Vastine aluehallintovirastoon Haapaveden kaupungin antamaan lausuntoon tekemäämme hallintokanteluun opettajien poissaolojen oto-sijaisuuksista

Vastine Haapaveden kaupungin antamaan selvitykseen aluehallintovirastoon tehtyyn kanteluun koskien opettajien oto-toimintaa opettajien poissaolojen aikana.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto                                                                       

Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue

PL 293
90101 Oulu

Vastine Haapaveden kaupungin koululautakunnan ja kaupunginhallituksen antamaan lausuntoon ja selvitykseen, koskien kaupunkien käytäntöä käyttää sijaisia opettajien ollessa pois koulusta.

Olemme tyytymättömiä Haapaveden kaupungin antamaan lausuntoon edellä mainitun asian johdosta. Lausunnosta ei käy ilmi se, mitä kantelussamme pyysimme selvittämään. Opettajan ollessa pois koulusta ilman, että hänelle palkattaisiin sijainen, vaikuttaa aina kahteen luokkaan ja luokkien työskentelyyn. Tämän vuoksi pyysimme selvittämään, kuinka monta tuntia kukin opettaja on ollut pois lukukauden aikana, niin että hänen tilalleen ei ole palkattu sijaista ja kuinka monta tuntia opettaja on itse toiminut OTO-opettajana työssä ollessaan. Haapaveden kaupunki on selvittänyt vain jokaisen opettajan omat poissaolot, ei pidettyjä oto-tunteja. Tätä asiaa tulee tarkastella oppilaan näkökulmasta, ei opettajien. Kaupungin antamassa lausunnossa olevat poissaolot, joissa sijaista ei ole palkattu, tulee siis kertoa kahdella, jotta saataisiin todellinen luku ja sen vaikutus kuhunkin luokkaan. Tämän lausunnon perusteella eme pysty myöskään selvittämään yksittäisten luokkien yhteistuntimääriä, koska oto-sijaisuuksia tehdään suurissa kouluissa, ei vain rinnakaisluokkien kesken, vaan useiden eri luokkien välillä. Tämän vuoksi teemme annettuihin lukuihin perustuen omia johtopäätelmiä, jotka ovat suuntaa antavia, mutta eivät välttämättä oikeita. Joillekin luokille päättelymme saattaa tuottaa liian suuria lukemia, ja puolestaan joillakin luokilla luvut jäävät liian pieniksi.

Käymme aluksi läpi koulu koululta luvut siten, kuin ne arviomme mukaan saattaisivat olla.

Yläaste: Yläasten kohdalla tilanne ei ole yksioikoinen, koska jokainen opettajan poissaolo vaikuttaa päivän aikana 5-6:een eri luokkaan. Yläasteen luvut eivät myöskään ole niin suuria, että puuttuisimme niihin. Oppilaiden tasa-arvon kannalta aineenopettajajärjestelmä tasoittaa luokkien väliset erot, toisin kuin ala-asteiden luokissa, joissa erot kasvavat todella suuriksi.

Vattukylän koulu: Vattukylän koulu on 3-opettajainen koulu.

Opettaja on ollut poissa 64 tuntia ilman sijaista. Todennäköisesti 3.-4.-luokan opettaja on sijaistanut 5.-6.-luokan opettajan poissaolot (18h)? Näin 3.-4.-luokan oppilailla olisi ollut yli 80 tuntia tilanne, että joko oma opettaja on ollut pois tai oma opettaja on toiminut oto-opettajana toiselle luokalle. Vastaavasti sama tuntimäärä tulisi myös 5.-6.-luokalle, kun lasketaan oman opettajan poissaolot ja hänen pitämät oto-tunnit yhteen.

Vatjusjärven koulu: Vatjusjärven koulu on myös 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokan opettaja on ollut pois 39,4h syyslukukauden aikana; 3.-4.-luokan opettaja 38,4h ja 5.-6.-luokan opettaja 40h. Koska jokaisella opettajalla on noin 40h (pyöristetty) poissaoloja ilman sijaista, tarkoittaa se sitä, että jos oto-sijaisuudet jaetaan tasan kaikkien opettajien kesken, tulisi jokaiselle luokalle lähes(oppilaan näkökulma) 80 tuntia opetusta, jolloin luokalla on toisen luokan opettaja oto-opettajana tai oma opettaja toimii toisen luokan opettajana oto:lla! Vatjusjärven koulun kohdalla tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Luokat sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa siten, että 3.-4.-luokka ja 5.-6.-luokka sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 1.-2.-luokka. Lähdemme taas oletuksesta, että 3.-4.-luokan opettaja sijaistaisi pääsääntöisesti 5.-6.-luokan opettajaa ja päinvastoin, sillä luokat sijaitsevat vierekkäin.

Toisaalta 1.-2.-luokan opettajan poissaolot pitää sijaistaa jomman kumman yläluokista, tai jakaen sijaisuudet. Pahimmillaan, mikäli oletuksemme osuu oikeaan, on jollakin luokalla jopa 100 tuntia tilanne, että yksi opettaja opettaa kahtaa luokkaa yhtäaikaisesti (oppilaan näkökulmasta). Ja tämä vain syyslukukauden aikana! Koska opettaja vastaa aina oppilaasta, opetuksesta, turvallisuudesta jne, on syytä vakavasti miettiä, miten opettaja voi vastata kahdesta eri luokasta samanaikaisesti, kun ne sijaitsevat 2 eri rakennuksessa, piha-alue välissä? Onko oppilaiden oikeusturva vaarantunut oleellisesti Vahingon sattuessa vakuutusyhtiökin saattaa kieltäytyä vastuunkannosta, jos osoittautuu, että opettaja ei ole ollut paikalla vahingon sattuessa.

Humalojan koulu: Humalojan koulu on 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokka ja 3.-4.-luokka sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 5.-6.-luokka; piha-alue välissä. Poissaolot eivät ole järin suuria, mutta 1.-2.-luokan ja 5.-6.-luokan kohdalla vastaavat yhden viikon tuntimääriä, eli otoiltuna 2 viikon tuntimääriä. Oppilaiden oikeusturvan kannalta tulee kuitenkin huomioida sama kuin Vatjusjärven koulun kohdalla. Miten opettaja voi vastata kahden luokan oppilaista samanaikaisesti, kun oppilaat opiskelevat eri rakennuksissa?

Mieluskylän koulu: 3-opettajainen koulu. 3.-4.-luokan opettajan poissaolot 29h ilman sijaista ja 5.-6.-luokan opettajan poissaolot 50h ilman sijaista. Mikäli 3.-4.-luokan opettaja ja 5.-6.-luokan opettaja pääsääntöisesti sijaistavat toisiaan, tulee molempien luokille (oppilaan näkökulma) yhteenlaskettuna 79 tuntia opetusta jolloin kahta luokkaa opettaa yksi opettaja.

Mäkirinteen koulu: 8-opettajainen koulu. Ensinnäkin 4g:n, 5g:n, 6g:n ja 6h-luokkien poissaololuvut eivät täsmää taulukossa 4g:llä pitäisi olla 21h opetusta ilman sijaista, 6g:llä 27h ja 6h:lla 53h ilman sijaista taulukon mukaan .

Oletetaan seuraavat luokka-asteittain todennäköiset oto-parit jotta saadaan kokonaistilanne kartoitettua.

Jos toisiaan sijaistavat 1G (24h) ja 1H (12h), niin molemmille tulee yhteenlaskettuna 36h;

2G (20h) ja 3G (23h) yhteenlaskettuna molemmille 43h

4G (21h) ja 5G (9h) yhteenlaskettuna molemmille 30h

6G (27h) ja 6H (53h) molemmille yhteenlaskettuna 80h

Luvut vastaavat 1G:n, 1H:n, 2G:n, 3G:n osalta lähes kahden viikon tunteja. 6G:n ja 6H:n tuntimäärät vastaavat jo 3 viikon oppituntimäärää! Edelleen huomioitavaa, että nämä vain syyslukukauden aikana.

Hyttikallion koulu: 18 opettajaa, joista pienryhmien opettajia 6+1. Tämä yksi tarkoittaa erityisluokanopettajaa, joka opettaa samanaikaisopetuksessa yhdessä yleisopetuksen opettajan kanssa (luokassa 5 pidennetyn oppivelvollisuuden opilasta ja 18 yleisen opetusvelvollisuuden oppilasta. Luokka 5-8i). 11 opettajaa opettaa yleisopetuksen normaalikokoisia (oppilasmäärältään)luokkia.

Hyttikallion koululla sijaisuudet menevät hyvin paljon ristiin. Pääsääntöisesti rinnakaisluokan opettaja pyrkii hoitamaan, mutta hyvin paljon joutuu myös hoitamaan sijaisuuksia useissakin muissa luokissa. Viikon poissaolon aikana samalle luokalle voi toimia hyvinkin monta eri opettajaa sijaisena. Pahimmillaan luokalla saattaa olla oto-sijaisena päivän aikana 3-4 eri opettajaa.

Hyttikallion koululla vaihtelevuus on hyvin suurta. 1A-luokalla ei ole rinnakkaisluokkaa. 1A-luokan sijaisuuksia on tietojemme mukaan hoitanut 2-3C-luokan opettaja, jonka luokka sijaitsee 1A-luokkaa vastapäätä. 2-3C-luokka on erityisluokka. Erityisluokille on määrätty maksimikoko oppilasmäärän suhteen. Sijaistaminen ei ole varmaan ollut helppoa, kun sijaistettavana on ollut 27 ensimmäisen luokan oppilasta, jotka eivät vielä syksyllä osannet lukea, laskea tai kirjoittaa, ja olivat muutenkin koulutaipaleensa harjoitteluvaiheessa. 27 koulunsa aloittavan opettaminen on suuri haaste jo yksinään kelle tahansa opettajalle. Kuitenkin syksyllä 23 tuntia poissaoloja, eikä sijaista.

2A- ja 2B-luokat sijaistivat pääosin toisiaan, poikkeuksiakin oli. 2A-luokan opettajalla oli poissaoloja syyslukukauden aikana 88,75h eikä yhtäkään tuntia ole sijaistettu. Tämä on yli 4 viikon viikkotuntimäärä. Lisäksi kun hän on joutunut tekemään oto-tunteja rinnakkaisluokan opettajan poissaoloille (2B-luokan sijaistamattomat poissaolot 28h) ja mahdollisesti muullekin (1A?)? tulee syksyn tilanteeksi poissaolot + otot 110-120 tuntia. Vastaavasti 2B-luokan opettaaalla poissaolot 41h, joilla 13h:lla tunnilla sijainen. Sijaistamattomia tunteja 28. 2B-luokan opettajalla omien päiväkirjamerkintöjen mukaan poissaoloja tai oto-tunteja 93h, joilla 13:lla on ollut sijainen. 2B-luokan saldoksi tulee siis 80h. Taulukosta lmenee, että 9 oto-tunnilla kahden opettajan sijasta 1 opettaja. Tämä tarkoittanee sitä, että luokka olisi normaalioloissa ollut jaettuna kahteen ryhmään, mutta opettajan poisollessa luokka pidettiin jakamattomana.

3A- ja 3B-luokkien poissaolot 17,67h ja 43h. Nämä yhteenlaskettuina tekisivät n.60h, mutta ylemmillä luokilla sijaisuudet menevät kaikkein eniten ristiin, joten luku voi olla suurempi tai pienempi. Samoin taulukossa ilmoitetaan 14 tunnilla olleen 2 opettajan sijasta 1 opettaja.

5-8i-luokalle kertyi 45h tuntia opetusta, jolloin luokassa oli yksi opettaja ja luokan vakituinen koulunkäynninohjaaja. Luokassa on normaalisti erityisluokanopettaja, luokanopettaja sekä koulunkäynninohjaaja. Tämä sen vuoksi, että luokassa opiskelee 23 oppilasta, joista 5 on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Myös yleisopetuksen oppilaita on tehostetun tuen piirissä. Näin sijaistamattomuus ei toimi tässäkään luokassa.

6A- ja 6B-luokkien yhteinen tuntimäärä poissaolojen suhteen 15h + 22,25h = 37,5h. Tosin heillä myös mahdollisesti muidenkin kuin rinnakkaisluokkien sijaistamisia.

Yllä on läpikäytynä kaikkien koulujen taulukot, sekä on yritetty tulkita niitä parhaan osaamisemme kautta. Luvut, kuten alussa mainitsimme, voivat heittää ylös- tai alas päin. Tämä puutteellisten annettujen tietojen takia. Joka tapauksessa, taulukot pitää tulkita niin, että niistä ilmenee vain opettajien poissaolot, ei opettajien taekemiä sijaistamisia oto:lla. Eli luvut keskimäärin kaksinkertaistuvat. Kevätlukukausi on mennyt jo reilut kolme kuukautta eteen päin, ja sijaistamattomat poissaolot jatkuvat. Lukuvuoden aikana kertyvät sijaistamattomat poissaolot ovat jo syksyn jälkeen paikoin käsittämättömät. Kevätlukukauden jälkeen koko lukuvuoden poissaolot lienevät pahimmillaan uusi Suomen ennätys?

Seuraavaksi annamme vastineen koululautakunnan ja Hyttikallion koulun rehtorin antamiin lausuntoihin.

Koululautakunnan lausunnossa kerrotaan, että ”poissaoloja on ollut syksyllä 2014 normaalia enemmän johtuen normaalia runsaimmista sairauspoissaoloista, aktiivisesti käynnistyneestä opetussuunnitelmatyöstä ja kaupungin ns. säästövapaista. Näiden lisäksi poissaoloja ovat aiheuttaneet opettajien täydennyskoulutukset, sekä muut virkavapaat.”

Vastine:

Mitä sairauspoissaoloihin tulee, Haapaveden kaupunginvaltuustolle kerrottiin syksyllä, että sairauspoissaolot kaupungissa on saatu vähenemään. Edellisenä vuonna (2013) kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen keskiarvo oli n. 17 päivää/työntekijä. Tästä johtuen sairauspoissaolojen määrän pitäisi näkyä vähenemisenä eikä päinvastoin. Onko väite tuulesta temmattu, vai onko opettajien sairauspoissaolojen tilastoja verrattu vuosina 2013 ja 2014? Valtuutettuina emme usko sanallisiin perusteettomiin väitteisiin, vaan haluamme, että jos väitettä käytetään perusteluna, sille löytyy myös varmaa tilastollista tietoa.

Toisena kohtana mainitaan aktiivisesti käynnistyneet opetussuunnitelmatyöt.

Opetussuunnitelmatyö käynnistettiin yleisellä osalla. Vasta nyt tammikuussa alkoivat opetussuunnitelman ainekohtaiset työryhmät toimia. Opettajakunnassa herätti keskustelua se, että miksi opetussuunnitelmatyötä tehdään oppilaiden kouluaikana, jolloin opettajien ollessa työryhmissä, opettajan poissaolot hoidetaan oto-opetuksena. Kaupunki ei suostunut siihen, että työ tehtäisiin työajan ulkopuolella, ja että siitä maksettaisiin erillinen korvaus. Oppilaat eivät siis ole olleet lähtökohtaisesti etusijalla, eikä heidän oikeuttaan laadukkaaseen ja hyvään opetukseen pidetty tärkeänä. Kaupungin säästäminen ajoi ohi oppilaiden edun. Opettajakuntakin jakaantui kyselyn mukaan tasan kahtia. Toiset eivät olisi halunneet tehdä ops:aa työaikana juuri oppilaiden takia, ja toinen puoli ei halunnut jatkaa työpäiviä kouluajan jälkeen eri syistä. Kaupungin taholta kuitenkin raha oli ratkaiseva tekijä.

Kolmantena mainitaan kaupungin ns. säästövapaat.

Haapaveden kaupunki on käyttänyt säästövapaita säästämisen edistämiseksi jo vuosia. Luultavasti nyt on menossa jo viides vuosi, kun kaupungin työntekijöitä kannustetaan käyttämään säästövapaita. Säästövapaiden ehtona on, että silloin ei sijaista saa palkata. Keväällä 2014 tilanne kärjistyi kaupungin taholta jo työntekijöiden painostamiseksi. Kaupungin työntekijöille annettiin lomautusvaroitus, ja lomautukset piti toteuttaa syksyllä 2014. Tällöin työntekijöitä painostettiin lomautuksen uhalla ottamaan säästövapaita. Luvattiin, että mikäli lomautus tulee, pidetyt säästövapaat vähennetään lomautuspäivistä. Toisaalta luvattiin, että mikäli säästövapailla saadaan riittävästi säästöjä aikaan, ei lomautuksia tule. Myös tämä tukee tosiasiaa, että kaupunki pyrkii säästämään kaikin keinoin myös kouluista. Koululautakunnan lausunnossa väitetään, että sijaistamattomuudessa ei ole kyse rahasta. Sekä opetussuunnitelmatyön tekeminen oppilaiden työajalla, että säästövapaasuositus tukee päinvastaista, eli siitä, että rahasta on kyse.

Neljäntenä kohtana mainitaan opettajien täydennyskoulutukset ja muut virkavapaat.

Täydennyskoulutus on hyvä asia, mutta miksi koulutus takaa aina sen, että opettajan hankkiessa lisää ammattitaitoa, oppilaat jäävät taas toissijaisiksi. Lausunnoissa vedotaan siihen, että Haapavedellä on hyvin vaikea saada sijaisia. Täydennyskoulutukset ja muut virkavapaat ovat hyvissä ajoin tiedossa, eivätkä ne tule yllättäen. Silti niiden ajaksi ei Haapavedellä hankita sijaisia. Kyse ei siis ole sijaisten vaikeasta tavoitettavuudesta, vaan haluttomuudesta ottaa sijaisia paikkaamaan opettajien poissaoloja.

Viidentenä kohtana lausunnossa tuleekin: ”Kaupungin suosituksena opettajien poissaolojärjestelyissä on, että 1-5 päivän poissaoloihin ei pääsääntöisesti oteta sijaista, vaan nämä poissaolot hoidetaan oto-järjestelyin. Tätä järjestelyä ei ole tehty säästösyistä. Perusteluna on ollut se, että Haapaveden kaupungissa on vaikea löytää sijaisia lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Etenkin pätevien sijaisten saaminen 1-5 päivän ja sitä pidempiinkin sijaisuuksiin on todella haastavaa, mitä kauempana kunta on yliopistokaupungista.”

Jo ensimmäinen virke kertoo, että tarkoituksenakaan ei ole ottaa sijaisia, vaan opetus pyritään hoitamaan ilman sijaista. Tällainen suositus, joka on ollut kaupungissa voimassa vuosikausia kertoo siitä, että kyseessää on puhdas säästötoimi. Sama suositus on kaupungin muillakin toimialoilla, eikä siellä käytetä perusteena sijaisten vaikeaa saatavuutta. Mitä sijaisten saatavuuteen tulee, olemme tästäkin eri mieltä. Haapavedellä on luultavasti jo yli 10 vuotta menetelty siten, että opettajien poissaolot pyritään hoitamaan ilman koulun ulkopuolista sijaista. Yksi meistä kantelun tehneistä valtuutetuista toimii opettajana, ja hän on myös tehnyt aikanaan lukemattomia lyhytaikaisia sijaisuuksia Haapavedellä. Työnvälityksestä soitettiin jopa alle puoli tuntia ennen koulupäivän alkua ja annettiin määräys lähteä hoitamaan sijaisuutta, joiden kesto vaihteli 1 päivästä aina viiteen päivään saakka. Silloin ei ollut sijaiskieltosuosituksia. Keskustelimme asiasta työnvälityksen pitkäaikaisen työntekijän kanssa. Hän sanoi, että useat kunnat tekevät sijaistamisasioita yhteistyössä työnvälitystoimiston kanssa. Haapavesi ei ilmeisesti kuulu näihin kuntiin. Työvoimaministeriön sivuilla on ollut Pohjois-Pohjanmaan sivuilla jo useita ilmoituksia ainakin reilun kuukauden, joissa haetaan sijaisuuksista kiinnostuneita ilmoittautumaan ensi vuoden sijaisrekiseriin. Sijaisia löytyy, jos halua ja tahtoa löytyy. Esimerkiksi kuulemamme mukaan naapurikunnissa Nivalassa, Ylivieskassa, Kärsämäellä ja Oulaisissa sijainen pyrittäisiin ottamaan jo yhden päivän poissaoloihin. Osatyöpäivän keskeytyksiä ei sijaisteta. Miksi Haapavesi naapurikuntana olisi jotenkin huonompi sijaisten saannissa? Joissakin kunnissa myös koulunkäynninohjaajille palkataan sijainen heidän poissaollessaan. Lausunnossa myös vedotaan pätevien sijaisten saamisen vaikeuteen. Se on varmasti totta. Tuskin muissa kaupungeissa kuin yliopistokaupungeissa löytyy päteviä sijaisia. Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö on useinmiten aivan erinomainen sijaistehtäviin. Varsinkin ala-asteen opetettavat asiat, ja miksei yläasteenkin, onnistuvat heiltä tiedonhallinnallisesti. On totta, että kaikki eivät sovellu opettajantehtäviin. Opettajan työ on paitsi tiedon- ja tiedonsiirron hallintaa, myös ennen kaikkea luonnetyötä. Ulospäin suuntautuvuus on tärkeä. Tästä tuskin tulee ongelmia. Sijaisiksi tuskin ilmoittautuu ihmisiä, jotka pelkäävät olla ihmisten keskellä ja ottaa vastuuta. Sijainen joka tulee kouluun hoitamaan sijaisuuksia, on yleensä hyvin motivoitunut, ja hänellä on halu näyttää pystyvänsä suorittamaan annetut vastuutehtävät. Näin toimiessaan hän tietää, että hänen on mahdollista saada vastaisuudessakin sijaisuuksia. Työttömälle tai vastavalmistuneelle ylioppilaalle palkkatyöhön pääseminen on myös hyvin motivoivaa. Ei siis ole mitään syytä väheksyä epäpäteviä sijaisia perusopetuksessa. Varsin lyhyessä ajassa ”jyvät karsiutuvat akanoista” ja aikaansaadaan hyvä sijaisjärjestelmä, joko ylläpitämällä itse sijaisrekisteriä tai tekemällä yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa.

Myöskin seuraava lausunto kummastuttaa meitä kantelun tekijöitä. ”Koulun ulkopuolelta sijaisiksi tulevat henkilöt eivät tunne koulun käytänteitä eivätkä oppilaita ja heidän perehdyttämisessään menee lyhytaikaisissa sijaisuuksissa suhteettoman kauan aikaa.”

Ensinnäkään, vaikka oto-sijainen on omasta koulusta, ei hänellä ole useinkaan juurikaan tietoa oto-luokan oppilaista. Jokainen opettaja oppii tuntemaan oppilaat, joita hän aktiivisesti opettaa. Joutuessaan yllättäen oto-sijaiseksi vieraaseen luokkaan, ei hänelläkään ole varsinaista oppilaantuntemusta sanan varsinaisessa merkityksessä. Mitä taas sijaisten perehdyttämiseen tulee, niin sitä ei tietämyksemme mukaan tapahdu kouluissa. Sijaiselle näytetään luokka ja työjärjestys, ja sen jälkeen sijainen perehtyy itsenäisesti opetettaviin aiheisiin ja opettaa sen tietämyksensä ja persoonansa kautta. Perehdyttäminen sanan varsinaisessa merkityksessä jää olemattomaksi myös silloin, kun kouluun tulee uusi opettaja tai otetaan pitkäaikainen sijainen. Useinmiten työhön perehtyminen tapahtuu itsenäisesti työn kautta. Toisekseen lyhytaikaisen sijaisen ei tarvitsekaan tuntea koulun käytänteitä niin kuin pitkäaikaisen henkilökunnan. Sijaisen tehtävänä on viedä opetettavia asioita eteenpäin ja huolehtia siitä, että oppilaat eivät jää jälkeen opetuksessa. Oma opettaja hoitaa työssä ollessaan muut työhön liittyvät asiat.

Lausunto: ”Sivistysjohtaja on pyytänyt rehtoreita kartoittamaan opettajien mielipiteitä opettajien sijaisjärjestelyistä. Kouluilla rehtorien johdolla käytyjen keskustelujen pohjalta sivistysjohtaja kuuli rehtoreiden näkemyksiä asiasta rehtoreiden kokouksessa 13.1.2015. Rehtorit kertoivat kokouksessa, että ehdoton enemmistö kaikkien koulujen opettajista on sitä mieltä, että nykyinen käytäntö sijaisuusjärjestelyissä on edellä mainituista syistä parempi kuin ulkopuolisen sijaisen ottaminen. Käytössä olleita sijaisjärjestelyjä ei koettu rehtoreiden taholta ongelmallisiksi.”

Em. lausunto ihmetyttää, sillä kouluilla ei ole käyty tällaisia keskusteluita opettajien kanssa, eikä asiasta ole kysytty mielipiteitä. Soitimme tämän lausunnon saatuamme usealle yläasteen opettajalle, ja he sanoivat, että eivät ole kuulleetkaan tällaisesta kyselystä. Yksi kantelun tehneistä, joka toimii opettajana Hyttikallion koululla, kysyi ihmetellen asiasta yläasteen rehtorilta, joka myönsi, ettei tällaista kyselyä olisikaan tehty. Soitimme myös yhdelle Mäkirinteen opettajalle, joka kertoi samaa myös heidän koulultaan. Kyselyä ei oltu tehty. Opettaja sanoi samalla, että ”asiahan on ilman muuta selvä, sijainen pitää aina ottaa.” Hyttikallion koululla myöskään ei kyselyä ole tehty eikä asiaa kartoitettu. Humalojan koulun yksi opettaja totesi samaa. Vatjusjärven ja Vattukylän kouluilla asiasta on kuulemma käyty keskustelua. Tällaista lausuntoa ei pitäisi rehtoreiden antaa koko opettajakunnan nimissä ilman asiallista kyselyä. Kaikkien rehtoreiden kanta on opettajilla tiedossa, joten tämä vaikeuttaa avoimessa keskustelussa pyydettyjä kannanottoja (joita ei ole pyydettykään). Asiasta pitäisi tosiaan käydä avoin keskustelu opettajakunnan kanssa ja sen jälkeen antaa kaikkien opettajien kertoa anonyyminä mielipiteensä, jotta esimiesten kanta ei vaikuttaisi annettuihin mielipiteisiin. Rehtoreiden kanta sijaistamiseen on ymmärrettävä, sillä helpottaahan nykyinen käytäntö huomattavasti heidän toimenkuvaansa. Nykykäytäntö kun on sellainen, että aamulla, kun rehtori kuulee jonkun opettajan olevan poissa, hän vain kysyy joltakin opettajalta, että suostuuko hän oto-sijaiseksi. Aikaa ei kulu kuin pieni hetki, sen sijaan, että rehtorit joutuisivat hankkimaan sijaisia sijaisrekisteristä tai työvoimatoimiston kautta. Ehkä tämä selittääkin rehtorien antaman lausunnon opettajien ehdottoman enemmistön mielipiteestä.

Lausunnon lopussa vielä (kltk): ”Lisäksi kaupunki on tehnyt 28.11.2014 OAJ:n kanssa sopimuksen opetussuunnitelmatyöryhmien työstä siten, että ko. työskentely tapahtuu pääosin oppituntien ilkopuolella.”

Opetussuunnitelmatyöryhmät kokoontuvat useinmiten klo 13.00 eteen päin. Opettajat, joilla työpäivä päättyy 13.00 ta 14.00 saavat kertakorvauksen, kun ryhmä työskentelee vähintään 1h30min. Opettajat joilla koulua olisi klo 14.00 tai 15.00 saakka, osallistuvat ryhmien työskentelyyn työajalla ja saavat siitä normaali palkan, ja jos työryhmä työskentelee vielä yli 90 min klo 15.00 jälkeen, saavat he siitä 30 euron lisäkorvauksen. Yläasteella oppilaiden työpäivä aina klo 15.00 saakka, ja tuolloin heidän opettajan ollessa ops-ryhmissä, opetus järjestetään oto-järjestelyin. 5.-6- luokkalaisten työpäivät myös kestävät useimmiten klo 15.00 saakka ja 3.-4.- luokkalaistenkin useana päivänä viikossa. Tosiasiallisesti suurin osa ops-työstä tehdään siis oppilaiden työajalla oto-toiminnan avulla.

Vastine Hyttikallion koulun rehtorin lausuntoon

1-5 päivän oto-järjestelyt ovat jatkuneet vuosikausia Haapaveden kouluilla, ei vain syksyllä 2014.

”Pienryhmiin sijaistetaan oman koulun tuttu koulunkäynninohjaaja turvallisuussyistä.”

Mielenkiintoista on, että pienryhmissä on katsottu koulunkäynninohjaaja tarpeelliseksi opettajan avuksi ja tueksi. Mutta kun pätevä erityisopettaja on pois, luokissa pärjätäänkin ilman ohjaajaa epäpätevän sijaisen hoitaessa opetusta. Tietenkin tilanne on toinen, jos sijainen on joku muu kuin luokassa jo entuudestaan toimiva koulunkäynninohjaaja jolloin aikuisten määrä luokassa ei muutu.

Toisaalta koulunkäynninohjaajilla on oma roolinsa koulussa jossakin luokassa, missä ohjaaja on syksyllä koulun alkaessa katsottu tarpeelliseksi. Nyt koulunkäynninohjaajista on tehty luokasta toiseen vaeltajia sen takia, että opettajien poissaolojen tilalle ei palkata sijaisia. Koulunkäynninohjaajat ovat tällöin pois siitä kontekstista, johon heidät on alunperin katsottu

tarpeellisiksi. Koulun ulkopuolinen sijainen ei vähennä koulun opetushenkilökunnan resursseja.

Sijaistettavissa luokissa ei ole aina koulunkäynninohjaajaa opettajan apuna. Koulunkäynninohjaajan läsnäolo ei poista opettajan vastuuta opetuksesta. Ohjaajalla ei ole opetusvelvollisuutta, mutta usein hän joutuu tosiasiallisesti huolehtimaan opettamisesta. Opettaja saa 30 %:n korvauksen vaikka ohjaaja tekee luokassa työn. Ohjaajalla ei ole vastuuta oppilaista, eikä hänellä ole kurinpito-oikeutta. Ohjaajalla ei myöskään ole arvosteluoikeutta. Myöskään oto-opettajalla ei ole tuntien suunnitteluvelvollisuutta. Toiset opettajat omasta tahdostaan suunnittelevat tunnit poissaolojensa ajaksi, toiset eivät. Koska opettaja yksin on vastuussa oppilaiden turvallisuudesta, onko oikein, että koulunkäynninohjaaja ilman vastuuta ja oikeuksia jätetään yksin luokkaan oppilaiden kanssa?

Hyttikallion koululla pahimmillaan päästiin syyslukukaudella tilanteeseen, missä yhteen luokkaan kohdistui jopa lähes 120 tunnin ”häiriötilanne”, jolloin kahta luokkaa oli opettamassa vain yksi opettaja. Jos ja kun oto-opettaja menee naapuriluokkaan opettamaan uutta asiaa, ei se tapahdu hetkessä, varsinkaan, kun kyseessä ovat pienet kakkosluokkalaiset lapset. Tämä vie oman aikansa, ja tuon ajan ovat opettajan omat oppilaat ilman opettajaa. Luokassa alkaa ilmetä levottomuutta ja muita häiriöitä. Kun opettaja palaa omaan luokkaansa, on luokka ensi rauhoitettava ennen kuin päästään opiskelemaan. Sama toistuu vähintäänkin tunnin lopussa, kun opettaja menee naapuriluokkaan lopettamaan työt, sekä antamaan kotiläksyt. Mitä tapahtuu omassa luokassa?

Opettajat eivät ole saaneet itse ilmoittautua oto-tehtäviin. Käytäntö on, että kun opettaja tai opettajia on pois, rehtori kysyy joltakin, että voiko hän olla otona. Yleensä jokainen suostuu, sillä jonkun se on tehtävä. Marraskuun lopulla eräs opettaja, jolla oli jo ollut hyvin paljon oto-tehtäviä syksyn aikana, esitti rehtorille, että voiko hän kieltäytyä oto-tehtävistä väsymyksen takia, kun hän tuntee jo rinnassa fyysisiä oireita. Vastaus oli, että ei voi. Kun hän kysyi perään,voiko rehtori luvata, että ei tarvitsisi jouluun asti ottaa sijaisuuksia, kun on kahden juhlan valmistelutkin alla (itsenäisyys- ja joulujuhla), vastaus oli, että ei voi luvata. Toinen opettaja joitakin päiviä myöhemmin kysyi, kun häntä pyydettiin oto-tehtäviin, että voiko kieltäytyä, niin vastaus oli sama, ei voi kieltäytyä. Opettaja löysi OAJ:n sivustoilta jonkin asiakirjan, jossa todettiin, että rehtori voi määrätä sijaiseksi opettajan suostumuksella. Tämä asiakirja toimitettiin rehtorille, mutta siitä ei ole keskusteltu. Meillä, ainakin hyvin monilla opettajilla, on epävarmuus siitä, miten lain tulkinta tässä asiassa menee? Pyydämmekin AVI:oa selvittämään, voiko opettaja kieltäytyä ilman pätevää syytä oto-sijaisuuksista. Tällä hetkellä kieltäytymisen perusteeksi kelpaa, jos on opetettavana sellainen aine jolloin ei voi hoitaa kahta luokkaa, esim. käsityö, liikunta.

Lopputoteamus:

Kuten edellä olemme tuoneet esille, on Haapaveden kaupungin perusopetuksessa mielestämme opettajien poissaolosijaistaminen hyvin huonosti toteutettu, mikä saattaa haapavetiset peruskoululaiset hyvin eriarvoiseen asemaan niiden kuntien oppilaiden kanssa, joissa perusopetuksen järjestäminen on hoidettu riittävällä tavalla. Haapavedellä useissa kouluissa useilla luokilla, sijaistamattomat opettajien poissaolot ovat aiheuttaneet oppilaille hälyttävän korkeita tuntimääriä tilanteita, joissa yksi opettaja vastaa kahden eri luokan opetuksesta.

Mielestämme sijaistaminen on mahdollista toteuttaa kohtuullisen helposti, mikäli kunta alkaa järjestämään sijaisrekisteriä (sijaispankkia) useiden muiden kuntien tavoin. Sijaistaminen helpottuu huomattavasti myös, jos kunta tekee aktiivista yhteistyötä työvoimaviraston kanssa.

Opettajien kouluttautuminen on hyvä ja tärkeä asia. Se ei saa kuitenkaan tapahtua oppilaiden laadukkaan opetuksen kustannuksella. Koulutuspäivät ovat aina hyvissä ajoin tiedossa, ja näin ollen on vain tahtotilasta kiinni, järjestetäänkö opettajan kouluttautumisen ajalle sijaista oto-sijaistamisen tilalle. Ristiriitaista on, että kouluttautumisella pyritään saamaan opettajille lisää ammattitaitoa nimenomaan oppilaita varten. Nyt kuitenkin oppilaat jäävät aina vaille laadukasta opetusta opettajien kouluttautuessa, sillä sijaisia ei palkata. Myöskin opetussuunnitelman teko oppilaiden työajalla on järjestäjän eli kaupungin oma tahto, koska kaupunki ei ollut valmis korvaamaan opettajille työajan jälkeen tehdystä työstä korvausta tehtyjen tuntimäärien mukaan. Oppilaat jäivät tässäkin asiassa toissijaisiksi. Haapaveden kaupungin kohdalla tuleekin kysyä, ovatko oppilaat opettajia ja koulua varten vai onko koulu ja koulujärjestelmä oppilaita varten. Myöskin sairauspoissaolojen varalle ja lastenhoitovapaille sijainen on mahdollista saada sijaisrekisterin ollessa hyvin organisoitu.

Huolestuttavaa on myös se, että koulut eivät seuraa luokkien tilastoja, kuinka paljon kuhunkin luokkaan kertyy lukuvuoden aikana sijaistamattomia poissaoloja ja opettajan oto-tunteja. Tämän vuoksi helposti pääsee syntymään tilanteita, joissa luokille pääsee kertymään massiivisia määriä opetustunteja, joissa yksi opettaja vastaa kahdesta luokasta. Hyvin yksinkertaisella taulukoinnilla pysyisi jatkuvasti ajantasalla jokaisen luokan tilanteesta.

Tästä vastineesta ilmenee selvästi, että Haapaveden kaupungin toimet tähtäävät kaikissa asioissa säästämiseen. Säästäminen on huonossa taloustilanteessa tärkeää, mutta priorisoinnin pitäisi olla kohdallaan, eli mistä säästetään.

Haapavedellä 13.4.2015

kaupunginvaltuutetut

 

Jarmo Viinala, Tarmo Nätti, Erkki Karhu, Ilkka Repo