kaupunki pyrkii säästämään kaikin keinoin myös kouluista. Koululautakunnan lausunnossa väitetään, että sijaistamattomuudessa ei ole kyse rahasta. Sekä opetussuunnitelmatyön tekeminen oppilaiden työajalla, että säästövapaasuositus tukee päinvastaista, eli siitä, että rahasta on kyse.

Neljäntenä kohtana mainitaan opettajien täydennyskoulutukset ja muut virkavapaat.

Täydennyskoulutus on hyvä asia, mutta miksi koulutus takaa aina sen, että opettajan hankkiessa lisää ammattitaitoa, oppilaat jäävät taas toissijaisiksi. Lausunnoissa vedotaan siihen, että Haapavedellä on hyvin vaikea saada sijaisia. Täydennyskoulutukset ja muut virkavapaat ovat hyvissä ajoin tiedossa, eivätkä ne tule yllättäen. Silti niiden ajaksi ei Haapavedellä hankita sijaisia. Kyse ei siis ole sijaisten vaikeasta tavoitettavuudesta, vaan haluttomuudesta ottaa sijaisia paikkaamaan opettajien poissaoloja.

Viidentenä kohtana lausunnossa tuleekin: ”Kaupungin suosituksena opettajien poissaolojärjestelyissä on, että 1-5 päivän poissaoloihin ei pääsääntöisesti oteta sijaista, vaan nämä poissaolot hoidetaan oto-järjestelyin. Tätä järjestelyä ei ole tehty säästösyistä. Perusteluna on ollut se, että Haapaveden kaupungissa on vaikea löytää sijaisia lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Etenkin pätevien sijaisten saaminen 1-5 päivän ja sitä pidempiinkin sijaisuuksiin on todella haastavaa, mitä kauempana kunta on yliopistokaupungista.”

Jo ensimmäinen virke kertoo, että tarkoituksenakaan ei ole ottaa sijaisia, vaan opetus pyritään hoitamaan ilman sijaista. Tällainen suositus, joka on ollut kaupungissa voimassa vuosikausia kertoo siitä, että kyseessää on puhdas säästötoimi. Sama suositus on kaupungin muillakin toimialoilla, eikä siellä käytetä perusteena sijaisten vaikeaa saatavuutta. Mitä sijaisten saatavuuteen tulee, olemme tästäkin eri mieltä. Haapavedellä on luultavasti jo yli 10 vuotta menetelty siten, että opettajien poissaolot pyritään hoitamaan ilman koulun ulkopuolista sijaista. Yksi meistä kantelun tehneistä valtuutetuista toimii opettajana, ja hän on myös tehnyt aikanaan lukemattomia lyhytaikaisia sijaisuuksia Haapavedellä. Työnvälityksestä soitettiin jopa alle puoli tuntia ennen koulupäivän alkua ja annettiin määräys lähteä hoitamaan sijaisuutta, joiden kesto vaihteli 1 päivästä aina viiteen päivään saakka. Silloin ei ollut sijaiskieltosuosituksia. Keskustelimme asiasta työnvälityksen pitkäaikaisen työntekijän kanssa. Hän sanoi, että useat kunnat tekevät sijaistamisasioita yhteistyössä työnvälitystoimiston kanssa. Haapavesi ei ilmeisesti kuulu näihin kuntiin. Työvoimaministeriön sivuilla on ollut Pohjois-Pohjanmaan sivuilla jo useita ilmoituksia ainakin reilun kuukauden, joissa haetaan sijaisuuksista kiinnostuneita ilmoittautumaan ensi vuoden sijaisrekiseriin. Sijaisia löytyy, jos halua ja tahtoa löytyy. Esimerkiksi kuulemamme mukaan naapurikunnissa Nivalassa, Ylivieskassa, Kärsämäellä ja Oulaisissa sijainen pyrittäisiin ottamaan jo yhden päivän poissaoloihin. Osatyöpäivän keskeytyksiä ei sijaisteta. Miksi Haapavesi naapurikuntana olisi jotenkin huonompi sijaisten saannissa? Joissakin kunnissa myös koulunkäynninohjaajille palkataan sijainen heidän poissaollessaan. Lausunnossa myös vedotaan pätevien sijaisten saamisen vaikeuteen. Se on varmasti totta. Tuskin muissa kaupungeissa kuin yliopistokaupungeissa löytyy päteviä sijaisia. Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö on useinmiten aivan erinomainen sijaistehtäviin. Varsinkin ala-asteen opetettavat asiat, ja miksei yläasteenkin, onnistuvat heiltä tiedonhallinnallisesti. On totta, että kaikki eivät sovellu opettajantehtäviin. Opettajan työ on paitsi tiedon- ja tiedonsiirron hallintaa, myös ennen kaikkea luonnetyötä. Ulospäin suuntautuvuus on tärkeä. Tästä tuskin tulee ongelmia. Sijaisiksi tuskin ilmoittautuu ihmisiä, jotka pelkäävät olla ihmisten keskellä ja ottaa vastuuta. Sijainen joka tulee kouluun hoitamaan sijaisuuksia, on yleensä hyvin motivoitunut, ja hänellä on halu näyttää pystyvänsä suorittamaan annetut vastuutehtävät. Näin toimiessaan hän tietää, että hänen on mahdollista saada vastaisuudessakin sijaisuuksia. Työttömälle tai vastavalmistuneelle ylioppilaalle palkkatyöhön pääseminen on myös hyvin motivoivaa. Ei siis ole mitään syytä väheksyä epäpäteviä sijaisia perusopetuksessa. Varsin lyhyessä ajassa ”jyvät karsiutuvat akanoista” ja aikaansaadaan hyvä sijaisjärjestelmä, joko ylläpitämällä itse sijaisrekisteriä tai tekemällä yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa.

Myöskin seuraava lausunto kummastuttaa meitä kantelun tekijöitä. ”Koulun ulkopuolelta sijaisiksi tulevat henkilöt eivät tunne koulun käytänteitä eivätkä oppilaita ja heidän perehdyttämisessään menee lyhytaikaisissa sijaisuuksissa suhteettoman kauan aikaa.”

Ensinnäkään, vaikka oto-sijainen on omasta koulusta, ei hänellä ole useinkaan juurikaan tietoa oto-luokan oppilaista. Jokainen opettaja oppii tuntemaan oppilaat, joita hän aktiivisesti opettaa. Joutuessaan yllättäen oto-sijaiseksi vieraaseen luokkaan, ei hänelläkään ole varsinaista oppilaantuntemusta sanan varsinaisessa merkityksessä. Mitä taas sijaisten perehdyttämiseen tulee, niin sitä ei tietämyksemme mukaan tapahdu kouluissa. Sijaiselle näytetään luokka ja työjärjestys, ja sen jälkeen sijainen perehtyy itsenäisesti opetettaviin aiheisiin ja opettaa sen tietämyksensä ja persoonansa kautta. Perehdyttäminen sanan varsinaisessa merkityksessä jää olemattomaksi myös silloin, kun kouluun tulee uusi opettaja tai otetaan pitkäaikainen sijainen. Useinmiten työhön perehtyminen tapahtuu itsenäisesti työn kautta. Toisekseen lyhytaikaisen sijaisen ei tarvitsekaan tuntea koulun käytänteitä niin kuin pitkäaikaisen henkilökunnan. Sijaisen tehtävänä on viedä opetettavia asioita eteenpäin ja huolehtia siitä, että oppilaat eivät jää jälkeen opetuksessa. Oma opettaja hoitaa työssä ollessaan muut työhön liittyvät asiat.

Lausunto: ”Sivistysjohtaja on pyytänyt rehtoreita kartoittamaan opettajien mielipiteitä opettajien sijaisjärjestelyistä. Kouluilla rehtorien johdolla käytyjen keskustelujen pohjalta sivistysjohtaja kuuli rehtoreiden näkemyksiä asiasta rehtoreiden kokouksessa 13.1.2015. Rehtorit kertoivat kokouksessa, että ehdoton enemmistö kaikkien koulujen opettajista on sitä mieltä, että nykyinen käytäntö sijaisuusjärjestelyissä on edellä mainituista syistä parempi kuin ulkopuolisen sijaisen ottaminen. Käytössä olleita sijaisjärjestelyjä ei koettu rehtoreiden taholta ongelmallisiksi.”

Em. lausunto ihmetyttää, sillä kouluilla ei ole käyty tällaisia keskusteluita opettajien kanssa, eikä asiasta ole kysytty mielipiteitä. Soitimme tämän lausunnon saatuamme usealle yläasteen opettajalle, ja he sanoivat, että eivät ole kuulleetkaan tällaisesta kyselystä. Yksi kantelun tehneistä, joka toimii opettajana Hyttikallion koululla, kysyi ihmetellen asiasta yläasteen rehtorilta, joka myönsi, ettei tällaista kyselyä olisikaan tehty. Soitimme myös yhdelle Mäkirinteen opettajalle, joka kertoi samaa myös heidän koulultaan. Kyselyä ei oltu tehty. Opettaja sanoi samalla, että ”asiahan on ilman muuta selvä, sijainen pitää aina ottaa.” Hyttikallion koululla myöskään ei kyselyä ole tehty eikä asiaa kartoitettu. Humalojan koulun yksi opettaja totesi samaa. Vatjusjärven ja Vattukylän kouluilla asiasta on kuulemma käyty keskustelua. Tällaista lausuntoa ei pitäisi rehtoreiden antaa koko opettajakunnan nimissä ilman asiallista kyselyä. Kaikkien rehtoreiden kanta on opettajilla tiedossa, joten tämä vaikeuttaa avoimessa keskustelussa pyydettyjä kannanottoja (joita ei ole pyydettykään). Asiasta pitäisi tosiaan käydä avoin keskustelu opettajakunnan kanssa ja sen jälkeen antaa kaikkien opettajien kertoa anonyyminä mielipiteensä, jotta esimiesten kanta ei vaikuttaisi annettuihin mielipiteisiin. Rehtoreiden kanta sijaistamiseen on ymmärrettävä, sillä helpottaahan nykyinen käytäntö huomattavasti heidän toimenkuvaansa. Nykykäytäntö kun on sellainen, että aamulla, kun rehtori kuulee jonkun opettajan olevan poissa, hän vain kysyy joltakin opettajalta, että suostuuko hän oto-sijaiseksi. Aikaa ei kulu kuin pieni hetki, sen sijaan, että rehtorit joutuisivat hankkimaan sijaisia sijaisrekisteristä tai työvoimatoimiston kautta. Ehkä tämä selittääkin rehtorien antaman lausunnon opettajien ehdottoman enemmistön mielipiteestä.

Lausunnon lopussa vielä (kltk): ”Lisäksi kaupunki on tehnyt 28.11.2014 OAJ:n kanssa sopimuksen opetussuunnitelmatyöryhmien työstä siten, että ko. työskentely tapahtuu pääosin oppituntien ilkopuolella.”

Opetussuunnitelmatyöryhmät kokoontuvat useinmiten klo 13.00 eteen päin. Opettajat, joilla työpäivä päättyy 13.00 ta 14.00 saavat kertakorvauksen, kun ryhmä työskentelee vähintään 1h30min. Opettajat joilla koulua olisi klo 14.00 tai 15.00 saakka, osallistuvat ryhmien työskentelyyn työajalla ja saavat siitä normaali palkan, ja jos työryhmä työskentelee vielä yli 90 min klo 15.00 jälkeen, saavat he siitä 30 euron lisäkorvauksen. Yläasteella oppilaiden työpäivä aina klo 15.00 saakka, ja tuolloin heidän opettajan ollessa ops-ryhmissä, opetus järjestetään oto-järjestelyin. 5.-6- luokkalaisten työpäivät myös kestävät useimmiten klo 15.00 saakka ja 3.-4.- luokkalaistenkin useana päivänä viikossa. Tosiasiallisesti suurin osa ops-työstä tehdään siis oppilaiden työajalla oto-toiminnan avulla.

Vastine Hyttikallion koulun rehtorin lausuntoon

1-5 päivän oto-järjestelyt ovat jatkuneet vuosikausia Haapaveden kouluilla, ei vain syksyllä 2014.

”Pienryhmiin sijaistetaan oman koulun tuttu koulunkäynninohjaaja turvallisuussyistä.”

Mielenkiintoista on, että pienryhmissä on katsottu koulunkäynninohjaaja tarpeelliseksi opettajan avuksi ja tueksi. Mutta kun pätevä erityisopettaja on pois, luokissa pärjätäänkin ilman ohjaajaa epäpätevän sijaisen hoitaessa opetusta. Tietenkin tilanne on toinen, jos sijainen on joku muu kuin luokassa jo entuudestaan toimiva koulunkäynninohjaaja jolloin aikuisten määrä luokassa ei muutu.

Toisaalta koulunkäynninohjaajilla on oma roolinsa koulussa jossakin luokassa, missä ohjaaja on syksyllä koulun alkaessa katsottu tarpeelliseksi. Nyt koulunkäynninohjaajista on tehty luokasta toiseen vaeltajia sen takia, että opettajien poissaolojen tilalle ei palkata sijaisia. Koulunkäynninohjaajat ovat tällöin pois siitä kontekstista, johon heidät on alunperin katsottu

tarpeellisiksi. Koulun ulkopuolinen sijainen ei vähennä koulun opetushenkilökunnan resursseja.

Sijaistettavissa luokissa ei ole aina koulunkäynninohjaajaa opettajan apuna. Koulunkäynninohjaajan läsnäolo ei poista opettajan vastuuta opetuksesta. Ohjaajalla ei ole opetusvelvollisuutta, mutta usein hän joutuu tosiasiallisesti huolehtimaan opettamisesta. Opettaja saa 30 %:n korvauksen vaikka ohjaaja tekee luokassa työn. Ohjaajalla ei ole vastuuta oppilaista, eikä hänellä ole kurinpito-oikeutta. Ohjaajalla ei myöskään ole arvosteluoikeutta. Myöskään oto-opettajalla ei ole tuntien suunnitteluvelvollisuutta. Toiset opettajat omasta tahdostaan suunnittelevat tunnit poissaolojensa ajaksi, toiset eivät. Koska opettaja yksin on vastuussa oppilaiden turvallisuudesta, onko oikein, että koulunkäynninohjaaja ilman vastuuta ja oikeuksia jätetään yksin luokkaan oppilaiden kanssa?

Hyttikallion koululla pahimmillaan päästiin syyslukukaudella tilanteeseen, missä yhteen luokkaan kohdistui jopa lähes 120 tunnin ”häiriötilanne”, jolloin kahta luokkaa oli opettamassa vain yksi opettaja. Jos ja kun oto-opettaja menee naapuriluokkaan opettamaan uutta asiaa, ei se tapahdu hetkessä, varsinkaan, kun kyseessä ovat pienet kakkosluokkalaiset lapset. Tämä vie oman aikansa, ja tuon ajan ovat opettajan omat oppilaat ilman opettajaa. Luokassa alkaa ilmetä levottomuutta ja muita häiriöitä. Kun opettaja palaa omaan luokkaansa, on luokka ensi rauhoitettava ennen kuin päästään opiskelemaan. Sama toistuu vähintäänkin tunnin lopussa, kun opettaja menee naapuriluokkaan lopettamaan työt, sekä antamaan kotiläksyt. Mitä tapahtuu omassa luokassa?

Opettajat eivät ole saaneet itse ilmoittautua oto-tehtäviin. Käytäntö on, että kun opettaja tai opettajia on pois, rehtori kysyy joltakin, että voiko hän olla otona. Yleensä jokainen suostuu, sillä jonkun se on tehtävä. Marraskuun lopulla eräs opettaja, jolla oli jo ollut hyvin paljon oto-tehtäviä syksyn aikana, esitti rehtorille, että voiko hän kieltäytyä oto-tehtävistä väsymyksen takia, kun hän tuntee jo rinnassa fyysisiä oireita. Vastaus oli, että ei voi. Kun hän kysyi perään,voiko rehtori luvata, että ei tarvitsisi jouluun asti ottaa sijaisuuksia, kun on kahden juhlan valmistelutkin alla (itsenäisyys- ja joulujuhla), vastaus oli, että ei voi luvata. Toinen opettaja joitakin päiviä myöhemmin kysyi, kun häntä pyydettiin oto-tehtäviin, että voiko kieltäytyä, niin vastaus oli sama, ei voi kieltäytyä. Opettaja löysi OAJ:n sivustoilta jonkin asiakirjan, jossa todettiin, että rehtori voi määrätä sijaiseksi opettajan suostumuksella. Tämä asiakirja toimitettiin rehtorille, mutta siitä ei ole keskusteltu. Meillä, ainakin hyvin monilla opettajilla, on epävarmuus siitä, miten lain tulkinta tässä asiassa menee? Pyydämmekin AVI:oa selvittämään, voiko opettaja kieltäytyä ilman pätevää syytä oto-sijaisuuksista. Tällä hetkellä kieltäytymisen perusteeksi kelpaa, jos on opetettavana sellainen aine jolloin ei voi hoitaa kahta luokkaa, esim. käsityö, liikunta.

Lopputoteamus:

Kuten edellä olemme tuoneet esille, on Haapaveden kaupungin perusopetuksessa mielestämme opettajien poissaolosijaistaminen hyvin huonosti toteutettu, mikä saattaa haapavetiset peruskoululaiset hyvin eriarvoiseen asemaan niiden kuntien oppilaiden kanssa, joissa perusopetuksen järjestäminen on hoidettu riittävällä tavalla. Haapavedellä useissa kouluissa useilla luokilla, sijaistamattomat opettajien poissaolot ovat aiheuttaneet oppilaille hälyttävän korkeita tuntimääriä tilanteita, joissa yksi opettaja vastaa kahden eri luokan opetuksesta.

Mielestämme sijaistaminen on mahdollista toteuttaa kohtuullisen helposti, mikäli kunta alkaa järjestämään sijaisrekisteriä (sijaispankkia) useiden muiden kuntien tavoin. Sijaistaminen helpottuu huomattavasti myös, jos kunta tekee aktiivista yhteistyötä työvoimaviraston kanssa.

Opettajien kouluttautuminen on hyvä ja tärkeä asia. Se ei saa kuitenkaan tapahtua oppilaiden laadukkaan opetuksen kustannuksella. Koulutuspäivät ovat aina hyvissä ajoin tiedossa, ja näin ollen on vain tahtotilasta kiinni, järjestetäänkö opettajan kouluttautumisen ajalle sijaista oto-sijaistamisen tilalle. Ristiriitaista on, että kouluttautumisella pyritään saamaan opettajille lisää ammattitaitoa nimenomaan oppilaita varten. Nyt kuitenkin oppilaat jäävät aina vaille laadukasta opetusta opettajien kouluttautuessa, sillä sijaisia ei palkata. Myöskin opetussuunnitelman teko oppilaiden työajalla on järjestäjän eli kaupungin oma tahto, koska kaupunki ei ollut valmis korvaamaan opettajille työajan jälkeen tehdystä työstä korvausta tehtyjen tuntimäärien mukaan. Oppilaat jäivät tässäkin asiassa toissijaisiksi. Haapaveden kaupungin kohdalla tuleekin kysyä, ovatko oppilaat opettajia ja koulua varten vai onko koulu ja koulujärjestelmä oppilaita varten. Myöskin sairauspoissaolojen varalle ja lastenhoitovapaille sijainen on mahdollista saada sijaisrekisterin ollessa hyvin organisoitu.

Huolestuttavaa on myös se, että koulut eivät seuraa luokkien tilastoja, kuinka paljon kuhunkin luokkaan kertyy lukuvuoden aikana sijaistamattomia poissaoloja ja opettajan oto-tunteja. Tämän vuoksi helposti pääsee syntymään tilanteita, joissa luokille pääsee kertymään massiivisia määriä opetustunteja, joissa yksi opettaja vastaa kahdesta luokasta. Hyvin yksinkertaisella taulukoinnilla pysyisi jatkuvasti ajantasalla jokaisen luokan tilanteesta.

Tästä vastineesta ilmenee selvästi, että Haapaveden kaupungin toimet tähtäävät kaikissa asioissa säästämiseen. Säästäminen on huonossa taloustilanteessa tärkeää, mutta priorisoinnin pitäisi olla kohdallaan, eli mistä säästetään.

Haapavedellä 13.4.2015

kaupunginvaltuutetut

 

Jarmo Viinala, Tarmo Nätti, Erkki Karhu, Ilkka Repo

Keskustalaisten tyhmyyttä

Kaupunginhallituksen kokous 9.2.2015 ym.

Keskustalaisilla alkaa olla hätä käsissä. Maanantaina 9.2.2015 keskustapuolue esitti valtuutettu Ilkka Revolle 1000 euron sakkoa valituksen tekemisestä kaupunginjohtajavalinnan johdosta. Heikki Halla-aho toimi hallituksen kokouksen puheenjohtajana. Siellä oli keskustalaiset käyneet kuumina. Vasemmiston Viljo Saukko ja SDP:n Jouni Ryyti yhdessä perussuomalaisten edustajan Tarmo Nätin kanssa joutuivat ojentamaan ja ohjaamaan keskustalaisia heidän esityksensä johdosta! Keskustalaiset pitivät ryhmäkokouksen ja joutuivat toteamaan jälleen oman tyhmyytensä ja ylimielisyytensä, sekä vetämään uhkailuehdotuksensa pois.
Mistä tällainen toiminta kertoo? Se kertoo siitä, että keskustapuolueen vallankäyttäjät ovat niin tottuneet yksinvaltiuteensa, että heillä on todellakin todellisuuden- ja oikeudentaju hämärtynyt. Kaupunginhallituksella ei ole oikeutta eikä valtuuksia sakkojen langettamiseen yhdellekään valtuutetulle, joka toimii lain suomien valtuuksien sekä sääntöjen puitteissa. Tällainen lain suoma valitusoikeus on nimenomaan sen takia, että myös heikompiosaisten ja vähemmistöjen oikeuksilla on edes jonkinlainen turva diktatuuria vastaan.
Kaupunginvaltuutettuna en ole tehnyt yhtään turhaa valitusta, enkä varsinkaan kiusantekomielessä. Sen pystyvät kaikki objektiivisesti asioita tarkastelevat toteamaan. Yhdessä perussuomalaisten kanssa olemme pyrkineet järkevään politiikan tekoon Haapaveden erittäin huonossa taloustilanteessa. Perussuomalaiset ovat tehneet kaksi valitusta kahden vuoden aikana. Toinen koski järjetöntä rahan tuhlausta jäähallihankkeen suhteen ja toinen (hallintokantelu) koskee haapavetisten peruskoululaisten oikeutta laadukkaaseen perusopetukseen. Jäähalliasiassa keskustapuolue teki suurta hallaa Haapaveden kaupungin taloudelle vuosikymmeniksi eteen päin. Käyttökulut räjähtävät käsiin moninkertaisina aiempaan tilanteeseen verrattuna. Peruskoululaisten oikeudesta laadukkaaseen opetukseen keskusta puolestaan ei ole tehnyt elettäkään korjatakseen lapsia koskevat räikeät epäkohdat. Tosin Antti Rantakangas antoi kolumnissaan haapavesi-lehdessä 18.12.2014 ymmärtää, miten tärkeää maakunnissa on laadukas perusopetus. Missä viipyvät Antin, eli valtuuston puheenjohtajan, teot korulausepuheiden sijaan? Me Perussuomalaiset seisomme sanojemme takana.
Kaupunginjohtajan valintaprosessista tein (Ilkka Repo) valituksen hallinto-oikeuteen yksin. Katson, että kaikki toiminta valintaprosessissa loukkasi muiden, kuin valituksi tulleen, perusoikeutta tulla tasa-arvoisesti kohdelluksi valintaprosessissa. Valitus on luettavissa näillä blogisivuillani.
Se on keskustalaistenkin päättäjien hyvä ymmärtää, että vaikka kuinka onkin valtapuolue ja omaa enemmistön päätöksenteossa, tulee päätösten olla oikeudenmukaisia ja ennen kaikkea niiden tulee olla hyvin ja läpinäkyvästi valmisteltuja ja esiteltyjä päätöksentekijöille ja kuntalaisille.

Keskustapuoluetta selvästi harmittaa, kun joutuivat toteamaan, että eivät olleet lainkaan perillä tosiasioista Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen pyrkiessään. Hallituksessa keskusta näytti  yksimielisen halunsa lähteä rahoittamaan tätä Haapaveden kannalta järjetöntä hanketta ilman, että olisivat ottaneet asioista selvää ja perehtyneet sopimuksen sisältöihin ja riskitekijöihin. Tämän keskusta joutuikin myöntämään meille muiden puolueiden ryhmänjohtajille 15 minuuttia ennen päättävää valtuuston kokousta, pidettyään sitä ennen ryhmäkokouksen. Ydinvoimalahankkeeseen osallistumisesta olisi koitunut Haapavedelle ja haapavetisille suuri sijoitusten menetys ja vuosikymmeniä kestävä, irtipääsemätön tappiokierre. Tällaisen tyhmyyden myöntämään joutuminen ottaa varmasti keskustalaisille koville, ja johtaa henkilövainoihin, kuten hallituksen kokouksessa 9.2.2015 saimme todeta.
Perussuomalaiset ovat osoittaneet suoraselkäisyytensä ja avarakatseisuutensa valtuustotyöskentelyssä. Tulemme jatkossakin toimimaan siten, että pidämme Haapaveden kestävän kehityksen ja järkevän taloudenpidon puolta siitä huolimatta, että useimmiten joudumme tyytymään keskustan poliittisten irtopisteiden keräilyyn perustuviin järjettömiin päätöksiin. Jos päätökset ovat sellaisia, että niillä haetaan kaupunkilaisten yhteistä etua sen sijaan, että niillä tavoiteltaisiin ääniä eturyhmiltä seuraaviin vaaleihin (esim. Keskustan jäähallihanke), toimimme mielellämme hyvässä yhteisymmärryksessä keskustapuolueen kanssa. Omanedun tai puolueen etujen ajamista verorahoilla emme tule hyväksymään. Haapavesi tarvitsee rehellisiä ja kaikkien kuntalaisten yhteisiä intressejä ajavia päättäjiä. Sellaisia ovat Perussuomalaiset.

Haapavedellä 11.2.2015
kaupunginvaltuutettu (PS)
Ilkka Repo

Asiantuntijan näkemys haapaveden osallistumisesta ydinvoimalan osakkaana; mitä tulee ottaa huomioon sopimuksen laadinnassa jne

Tässä on asiantuntijan laatima esitys asioista, jotka tulee sopimuksessa huomioida ennen sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimus sisältää nykyisellään paljon epäkohtia, jotka saattaisivat käydä kaupungille kohtalokkaiksi myöhemmässä vaiheessa. Alla olevista kohdista ilmenee, mitä sopimuksessa pitäisi määritellä toisin, mitä selvityksiä kaupungin tulee tehdä ennen päätöstä, ja muita asioita, joilla Haapavesi varmistaa, että sopimus vastaisi Haapaveden oletuksia. Erittäin suuret kiitokset FT, biokemisti, Jari Natuselle, Helsinki, joka on tehnyt suurenmoisen työn tiedon keruussa ja jakamisessa meille haapavetisille kuntapäättäjille. Myös alla oleva teksti on Jari Natusen työstämää.

Haapavedellä 2.2.2015
Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu (PS)
Haapavesi

Kysymykset VSF:n/Fennovoiman edustajalle

-Vastaukset tarvitaan kirjallisesti VSF:n nimenkirjoituisoikeudellisen henkilön vahvistamana ja laitetaan VSFn tarjouksen liitteeksi

-Mikäli tieto on luottamukselline/salainen se voidaan merkitä selllaiseksi ja kaupunki ja valtuutetut sitoutuvat pitämään tiedon salaisena, ellei sitä tarvitse käyttää laillisesta syystä esim. sopimuserimielisyyden yhteydessä.

Kattava selvitys seuraavista:

1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

2) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

4) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

6. Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

7) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

8) Ehdotettu sopimus. Sopimuksen yhteydessä annetaan ymmärtää, että sopimuksesta ei tulisi kunnalle n.s. Mankala-riskiä/vastuuta. Kuitenkin seuraavista sopimuskohdista seuraisi kunnalle vastaava vastuu ja nämä sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee siis poistaa/korjata:

1. Kohta 2 Osapuoli on poistettava. Osakkailla ei ole syytä tehdä sitoumuksia Yhtiön suhteen.
   
2. Osakassopimuksessa kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
   suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista

Muutoin näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi toisilleen, myös 

perustettavalle yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen.

3. Poistettava kohta: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31 tehtäisiin
   mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.
   
   Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
   Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on Osakkaiden välinen sopimus.
   
4. Edelleen kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista

2. Sopimusta kunnan Sitoumuksesta VSF:lle ei tule tehdä, koska HKS olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn hallintokuluista on epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn Mankala-vastuista. Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain rakennusvaiheen ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta ajatuksen kanssa.


Sopiiko VSF:lle, että kyseiset sopimuskohdat poistetaan osakassopimuksesta ja Sitoumusta VSFn ja kunnan välillä ei tehdä?

9) Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perustetun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?

Kaupunginvaltuuston kokous Haapavesi 2.2.2015
Esityslista 02.02.2015 Asianro 5

Kuntalain perusteella valtuutettu on oikeutettu saamaan päätöksenteon kannalta oleelliset tiedot.Tämän johdosta esitetään seuraavat kysymykset.

Kysymykset kaupunginjohtaja esittelijälle

1. Vastaavatko kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala ja esityksen hyväksyneen kaupunginhallituksen jäsenet henkilökohtaisesti esityksen tekstistä, jossa väitetään, ettei kaupungille tule Mankala-vastuuta, k.s. alla?
Vastaus tulee kirjata valtuuston pöytäkirjaan.
Mikäli esityksen teksti kuitenkin tarkoittaisi, että kaupungille tulee suora tai välillinen Mankala-vastuu tai Mankala-vastuuta vastaava vastuu tulee tämä korjata esitykseen.

-Kaupungille ehdotetaan, että järjestelyssä ei "lähtökohtaisesti"
tule Mankala-vastuuta, koska omistaja Hanhikiven sähkönmyynti
on tavallinen yhtiö. Sopimuksessa esitellään pitkällisesti miten
yhtiöstä pääsee halutessa eroon.

lainaus:

Mikäli tarkoitus on, ettei Mankala-vastuuta tule, korjataanko sopimus sen mukaiseksi (esitysB alla)?

2. Viitaten esitykseen A hylkäyksestä/valmisteluun palautuksesta.
Mitkä ovat hankkeen riskit kattavasti m.l. mahdolliset Mankala-riskit?

Tarvittavat selvitykset ovat niin laajat, ettei niitä pysty antamaan ja niihin perehtymään
samaasa kokouksessa, joten vähintään valmisteluun palautus on välttämätöntä

3. Kaupunki on hankintalain perusteella velvollinen kilpailuttamaan hankintansa.
Onko kaupunki pyytänyt tarjouksia Fennovoiman luopuneilta osakkailta,kuten KESKO, Kuopio, Atria, Talvivaara/konkurssipesä?, Mikkeli, Boliden, Raasepori jne?

Esimerkiksi Kuopion kaupunki on julkisesti ilmoittanut osakkeiden olevan myynnissä edulisemmin kuin merkintähinta. Kuopion sijoitukset ovat myös olleet miljoonaluokkaa ja siten vastaava omistus on saatavissa.
Näissä osakkeissa on ilmeisesti aito etu, että ne ovat vapaita lisäinvestoinneista, jos osakas ei niitä halua ja siten vapaita n.s. Mankala-vastuista.

4. Kestääkö kaupungin rahoitusasema ja luottokelpoisuus Rosatomin lainojen uudelleen pääomittamisen (suuruus voi olla 4.5 MEur?) sekä vuosittaiset mahdollisesti satoihin tuhansiin nousevat Mankala-tappiot sähkönhinnasta (10 Eur/MWh tappio vastaa noin 100 000 Vuodessa, tappio voi olla useita satoja tuhansia vuodessa).
Mitä kaupunginpalveluja tai toimintoja sunnitellaan lakkautettaviksi tappioiden kattamiseksi? 

5. Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perusteun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?

Esitys A.: Esitys hylätään tai Jätetään pöydälle seuravia täydennyksia varten, koska päätösehdotuksesta puuttuvat seuraavat päätöksen kannalta välttämättömät dokumentit:

1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

2) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

4) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

6) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

7) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

Esitys B. Jos sopimus kuitenkin vastustuksesta huolimatta aiotaan tehdä, vaaditaan seuraavat korjausehdotukset sopimuksiin:

1.Osakassopimus

Mikäli osakassopimus aiotaan hyväksyä ja mikäli Mankala-vastuuta ei ole tarkoitus ottaa,sopimus tulee korjata pitävästi tätä vastamaan.

Seuraavat sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee poistaa/korjata:

Kohta 2 Osapuoli on poistettava. Osakkaille ei ole syytä tehdä sitoumuksia Yhtiön suhteen

Osakassopimuksessa kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista

Muutoin näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi toisilleen, myös 

perustettavalle yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen.

Poistettava kohta 8.31: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31 tehtäisiin
mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.

Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on osakkaiden välinen sopimus.

Edelleen kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista

2. Sopimusta kunnan sitoumuksesta/takauksista VSF:lle ei tule tehdä, koska HKS olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn hallintokuluista on epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn Mankala-vastuista. Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain rakennusvaiheen ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta ajatuksen kanssa.

Mikäli kohtia ja Sitoumus-sopimusta ei poisteta, tulee kirjata, että kaupunginjohtaja ja päätöksen hyväksyvät valtuutetu vastaavat k.o. sopimuskohtien ja sopimuksen seurauksista.

On toisaalta huomattava, että on jokseenkin mahdotonta, että Mankala-yhtiö VSF:ään

tulisi osakkaita, jotka eivät kanna vastuuta omistuksensa mukaan yhtiön vieraanpääoman lainoista (75% tai 72.5%) ja muista velvoitteista,kuten sähkön tuotannon tappioista. 

Eriävä mielipide siinä tapauksessa, että esitystä ei hylätä/palauteta valmisteluun:

Valtuuston enemmistö on päättänyt hyväksyä esityksen HKS- yhtiöön sijoittamisesta.

Päätöksessä on seuraavia juridisia ja eettisiä ongelmia:

1) Asiassa ei ole kunnioitettu kuntalain mukaista valtuutetun oikeutta saada päätöksenteon kannalta riittävät tiedot.

Seuraavat tiedot puuttuvat oleelliseilta osilta tai ne ovat siinä määrin vahvistamattomia, että on syytä epäillä epämääräisesti esitetyn tiedon totuudellisuutta:

a)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

b) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

c) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

d) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

e) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

f) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

g) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

2) Osakasopimuksen sisällössä osoitettiin virheitä suhteessa tarkoituksen sopia sopimus ilman Mankala-vastuuta, ja Sitoumus VSFn suhteen osoitettiin tarpeettomaksi, mutta näitä virheitä ei mahdollisesti korjattu riittävällä tavalla.

3) Käsittelyn puutteet voivat antaa aihetta selvityksiin luottamusaseman väärinkäytöstä, vahingonkorvausvelvollisuuksista tai muista laillisista ongelmista esityksen valmistelussa ja päätöksessä sen hyväksyneiden osalta.

4) Esitys käsittää erittäin suuria riskejä kunnalle ja kunnan luottokelpoisuudelle, mutta kuntalain mukainen riskiarvio puuttuu.

5) On syytä epäillä, että mainittu erittäin todennäköisesti kannattamaton sijoitus voitaiisin halutessa tehdä edullisemmin ja kunnan kannalta turvallisemmin ostamalla hankkeesta luopuneiden sijoittajien osakkeita. Hankkeen laillisuutta hankintalainsäädännön suhteen tullaan tarkastelemaan.

6) Kuntalainsäädäntö ilmeisesti kieltää takaukset ulkopuolisille yhtiöille. Mankala-vastuu olisi tulkittavissa tällaiseksi takaukseksi.