Vastine aluehallintovirastoon Haapaveden kaupungin antamaan lausuntoon tekemäämme hallintokanteluun opettajien poissaolojen oto-sijaisuuksista

Vastine Haapaveden kaupungin antamaan selvitykseen aluehallintovirastoon tehtyyn kanteluun koskien opettajien oto-toimintaa opettajien poissaolojen aikana.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto                                                                       

Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue

PL 293
90101 Oulu

Vastine Haapaveden kaupungin koululautakunnan ja kaupunginhallituksen antamaan lausuntoon ja selvitykseen, koskien kaupunkien käytäntöä käyttää sijaisia opettajien ollessa pois koulusta.

Olemme tyytymättömiä Haapaveden kaupungin antamaan lausuntoon edellä mainitun asian johdosta. Lausunnosta ei käy ilmi se, mitä kantelussamme pyysimme selvittämään. Opettajan ollessa pois koulusta ilman, että hänelle palkattaisiin sijainen, vaikuttaa aina kahteen luokkaan ja luokkien työskentelyyn. Tämän vuoksi pyysimme selvittämään, kuinka monta tuntia kukin opettaja on ollut pois lukukauden aikana, niin että hänen tilalleen ei ole palkattu sijaista ja kuinka monta tuntia opettaja on itse toiminut OTO-opettajana työssä ollessaan. Haapaveden kaupunki on selvittänyt vain jokaisen opettajan omat poissaolot, ei pidettyjä oto-tunteja. Tätä asiaa tulee tarkastella oppilaan näkökulmasta, ei opettajien. Kaupungin antamassa lausunnossa olevat poissaolot, joissa sijaista ei ole palkattu, tulee siis kertoa kahdella, jotta saataisiin todellinen luku ja sen vaikutus kuhunkin luokkaan. Tämän lausunnon perusteella eme pysty myöskään selvittämään yksittäisten luokkien yhteistuntimääriä, koska oto-sijaisuuksia tehdään suurissa kouluissa, ei vain rinnakaisluokkien kesken, vaan useiden eri luokkien välillä. Tämän vuoksi teemme annettuihin lukuihin perustuen omia johtopäätelmiä, jotka ovat suuntaa antavia, mutta eivät välttämättä oikeita. Joillekin luokille päättelymme saattaa tuottaa liian suuria lukemia, ja puolestaan joillakin luokilla luvut jäävät liian pieniksi.

Käymme aluksi läpi koulu koululta luvut siten, kuin ne arviomme mukaan saattaisivat olla.

Yläaste: Yläasten kohdalla tilanne ei ole yksioikoinen, koska jokainen opettajan poissaolo vaikuttaa päivän aikana 5-6:een eri luokkaan. Yläasteen luvut eivät myöskään ole niin suuria, että puuttuisimme niihin. Oppilaiden tasa-arvon kannalta aineenopettajajärjestelmä tasoittaa luokkien väliset erot, toisin kuin ala-asteiden luokissa, joissa erot kasvavat todella suuriksi.

Vattukylän koulu: Vattukylän koulu on 3-opettajainen koulu.

Opettaja on ollut poissa 64 tuntia ilman sijaista. Todennäköisesti 3.-4.-luokan opettaja on sijaistanut 5.-6.-luokan opettajan poissaolot (18h)? Näin 3.-4.-luokan oppilailla olisi ollut yli 80 tuntia tilanne, että joko oma opettaja on ollut pois tai oma opettaja on toiminut oto-opettajana toiselle luokalle. Vastaavasti sama tuntimäärä tulisi myös 5.-6.-luokalle, kun lasketaan oman opettajan poissaolot ja hänen pitämät oto-tunnit yhteen.

Vatjusjärven koulu: Vatjusjärven koulu on myös 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokan opettaja on ollut pois 39,4h syyslukukauden aikana; 3.-4.-luokan opettaja 38,4h ja 5.-6.-luokan opettaja 40h. Koska jokaisella opettajalla on noin 40h (pyöristetty) poissaoloja ilman sijaista, tarkoittaa se sitä, että jos oto-sijaisuudet jaetaan tasan kaikkien opettajien kesken, tulisi jokaiselle luokalle lähes(oppilaan näkökulma) 80 tuntia opetusta, jolloin luokalla on toisen luokan opettaja oto-opettajana tai oma opettaja toimii toisen luokan opettajana oto:lla! Vatjusjärven koulun kohdalla tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Luokat sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa siten, että 3.-4.-luokka ja 5.-6.-luokka sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 1.-2.-luokka. Lähdemme taas oletuksesta, että 3.-4.-luokan opettaja sijaistaisi pääsääntöisesti 5.-6.-luokan opettajaa ja päinvastoin, sillä luokat sijaitsevat vierekkäin.

Toisaalta 1.-2.-luokan opettajan poissaolot pitää sijaistaa jomman kumman yläluokista, tai jakaen sijaisuudet. Pahimmillaan, mikäli oletuksemme osuu oikeaan, on jollakin luokalla jopa 100 tuntia tilanne, että yksi opettaja opettaa kahtaa luokkaa yhtäaikaisesti (oppilaan näkökulmasta). Ja tämä vain syyslukukauden aikana! Koska opettaja vastaa aina oppilaasta, opetuksesta, turvallisuudesta jne, on syytä vakavasti miettiä, miten opettaja voi vastata kahdesta eri luokasta samanaikaisesti, kun ne sijaitsevat 2 eri rakennuksessa, piha-alue välissä? Onko oppilaiden oikeusturva vaarantunut oleellisesti Vahingon sattuessa vakuutusyhtiökin saattaa kieltäytyä vastuunkannosta, jos osoittautuu, että opettaja ei ole ollut paikalla vahingon sattuessa.

Humalojan koulu: Humalojan koulu on 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokka ja 3.-4.-luokka sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 5.-6.-luokka; piha-alue välissä. Poissaolot eivät ole järin suuria, mutta 1.-2.-luokan ja 5.-6.-luokan kohdalla vastaavat yhden viikon tuntimääriä, eli otoiltuna 2 viikon tuntimääriä. Oppilaiden oikeusturvan kannalta tulee kuitenkin huomioida sama kuin Vatjusjärven koulun kohdalla. Miten opettaja voi vastata kahden luokan oppilaista samanaikaisesti, kun oppilaat opiskelevat eri rakennuksissa?

Mieluskylän koulu: 3-opettajainen koulu. 3.-4.-luokan opettajan poissaolot 29h ilman sijaista ja 5.-6.-luokan opettajan poissaolot 50h ilman sijaista. Mikäli 3.-4.-luokan opettaja ja 5.-6.-luokan opettaja pääsääntöisesti sijaistavat toisiaan, tulee molempien luokille (oppilaan näkökulma) yhteenlaskettuna 79 tuntia opetusta jolloin kahta luokkaa opettaa yksi opettaja.

Mäkirinteen koulu: 8-opettajainen koulu. Ensinnäkin 4g:n, 5g:n, 6g:n ja 6h-luokkien poissaololuvut eivät täsmää taulukossa 4g:llä pitäisi olla 21h opetusta ilman sijaista, 6g:llä 27h ja 6h:lla 53h ilman sijaista taulukon mukaan .

Oletetaan seuraavat luokka-asteittain todennäköiset oto-parit jotta saadaan kokonaistilanne kartoitettua.

Jos toisiaan sijaistavat 1G (24h) ja 1H (12h), niin molemmille tulee yhteenlaskettuna 36h;

2G (20h) ja 3G (23h) yhteenlaskettuna molemmille 43h

4G (21h) ja 5G (9h) yhteenlaskettuna molemmille 30h

6G (27h) ja 6H (53h) molemmille yhteenlaskettuna 80h

Luvut vastaavat 1G:n, 1H:n, 2G:n, 3G:n osalta lähes kahden viikon tunteja. 6G:n ja 6H:n tuntimäärät vastaavat jo 3 viikon oppituntimäärää! Edelleen huomioitavaa, että nämä vain syyslukukauden aikana.

Hyttikallion koulu: 18 opettajaa, joista pienryhmien opettajia 6+1. Tämä yksi tarkoittaa erityisluokanopettajaa, joka opettaa samanaikaisopetuksessa yhdessä yleisopetuksen opettajan kanssa (luokassa 5 pidennetyn oppivelvollisuuden opilasta ja 18 yleisen opetusvelvollisuuden oppilasta. Luokka 5-8i). 11 opettajaa opettaa yleisopetuksen normaalikokoisia (oppilasmäärältään)luokkia.

Hyttikallion koululla sijaisuudet menevät hyvin paljon ristiin. Pääsääntöisesti rinnakaisluokan opettaja pyrkii hoitamaan, mutta hyvin paljon joutuu myös hoitamaan sijaisuuksia useissakin muissa luokissa. Viikon poissaolon aikana samalle luokalle voi toimia hyvinkin monta eri opettajaa sijaisena. Pahimmillaan luokalla saattaa olla oto-sijaisena päivän aikana 3-4 eri opettajaa.

Hyttikallion koululla vaihtelevuus on hyvin suurta. 1A-luokalla ei ole rinnakkaisluokkaa. 1A-luokan sijaisuuksia on tietojemme mukaan hoitanut 2-3C-luokan opettaja, jonka luokka sijaitsee 1A-luokkaa vastapäätä. 2-3C-luokka on erityisluokka. Erityisluokille on määrätty maksimikoko oppilasmäärän suhteen. Sijaistaminen ei ole varmaan ollut helppoa, kun sijaistettavana on ollut 27 ensimmäisen luokan oppilasta, jotka eivät vielä syksyllä osannet lukea, laskea tai kirjoittaa, ja olivat muutenkin koulutaipaleensa harjoitteluvaiheessa. 27 koulunsa aloittavan opettaminen on suuri haaste jo yksinään kelle tahansa opettajalle. Kuitenkin syksyllä 23 tuntia poissaoloja, eikä sijaista.

2A- ja 2B-luokat sijaistivat pääosin toisiaan, poikkeuksiakin oli. 2A-luokan opettajalla oli poissaoloja syyslukukauden aikana 88,75h eikä yhtäkään tuntia ole sijaistettu. Tämä on yli 4 viikon viikkotuntimäärä. Lisäksi kun hän on joutunut tekemään oto-tunteja rinnakkaisluokan opettajan poissaoloille (2B-luokan sijaistamattomat poissaolot 28h) ja mahdollisesti muullekin (1A?)? tulee syksyn tilanteeksi poissaolot + otot 110-120 tuntia. Vastaavasti 2B-luokan opettaaalla poissaolot 41h, joilla 13h:lla tunnilla sijainen. Sijaistamattomia tunteja 28. 2B-luokan opettajalla omien päiväkirjamerkintöjen mukaan poissaoloja tai oto-tunteja 93h, joilla 13:lla on ollut sijainen. 2B-luokan saldoksi tulee siis 80h. Taulukosta lmenee, että 9 oto-tunnilla kahden opettajan sijasta 1 opettaja. Tämä tarkoittanee sitä, että luokka olisi normaalioloissa ollut jaettuna kahteen ryhmään, mutta opettajan poisollessa luokka pidettiin jakamattomana.

3A- ja 3B-luokkien poissaolot 17,67h ja 43h. Nämä yhteenlaskettuina tekisivät n.60h, mutta ylemmillä luokilla sijaisuudet menevät kaikkein eniten ristiin, joten luku voi olla suurempi tai pienempi. Samoin taulukossa ilmoitetaan 14 tunnilla olleen 2 opettajan sijasta 1 opettaja.

5-8i-luokalle kertyi 45h tuntia opetusta, jolloin luokassa oli yksi opettaja ja luokan vakituinen koulunkäynninohjaaja. Luokassa on normaalisti erityisluokanopettaja, luokanopettaja sekä koulunkäynninohjaaja. Tämä sen vuoksi, että luokassa opiskelee 23 oppilasta, joista 5 on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Myös yleisopetuksen oppilaita on tehostetun tuen piirissä. Näin sijaistamattomuus ei toimi tässäkään luokassa.

6A- ja 6B-luokkien yhteinen tuntimäärä poissaolojen suhteen 15h + 22,25h = 37,5h. Tosin heillä myös mahdollisesti muidenkin kuin rinnakkaisluokkien sijaistamisia.

Yllä on läpikäytynä kaikkien koulujen taulukot, sekä on yritetty tulkita niitä parhaan osaamisemme kautta. Luvut, kuten alussa mainitsimme, voivat heittää ylös- tai alas päin. Tämä puutteellisten annettujen tietojen takia. Joka tapauksessa, taulukot pitää tulkita niin, että niistä ilmenee vain opettajien poissaolot, ei opettajien taekemiä sijaistamisia oto:lla. Eli luvut keskimäärin kaksinkertaistuvat. Kevätlukukausi on mennyt jo reilut kolme kuukautta eteen päin, ja sijaistamattomat poissaolot jatkuvat. Lukuvuoden aikana kertyvät sijaistamattomat poissaolot ovat jo syksyn jälkeen paikoin käsittämättömät. Kevätlukukauden jälkeen koko lukuvuoden poissaolot lienevät pahimmillaan uusi Suomen ennätys?

Seuraavaksi annamme vastineen koululautakunnan ja Hyttikallion koulun rehtorin antamiin lausuntoihin.

Koululautakunnan lausunnossa kerrotaan, että ”poissaoloja on ollut syksyllä 2014 normaalia enemmän johtuen normaalia runsaimmista sairauspoissaoloista, aktiivisesti käynnistyneestä opetussuunnitelmatyöstä ja kaupungin ns. säästövapaista. Näiden lisäksi poissaoloja ovat aiheuttaneet opettajien täydennyskoulutukset, sekä muut virkavapaat.”

Vastine:

Mitä sairauspoissaoloihin tulee, Haapaveden kaupunginvaltuustolle kerrottiin syksyllä, että sairauspoissaolot kaupungissa on saatu vähenemään. Edellisenä vuonna (2013) kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen keskiarvo oli n. 17 päivää/työntekijä. Tästä johtuen sairauspoissaolojen määrän pitäisi näkyä vähenemisenä eikä päinvastoin. Onko väite tuulesta temmattu, vai onko opettajien sairauspoissaolojen tilastoja verrattu vuosina 2013 ja 2014? Valtuutettuina emme usko sanallisiin perusteettomiin väitteisiin, vaan haluamme, että jos väitettä käytetään perusteluna, sille löytyy myös varmaa tilastollista tietoa.

Toisena kohtana mainitaan aktiivisesti käynnistyneet opetussuunnitelmatyöt.

Opetussuunnitelmatyö käynnistettiin yleisellä osalla. Vasta nyt tammikuussa alkoivat opetussuunnitelman ainekohtaiset työryhmät toimia. Opettajakunnassa herätti keskustelua se, että miksi opetussuunnitelmatyötä tehdään oppilaiden kouluaikana, jolloin opettajien ollessa työryhmissä, opettajan poissaolot hoidetaan oto-opetuksena. Kaupunki ei suostunut siihen, että työ tehtäisiin työajan ulkopuolella, ja että siitä maksettaisiin erillinen korvaus. Oppilaat eivät siis ole olleet lähtökohtaisesti etusijalla, eikä heidän oikeuttaan laadukkaaseen ja hyvään opetukseen pidetty tärkeänä. Kaupungin säästäminen ajoi ohi oppilaiden edun. Opettajakuntakin jakaantui kyselyn mukaan tasan kahtia. Toiset eivät olisi halunneet tehdä ops:aa työaikana juuri oppilaiden takia, ja toinen puoli ei halunnut jatkaa työpäiviä kouluajan jälkeen eri syistä. Kaupungin taholta kuitenkin raha oli ratkaiseva tekijä.

Kolmantena mainitaan kaupungin ns. säästövapaat.

Haapaveden kaupunki on käyttänyt säästövapaita säästämisen edistämiseksi jo vuosia. Luultavasti nyt on menossa jo viides vuosi, kun kaupungin työntekijöitä kannustetaan käyttämään säästövapaita. Säästövapaiden ehtona on, että silloin ei sijaista saa palkata. Keväällä 2014 tilanne kärjistyi kaupungin taholta jo työntekijöiden painostamiseksi. Kaupungin työntekijöille annettiin lomautusvaroitus, ja lomautukset piti toteuttaa syksyllä 2014. Tällöin työntekijöitä painostettiin lomautuksen uhalla ottamaan säästövapaita. Luvattiin, että mikäli lomautus tulee, pidetyt säästövapaat vähennetään lomautuspäivistä. Toisaalta luvattiin, että mikäli säästövapailla saadaan riittävästi säästöjä aikaan, ei lomautuksia tule. Myös tämä tukee tosiasiaa, että kaupunki pyrkii säästämään kaikin keinoin myös kouluista. Koululautakunnan lausunnossa väitetään, että sijaistamattomuudessa ei ole kyse rahasta. Sekä opetussuunnitelmatyön tekeminen oppilaiden työajalla, että säästövapaasuositus tukee päinvastaista, eli siitä, että rahasta on kyse.

Neljäntenä kohtana mainitaan opettajien täydennyskoulutukset ja muut virkavapaat.

Täydennyskoulutus on hyvä asia, mutta miksi koulutus takaa aina sen, että opettajan hankkiessa lisää ammattitaitoa, oppilaat jäävät taas toissijaisiksi. Lausunnoissa vedotaan siihen, että Haapavedellä on hyvin vaikea saada sijaisia. Täydennyskoulutukset ja muut virkavapaat ovat hyvissä ajoin tiedossa, eivätkä ne tule yllättäen. Silti niiden ajaksi ei Haapavedellä hankita sijaisia. Kyse ei siis ole sijaisten vaikeasta tavoitettavuudesta, vaan haluttomuudesta ottaa sijaisia paikkaamaan opettajien poissaoloja.

Viidentenä kohtana lausunnossa tuleekin: ”Kaupungin suosituksena opettajien poissaolojärjestelyissä on, että 1-5 päivän poissaoloihin ei pääsääntöisesti oteta sijaista, vaan nämä poissaolot hoidetaan oto-järjestelyin. Tätä järjestelyä ei ole tehty säästösyistä. Perusteluna on ollut se, että Haapaveden kaupungissa on vaikea löytää sijaisia lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Etenkin pätevien sijaisten saaminen 1-5 päivän ja sitä pidempiinkin sijaisuuksiin on todella haastavaa, mitä kauempana kunta on yliopistokaupungista.”

Jo ensimmäinen virke kertoo, että tarkoituksenakaan ei ole ottaa sijaisia, vaan opetus pyritään hoitamaan ilman sijaista. Tällainen suositus, joka on ollut kaupungissa voimassa vuosikausia kertoo siitä, että kyseessää on puhdas säästötoimi. Sama suositus on kaupungin muillakin toimialoilla, eikä siellä käytetä perusteena sijaisten vaikeaa saatavuutta. Mitä sijaisten saatavuuteen tulee, olemme tästäkin eri mieltä. Haapavedellä on luultavasti jo yli 10 vuotta menetelty siten, että opettajien poissaolot pyritään hoitamaan ilman koulun ulkopuolista sijaista. Yksi meistä kantelun tehneistä valtuutetuista toimii opettajana, ja hän on myös tehnyt aikanaan lukemattomia lyhytaikaisia sijaisuuksia Haapavedellä. Työnvälityksestä soitettiin jopa alle puoli tuntia ennen koulupäivän alkua ja annettiin määräys lähteä hoitamaan sijaisuutta, joiden kesto vaihteli 1 päivästä aina viiteen päivään saakka. Silloin ei ollut sijaiskieltosuosituksia. Keskustelimme asiasta työnvälityksen pitkäaikaisen työntekijän kanssa. Hän sanoi, että useat kunnat tekevät sijaistamisasioita yhteistyössä työnvälitystoimiston kanssa. Haapavesi ei ilmeisesti kuulu näihin kuntiin. Työvoimaministeriön sivuilla on ollut Pohjois-Pohjanmaan sivuilla jo useita ilmoituksia ainakin reilun kuukauden, joissa haetaan sijaisuuksista kiinnostuneita ilmoittautumaan ensi vuoden sijaisrekiseriin. Sijaisia löytyy, jos halua ja tahtoa löytyy. Esimerkiksi kuulemamme mukaan naapurikunnissa Nivalassa, Ylivieskassa, Kärsämäellä ja Oulaisissa sijainen pyrittäisiin ottamaan jo yhden päivän poissaoloihin. Osatyöpäivän keskeytyksiä ei sijaisteta. Miksi Haapavesi naapurikuntana olisi jotenkin huonompi sijaisten saannissa? Joissakin kunnissa myös koulunkäynninohjaajille palkataan sijainen heidän poissaollessaan. Lausunnossa myös vedotaan pätevien sijaisten saamisen vaikeuteen. Se on varmasti totta. Tuskin muissa kaupungeissa kuin yliopistokaupungeissa löytyy päteviä sijaisia. Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö on useinmiten aivan erinomainen sijaistehtäviin. Varsinkin ala-asteen opetettavat asiat, ja miksei yläasteenkin, onnistuvat heiltä tiedonhallinnallisesti. On totta, että kaikki eivät sovellu opettajantehtäviin. Opettajan työ on paitsi tiedon- ja tiedonsiirron hallintaa, myös ennen kaikkea luonnetyötä. Ulospäin suuntautuvuus on tärkeä. Tästä tuskin tulee ongelmia. Sijaisiksi tuskin ilmoittautuu ihmisiä, jotka pelkäävät olla ihmisten keskellä ja ottaa vastuuta. Sijainen joka tulee kouluun hoitamaan sijaisuuksia, on yleensä hyvin motivoitunut, ja hänellä on halu näyttää pystyvänsä suorittamaan annetut vastuutehtävät. Näin toimiessaan hän tietää, että hänen on mahdollista saada vastaisuudessakin sijaisuuksia. Työttömälle tai vastavalmistuneelle ylioppilaalle palkkatyöhön pääseminen on myös hyvin motivoivaa. Ei siis ole mitään syytä väheksyä epäpäteviä sijaisia perusopetuksessa. Varsin lyhyessä ajassa ”jyvät karsiutuvat akanoista” ja aikaansaadaan hyvä sijaisjärjestelmä, joko ylläpitämällä itse sijaisrekisteriä tai tekemällä yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa.

Myöskin seuraava lausunto kummastuttaa meitä kantelun tekijöitä. ”Koulun ulkopuolelta sijaisiksi tulevat henkilöt eivät tunne koulun käytänteitä eivätkä oppilaita ja heidän perehdyttämisessään menee lyhytaikaisissa sijaisuuksissa suhteettoman kauan aikaa.”

Ensinnäkään, vaikka oto-sijainen on omasta koulusta, ei hänellä ole useinkaan juurikaan tietoa oto-luokan oppilaista. Jokainen opettaja oppii tuntemaan oppilaat, joita hän aktiivisesti opettaa. Joutuessaan yllättäen oto-sijaiseksi vieraaseen luokkaan, ei hänelläkään ole varsinaista oppilaantuntemusta sanan varsinaisessa merkityksessä. Mitä taas sijaisten perehdyttämiseen tulee, niin sitä ei tietämyksemme mukaan tapahdu kouluissa. Sijaiselle näytetään luokka ja työjärjestys, ja sen jälkeen sijainen perehtyy itsenäisesti opetettaviin aiheisiin ja opettaa sen tietämyksensä ja persoonansa kautta. Perehdyttäminen sanan varsinaisessa merkityksessä jää olemattomaksi myös silloin, kun kouluun tulee uusi opettaja tai otetaan pitkäaikainen sijainen. Useinmiten työhön perehtyminen tapahtuu itsenäisesti työn kautta. Toisekseen lyhytaikaisen sijaisen ei tarvitsekaan tuntea koulun käytänteitä niin kuin pitkäaikaisen henkilökunnan. Sijaisen tehtävänä on viedä opetettavia asioita eteenpäin ja huolehtia siitä, että oppilaat eivät jää jälkeen opetuksessa. Oma opettaja hoitaa työssä ollessaan muut työhön liittyvät asiat.

Lausunto: ”Sivistysjohtaja on pyytänyt rehtoreita kartoittamaan opettajien mielipiteitä opettajien sijaisjärjestelyistä. Kouluilla rehtorien johdolla käytyjen keskustelujen pohjalta sivistysjohtaja kuuli rehtoreiden näkemyksiä asiasta rehtoreiden kokouksessa 13.1.2015. Rehtorit kertoivat kokouksessa, että ehdoton enemmistö kaikkien koulujen opettajista on sitä mieltä, että nykyinen käytäntö sijaisuusjärjestelyissä on edellä mainituista syistä parempi kuin ulkopuolisen sijaisen ottaminen. Käytössä olleita sijaisjärjestelyjä ei koettu rehtoreiden taholta ongelmallisiksi.”

Em. lausunto ihmetyttää, sillä kouluilla ei ole käyty tällaisia keskusteluita opettajien kanssa, eikä asiasta ole kysytty mielipiteitä. Soitimme tämän lausunnon saatuamme usealle yläasteen opettajalle, ja he sanoivat, että eivät ole kuulleetkaan tällaisesta kyselystä. Yksi kantelun tehneistä, joka toimii opettajana Hyttikallion koululla, kysyi ihmetellen asiasta yläasteen rehtorilta, joka myönsi, ettei tällaista kyselyä olisikaan tehty. Soitimme myös yhdelle Mäkirinteen opettajalle, joka kertoi samaa myös heidän koulultaan. Kyselyä ei oltu tehty. Opettaja sanoi samalla, että ”asiahan on ilman muuta selvä, sijainen pitää aina ottaa.” Hyttikallion koululla myöskään ei kyselyä ole tehty eikä asiaa kartoitettu. Humalojan koulun yksi opettaja totesi samaa. Vatjusjärven ja Vattukylän kouluilla asiasta on kuulemma käyty keskustelua. Tällaista lausuntoa ei pitäisi rehtoreiden antaa koko opettajakunnan nimissä ilman asiallista kyselyä. Kaikkien rehtoreiden kanta on opettajilla tiedossa, joten tämä vaikeuttaa avoimessa keskustelussa pyydettyjä kannanottoja (joita ei ole pyydettykään). Asiasta pitäisi tosiaan käydä avoin keskustelu opettajakunnan kanssa ja sen jälkeen antaa kaikkien opettajien kertoa anonyyminä mielipiteensä, jotta esimiesten kanta ei vaikuttaisi annettuihin mielipiteisiin. Rehtoreiden kanta sijaistamiseen on ymmärrettävä, sillä helpottaahan nykyinen käytäntö huomattavasti heidän toimenkuvaansa. Nykykäytäntö kun on sellainen, että aamulla, kun rehtori kuulee jonkun opettajan olevan poissa, hän vain kysyy joltakin opettajalta, että suostuuko hän oto-sijaiseksi. Aikaa ei kulu kuin pieni hetki, sen sijaan, että rehtorit joutuisivat hankkimaan sijaisia sijaisrekisteristä tai työvoimatoimiston kautta. Ehkä tämä selittääkin rehtorien antaman lausunnon opettajien ehdottoman enemmistön mielipiteestä.

Lausunnon lopussa vielä (kltk): ”Lisäksi kaupunki on tehnyt 28.11.2014 OAJ:n kanssa sopimuksen opetussuunnitelmatyöryhmien työstä siten, että ko. työskentely tapahtuu pääosin oppituntien ilkopuolella.”

Opetussuunnitelmatyöryhmät kokoontuvat useinmiten klo 13.00 eteen päin. Opettajat, joilla työpäivä päättyy 13.00 ta 14.00 saavat kertakorvauksen, kun ryhmä työskentelee vähintään 1h30min. Opettajat joilla koulua olisi klo 14.00 tai 15.00 saakka, osallistuvat ryhmien työskentelyyn työajalla ja saavat siitä normaali palkan, ja jos työryhmä työskentelee vielä yli 90 min klo 15.00 jälkeen, saavat he siitä 30 euron lisäkorvauksen. Yläasteella oppilaiden työpäivä aina klo 15.00 saakka, ja tuolloin heidän opettajan ollessa ops-ryhmissä, opetus järjestetään oto-järjestelyin. 5.-6- luokkalaisten työpäivät myös kestävät useimmiten klo 15.00 saakka ja 3.-4.- luokkalaistenkin useana päivänä viikossa. Tosiasiallisesti suurin osa ops-työstä tehdään siis oppilaiden työajalla oto-toiminnan avulla.

Vastine Hyttikallion koulun rehtorin lausuntoon

1-5 päivän oto-järjestelyt ovat jatkuneet vuosikausia Haapaveden kouluilla, ei vain syksyllä 2014.

”Pienryhmiin sijaistetaan oman koulun tuttu koulunkäynninohjaaja turvallisuussyistä.”

Mielenkiintoista on, että pienryhmissä on katsottu koulunkäynninohjaaja tarpeelliseksi opettajan avuksi ja tueksi. Mutta kun pätevä erityisopettaja on pois, luokissa pärjätäänkin ilman ohjaajaa epäpätevän sijaisen hoitaessa opetusta. Tietenkin tilanne on toinen, jos sijainen on joku muu kuin luokassa jo entuudestaan toimiva koulunkäynninohjaaja jolloin aikuisten määrä luokassa ei muutu.

Toisaalta koulunkäynninohjaajilla on oma roolinsa koulussa jossakin luokassa, missä ohjaaja on syksyllä koulun alkaessa katsottu tarpeelliseksi. Nyt koulunkäynninohjaajista on tehty luokasta toiseen vaeltajia sen takia, että opettajien poissaolojen tilalle ei palkata sijaisia. Koulunkäynninohjaajat ovat tällöin pois siitä kontekstista, johon heidät on alunperin katsottu

tarpeellisiksi. Koulun ulkopuolinen sijainen ei vähennä koulun opetushenkilökunnan resursseja.

Sijaistettavissa luokissa ei ole aina koulunkäynninohjaajaa opettajan apuna. Koulunkäynninohjaajan läsnäolo ei poista opettajan vastuuta opetuksesta. Ohjaajalla ei ole opetusvelvollisuutta, mutta usein hän joutuu tosiasiallisesti huolehtimaan opettamisesta. Opettaja saa 30 %:n korvauksen vaikka ohjaaja tekee luokassa työn. Ohjaajalla ei ole vastuuta oppilaista, eikä hänellä ole kurinpito-oikeutta. Ohjaajalla ei myöskään ole arvosteluoikeutta. Myöskään oto-opettajalla ei ole tuntien suunnitteluvelvollisuutta. Toiset opettajat omasta tahdostaan suunnittelevat tunnit poissaolojensa ajaksi, toiset eivät. Koska opettaja yksin on vastuussa oppilaiden turvallisuudesta, onko oikein, että koulunkäynninohjaaja ilman vastuuta ja oikeuksia jätetään yksin luokkaan oppilaiden kanssa?

Hyttikallion koululla pahimmillaan päästiin syyslukukaudella tilanteeseen, missä yhteen luokkaan kohdistui jopa lähes 120 tunnin ”häiriötilanne”, jolloin kahta luokkaa oli opettamassa vain yksi opettaja. Jos ja kun oto-opettaja menee naapuriluokkaan opettamaan uutta asiaa, ei se tapahdu hetkessä, varsinkaan, kun kyseessä ovat pienet kakkosluokkalaiset lapset. Tämä vie oman aikansa, ja tuon ajan ovat opettajan omat oppilaat ilman opettajaa. Luokassa alkaa ilmetä levottomuutta ja muita häiriöitä. Kun opettaja palaa omaan luokkaansa, on luokka ensi rauhoitettava ennen kuin päästään opiskelemaan. Sama toistuu vähintäänkin tunnin lopussa, kun opettaja menee naapuriluokkaan lopettamaan työt, sekä antamaan kotiläksyt. Mitä tapahtuu omassa luokassa?

Opettajat eivät ole saaneet itse ilmoittautua oto-tehtäviin. Käytäntö on, että kun opettaja tai opettajia on pois, rehtori kysyy joltakin, että voiko hän olla otona. Yleensä jokainen suostuu, sillä jonkun se on tehtävä. Marraskuun lopulla eräs opettaja, jolla oli jo ollut hyvin paljon oto-tehtäviä syksyn aikana, esitti rehtorille, että voiko hän kieltäytyä oto-tehtävistä väsymyksen takia, kun hän tuntee jo rinnassa fyysisiä oireita. Vastaus oli, että ei voi. Kun hän kysyi perään,voiko rehtori luvata, että ei tarvitsisi jouluun asti ottaa sijaisuuksia, kun on kahden juhlan valmistelutkin alla (itsenäisyys- ja joulujuhla), vastaus oli, että ei voi luvata. Toinen opettaja joitakin päiviä myöhemmin kysyi, kun häntä pyydettiin oto-tehtäviin, että voiko kieltäytyä, niin vastaus oli sama, ei voi kieltäytyä. Opettaja löysi OAJ:n sivustoilta jonkin asiakirjan, jossa todettiin, että rehtori voi määrätä sijaiseksi opettajan suostumuksella. Tämä asiakirja toimitettiin rehtorille, mutta siitä ei ole keskusteltu. Meillä, ainakin hyvin monilla opettajilla, on epävarmuus siitä, miten lain tulkinta tässä asiassa menee? Pyydämmekin AVI:oa selvittämään, voiko opettaja kieltäytyä ilman pätevää syytä oto-sijaisuuksista. Tällä hetkellä kieltäytymisen perusteeksi kelpaa, jos on opetettavana sellainen aine jolloin ei voi hoitaa kahta luokkaa, esim. käsityö, liikunta.

Lopputoteamus:

Kuten edellä olemme tuoneet esille, on Haapaveden kaupungin perusopetuksessa mielestämme opettajien poissaolosijaistaminen hyvin huonosti toteutettu, mikä saattaa haapavetiset peruskoululaiset hyvin eriarvoiseen asemaan niiden kuntien oppilaiden kanssa, joissa perusopetuksen järjestäminen on hoidettu riittävällä tavalla. Haapavedellä useissa kouluissa useilla luokilla, sijaistamattomat opettajien poissaolot ovat aiheuttaneet oppilaille hälyttävän korkeita tuntimääriä tilanteita, joissa yksi opettaja vastaa kahden eri luokan opetuksesta.

Mielestämme sijaistaminen on mahdollista toteuttaa kohtuullisen helposti, mikäli kunta alkaa järjestämään sijaisrekisteriä (sijaispankkia) useiden muiden kuntien tavoin. Sijaistaminen helpottuu huomattavasti myös, jos kunta tekee aktiivista yhteistyötä työvoimaviraston kanssa.

Opettajien kouluttautuminen on hyvä ja tärkeä asia. Se ei saa kuitenkaan tapahtua oppilaiden laadukkaan opetuksen kustannuksella. Koulutuspäivät ovat aina hyvissä ajoin tiedossa, ja näin ollen on vain tahtotilasta kiinni, järjestetäänkö opettajan kouluttautumisen ajalle sijaista oto-sijaistamisen tilalle. Ristiriitaista on, että kouluttautumisella pyritään saamaan opettajille lisää ammattitaitoa nimenomaan oppilaita varten. Nyt kuitenkin oppilaat jäävät aina vaille laadukasta opetusta opettajien kouluttautuessa, sillä sijaisia ei palkata. Myöskin opetussuunnitelman teko oppilaiden työajalla on järjestäjän eli kaupungin oma tahto, koska kaupunki ei ollut valmis korvaamaan opettajille työajan jälkeen tehdystä työstä korvausta tehtyjen tuntimäärien mukaan. Oppilaat jäivät tässäkin asiassa toissijaisiksi. Haapaveden kaupungin kohdalla tuleekin kysyä, ovatko oppilaat opettajia ja koulua varten vai onko koulu ja koulujärjestelmä oppilaita varten. Myöskin sairauspoissaolojen varalle ja lastenhoitovapaille sijainen on mahdollista saada sijaisrekisterin ollessa hyvin organisoitu.

Huolestuttavaa on myös se, että koulut eivät seuraa luokkien tilastoja, kuinka paljon kuhunkin luokkaan kertyy lukuvuoden aikana sijaistamattomia poissaoloja ja opettajan oto-tunteja. Tämän vuoksi helposti pääsee syntymään tilanteita, joissa luokille pääsee kertymään massiivisia määriä opetustunteja, joissa yksi opettaja vastaa kahdesta luokasta. Hyvin yksinkertaisella taulukoinnilla pysyisi jatkuvasti ajantasalla jokaisen luokan tilanteesta.

Tästä vastineesta ilmenee selvästi, että Haapaveden kaupungin toimet tähtäävät kaikissa asioissa säästämiseen. Säästäminen on huonossa taloustilanteessa tärkeää, mutta priorisoinnin pitäisi olla kohdallaan, eli mistä säästetään.

Haapavedellä 13.4.2015

kaupunginvaltuutetut

 

Jarmo Viinala, Tarmo Nätti, Erkki Karhu, Ilkka Repo

Keskustalaisten tyhmyyttä

Kaupunginhallituksen kokous 9.2.2015 ym.

Keskustalaisilla alkaa olla hätä käsissä. Maanantaina 9.2.2015 keskustapuolue esitti valtuutettu Ilkka Revolle 1000 euron sakkoa valituksen tekemisestä kaupunginjohtajavalinnan johdosta. Heikki Halla-aho toimi hallituksen kokouksen puheenjohtajana. Siellä oli keskustalaiset käyneet kuumina. Vasemmiston Viljo Saukko ja SDP:n Jouni Ryyti yhdessä perussuomalaisten edustajan Tarmo Nätin kanssa joutuivat ojentamaan ja ohjaamaan keskustalaisia heidän esityksensä johdosta! Keskustalaiset pitivät ryhmäkokouksen ja joutuivat toteamaan jälleen oman tyhmyytensä ja ylimielisyytensä, sekä vetämään uhkailuehdotuksensa pois.
Mistä tällainen toiminta kertoo? Se kertoo siitä, että keskustapuolueen vallankäyttäjät ovat niin tottuneet yksinvaltiuteensa, että heillä on todellakin todellisuuden- ja oikeudentaju hämärtynyt. Kaupunginhallituksella ei ole oikeutta eikä valtuuksia sakkojen langettamiseen yhdellekään valtuutetulle, joka toimii lain suomien valtuuksien sekä sääntöjen puitteissa. Tällainen lain suoma valitusoikeus on nimenomaan sen takia, että myös heikompiosaisten ja vähemmistöjen oikeuksilla on edes jonkinlainen turva diktatuuria vastaan.
Kaupunginvaltuutettuna en ole tehnyt yhtään turhaa valitusta, enkä varsinkaan kiusantekomielessä. Sen pystyvät kaikki objektiivisesti asioita tarkastelevat toteamaan. Yhdessä perussuomalaisten kanssa olemme pyrkineet järkevään politiikan tekoon Haapaveden erittäin huonossa taloustilanteessa. Perussuomalaiset ovat tehneet kaksi valitusta kahden vuoden aikana. Toinen koski järjetöntä rahan tuhlausta jäähallihankkeen suhteen ja toinen (hallintokantelu) koskee haapavetisten peruskoululaisten oikeutta laadukkaaseen perusopetukseen. Jäähalliasiassa keskustapuolue teki suurta hallaa Haapaveden kaupungin taloudelle vuosikymmeniksi eteen päin. Käyttökulut räjähtävät käsiin moninkertaisina aiempaan tilanteeseen verrattuna. Peruskoululaisten oikeudesta laadukkaaseen opetukseen keskusta puolestaan ei ole tehnyt elettäkään korjatakseen lapsia koskevat räikeät epäkohdat. Tosin Antti Rantakangas antoi kolumnissaan haapavesi-lehdessä 18.12.2014 ymmärtää, miten tärkeää maakunnissa on laadukas perusopetus. Missä viipyvät Antin, eli valtuuston puheenjohtajan, teot korulausepuheiden sijaan? Me Perussuomalaiset seisomme sanojemme takana.
Kaupunginjohtajan valintaprosessista tein (Ilkka Repo) valituksen hallinto-oikeuteen yksin. Katson, että kaikki toiminta valintaprosessissa loukkasi muiden, kuin valituksi tulleen, perusoikeutta tulla tasa-arvoisesti kohdelluksi valintaprosessissa. Valitus on luettavissa näillä blogisivuillani.
Se on keskustalaistenkin päättäjien hyvä ymmärtää, että vaikka kuinka onkin valtapuolue ja omaa enemmistön päätöksenteossa, tulee päätösten olla oikeudenmukaisia ja ennen kaikkea niiden tulee olla hyvin ja läpinäkyvästi valmisteltuja ja esiteltyjä päätöksentekijöille ja kuntalaisille.

Keskustapuoluetta selvästi harmittaa, kun joutuivat toteamaan, että eivät olleet lainkaan perillä tosiasioista Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen pyrkiessään. Hallituksessa keskusta näytti  yksimielisen halunsa lähteä rahoittamaan tätä Haapaveden kannalta järjetöntä hanketta ilman, että olisivat ottaneet asioista selvää ja perehtyneet sopimuksen sisältöihin ja riskitekijöihin. Tämän keskusta joutuikin myöntämään meille muiden puolueiden ryhmänjohtajille 15 minuuttia ennen päättävää valtuuston kokousta, pidettyään sitä ennen ryhmäkokouksen. Ydinvoimalahankkeeseen osallistumisesta olisi koitunut Haapavedelle ja haapavetisille suuri sijoitusten menetys ja vuosikymmeniä kestävä, irtipääsemätön tappiokierre. Tällaisen tyhmyyden myöntämään joutuminen ottaa varmasti keskustalaisille koville, ja johtaa henkilövainoihin, kuten hallituksen kokouksessa 9.2.2015 saimme todeta.
Perussuomalaiset ovat osoittaneet suoraselkäisyytensä ja avarakatseisuutensa valtuustotyöskentelyssä. Tulemme jatkossakin toimimaan siten, että pidämme Haapaveden kestävän kehityksen ja järkevän taloudenpidon puolta siitä huolimatta, että useimmiten joudumme tyytymään keskustan poliittisten irtopisteiden keräilyyn perustuviin järjettömiin päätöksiin. Jos päätökset ovat sellaisia, että niillä haetaan kaupunkilaisten yhteistä etua sen sijaan, että niillä tavoiteltaisiin ääniä eturyhmiltä seuraaviin vaaleihin (esim. Keskustan jäähallihanke), toimimme mielellämme hyvässä yhteisymmärryksessä keskustapuolueen kanssa. Omanedun tai puolueen etujen ajamista verorahoilla emme tule hyväksymään. Haapavesi tarvitsee rehellisiä ja kaikkien kuntalaisten yhteisiä intressejä ajavia päättäjiä. Sellaisia ovat Perussuomalaiset.

Haapavedellä 11.2.2015
kaupunginvaltuutettu (PS)
Ilkka Repo

Asiantuntijan näkemys haapaveden osallistumisesta ydinvoimalan osakkaana; mitä tulee ottaa huomioon sopimuksen laadinnassa jne

Tässä on asiantuntijan laatima esitys asioista, jotka tulee sopimuksessa huomioida ennen sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimus sisältää nykyisellään paljon epäkohtia, jotka saattaisivat käydä kaupungille kohtalokkaiksi myöhemmässä vaiheessa. Alla olevista kohdista ilmenee, mitä sopimuksessa pitäisi määritellä toisin, mitä selvityksiä kaupungin tulee tehdä ennen päätöstä, ja muita asioita, joilla Haapavesi varmistaa, että sopimus vastaisi Haapaveden oletuksia. Erittäin suuret kiitokset FT, biokemisti, Jari Natuselle, Helsinki, joka on tehnyt suurenmoisen työn tiedon keruussa ja jakamisessa meille haapavetisille kuntapäättäjille. Myös alla oleva teksti on Jari Natusen työstämää.

Haapavedellä 2.2.2015
Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu (PS)
Haapavesi

Kysymykset VSF:n/Fennovoiman edustajalle

-Vastaukset tarvitaan kirjallisesti VSF:n nimenkirjoituisoikeudellisen henkilön vahvistamana ja laitetaan VSFn tarjouksen liitteeksi

-Mikäli tieto on luottamukselline/salainen se voidaan merkitä selllaiseksi ja kaupunki ja valtuutetut sitoutuvat pitämään tiedon salaisena, ellei sitä tarvitse käyttää laillisesta syystä esim. sopimuserimielisyyden yhteydessä.

Kattava selvitys seuraavista:

1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

2) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

4) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

6. Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

7) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

8) Ehdotettu sopimus. Sopimuksen yhteydessä annetaan ymmärtää, että sopimuksesta ei tulisi kunnalle n.s. Mankala-riskiä/vastuuta. Kuitenkin seuraavista sopimuskohdista seuraisi kunnalle vastaava vastuu ja nämä sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee siis poistaa/korjata:

1. Kohta 2 Osapuoli on poistettava. Osakkailla ei ole syytä tehdä sitoumuksia Yhtiön suhteen.
   
2. Osakassopimuksessa kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
   suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista

Muutoin näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi toisilleen, myös 

perustettavalle yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen.

3. Poistettava kohta: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31 tehtäisiin
   mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.
   
   Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
   Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on Osakkaiden välinen sopimus.
   
4. Edelleen kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista

2. Sopimusta kunnan Sitoumuksesta VSF:lle ei tule tehdä, koska HKS olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn hallintokuluista on epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn Mankala-vastuista. Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain rakennusvaiheen ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta ajatuksen kanssa.


Sopiiko VSF:lle, että kyseiset sopimuskohdat poistetaan osakassopimuksesta ja Sitoumusta VSFn ja kunnan välillä ei tehdä?

9) Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perustetun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?

Kaupunginvaltuuston kokous Haapavesi 2.2.2015
Esityslista 02.02.2015 Asianro 5

Kuntalain perusteella valtuutettu on oikeutettu saamaan päätöksenteon kannalta oleelliset tiedot.Tämän johdosta esitetään seuraavat kysymykset.

Kysymykset kaupunginjohtaja esittelijälle

1. Vastaavatko kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala ja esityksen hyväksyneen kaupunginhallituksen jäsenet henkilökohtaisesti esityksen tekstistä, jossa väitetään, ettei kaupungille tule Mankala-vastuuta, k.s. alla?
Vastaus tulee kirjata valtuuston pöytäkirjaan.
Mikäli esityksen teksti kuitenkin tarkoittaisi, että kaupungille tulee suora tai välillinen Mankala-vastuu tai Mankala-vastuuta vastaava vastuu tulee tämä korjata esitykseen.

-Kaupungille ehdotetaan, että järjestelyssä ei "lähtökohtaisesti"
tule Mankala-vastuuta, koska omistaja Hanhikiven sähkönmyynti
on tavallinen yhtiö. Sopimuksessa esitellään pitkällisesti miten
yhtiöstä pääsee halutessa eroon.

lainaus:

Mikäli tarkoitus on, ettei Mankala-vastuuta tule, korjataanko sopimus sen mukaiseksi (esitysB alla)?

2. Viitaten esitykseen A hylkäyksestä/valmisteluun palautuksesta.
Mitkä ovat hankkeen riskit kattavasti m.l. mahdolliset Mankala-riskit?

Tarvittavat selvitykset ovat niin laajat, ettei niitä pysty antamaan ja niihin perehtymään
samaasa kokouksessa, joten vähintään valmisteluun palautus on välttämätöntä

3. Kaupunki on hankintalain perusteella velvollinen kilpailuttamaan hankintansa.
Onko kaupunki pyytänyt tarjouksia Fennovoiman luopuneilta osakkailta,kuten KESKO, Kuopio, Atria, Talvivaara/konkurssipesä?, Mikkeli, Boliden, Raasepori jne?

Esimerkiksi Kuopion kaupunki on julkisesti ilmoittanut osakkeiden olevan myynnissä edulisemmin kuin merkintähinta. Kuopion sijoitukset ovat myös olleet miljoonaluokkaa ja siten vastaava omistus on saatavissa.
Näissä osakkeissa on ilmeisesti aito etu, että ne ovat vapaita lisäinvestoinneista, jos osakas ei niitä halua ja siten vapaita n.s. Mankala-vastuista.

4. Kestääkö kaupungin rahoitusasema ja luottokelpoisuus Rosatomin lainojen uudelleen pääomittamisen (suuruus voi olla 4.5 MEur?) sekä vuosittaiset mahdollisesti satoihin tuhansiin nousevat Mankala-tappiot sähkönhinnasta (10 Eur/MWh tappio vastaa noin 100 000 Vuodessa, tappio voi olla useita satoja tuhansia vuodessa).
Mitä kaupunginpalveluja tai toimintoja sunnitellaan lakkautettaviksi tappioiden kattamiseksi? 

5. Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perusteun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?

Esitys A.: Esitys hylätään tai Jätetään pöydälle seuravia täydennyksia varten, koska päätösehdotuksesta puuttuvat seuraavat päätöksen kannalta välttämättömät dokumentit:

1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

2) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

4) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

6) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

7) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

Esitys B. Jos sopimus kuitenkin vastustuksesta huolimatta aiotaan tehdä, vaaditaan seuraavat korjausehdotukset sopimuksiin:

1.Osakassopimus

Mikäli osakassopimus aiotaan hyväksyä ja mikäli Mankala-vastuuta ei ole tarkoitus ottaa,sopimus tulee korjata pitävästi tätä vastamaan.

Seuraavat sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee poistaa/korjata:

Kohta 2 Osapuoli on poistettava. Osakkaille ei ole syytä tehdä sitoumuksia Yhtiön suhteen

Osakassopimuksessa kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista

Muutoin näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi toisilleen, myös 

perustettavalle yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen.

Poistettava kohta 8.31: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31 tehtäisiin
mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.

Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on osakkaiden välinen sopimus.

Edelleen kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista

2. Sopimusta kunnan sitoumuksesta/takauksista VSF:lle ei tule tehdä, koska HKS olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn hallintokuluista on epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn Mankala-vastuista. Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain rakennusvaiheen ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta ajatuksen kanssa.

Mikäli kohtia ja Sitoumus-sopimusta ei poisteta, tulee kirjata, että kaupunginjohtaja ja päätöksen hyväksyvät valtuutetu vastaavat k.o. sopimuskohtien ja sopimuksen seurauksista.

On toisaalta huomattava, että on jokseenkin mahdotonta, että Mankala-yhtiö VSF:ään

tulisi osakkaita, jotka eivät kanna vastuuta omistuksensa mukaan yhtiön vieraanpääoman lainoista (75% tai 72.5%) ja muista velvoitteista,kuten sähkön tuotannon tappioista. 

Eriävä mielipide siinä tapauksessa, että esitystä ei hylätä/palauteta valmisteluun:

Valtuuston enemmistö on päättänyt hyväksyä esityksen HKS- yhtiöön sijoittamisesta.

Päätöksessä on seuraavia juridisia ja eettisiä ongelmia:

1) Asiassa ei ole kunnioitettu kuntalain mukaista valtuutetun oikeutta saada päätöksenteon kannalta riittävät tiedot.

Seuraavat tiedot puuttuvat oleelliseilta osilta tai ne ovat siinä määrin vahvistamattomia, että on syytä epäillä epämääräisesti esitetyn tiedon totuudellisuutta:

a)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

b) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

c) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

d) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

e) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

f) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

g) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

2) Osakasopimuksen sisällössä osoitettiin virheitä suhteessa tarkoituksen sopia sopimus ilman Mankala-vastuuta, ja Sitoumus VSFn suhteen osoitettiin tarpeettomaksi, mutta näitä virheitä ei mahdollisesti korjattu riittävällä tavalla.

3) Käsittelyn puutteet voivat antaa aihetta selvityksiin luottamusaseman väärinkäytöstä, vahingonkorvausvelvollisuuksista tai muista laillisista ongelmista esityksen valmistelussa ja päätöksessä sen hyväksyneiden osalta.

4) Esitys käsittää erittäin suuria riskejä kunnalle ja kunnan luottokelpoisuudelle, mutta kuntalain mukainen riskiarvio puuttuu.

5) On syytä epäillä, että mainittu erittäin todennäköisesti kannattamaton sijoitus voitaiisin halutessa tehdä edullisemmin ja kunnan kannalta turvallisemmin ostamalla hankkeesta luopuneiden sijoittajien osakkeita. Hankkeen laillisuutta hankintalainsäädännön suhteen tullaan tarkastelemaan.

6) Kuntalainsäädäntö ilmeisesti kieltää takaukset ulkopuolisille yhtiöille. Mankala-vastuu olisi tulkittavissa tällaiseksi takaukseksi.

Lisää tietoa Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta, Mankala-sopimuksesta ja siihen liittyvistä riskeistä!

Lisätietoa Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta ja Mankala-sopimuksesta

Fennovoiman Mankala-ydinvoimalan taloudelliset riskit

”Jos riskiselvityksiä ei voida tai haluta tehdä, se on eduskunnalle riittävä syy olla myöntämättä lupaa näin vahvasti kuntaomistukseen pohjaavalle hankkeelle”, totesi kuntien tilintarkastusekspertti, kaupunkineuvos Pentti Hakulinen 30.9.2014 Suomenmaassa. Fennovoiman periaatepäätöksen valiokuntakäsittely on määrä valmistua aivan marraskuun lopussa ja Suomen eduskunta äänestänee siitä joulukuun 2014 alussa. Fennovoima Mankala-yhtiönä ei ole mikään tavallinen osakeyhtiö. Mankala-yhtiöiden joukossakin Fennovoima on epätasapuolinen poikkeus.

Varmaa on, että ydinvoimalan enemmistön omistavat kunnat eivät tunne hankkeen taloudellisia riskejä. Kunnat eivät ole tehneet asiamukaista riskiarviota. Päätöksen suuruudesta huolimatta monille kunnanvaltuustoille asiaa ei tuotu lainkaan päätettäväksi. Päätöksentekijöiltä on salailtu keskeisiä kauppaehtoja, sekä riski ja kannattavuustietoja, ja/tai päätöksiä on tehty suppeissa piireissä esim. kunnallisten energiayhtiöiden hallituksissa. Pyydettäessäkään papereita ei ole saatu nähtäväksi. Kunnat ja kuntien yritykset pyörivät myös verorahoilla, eikä niitä päästetä helposti konkurssiin. Viime kädessä ongelmat kaatuvat valtion syliin. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren sanoma, että kuntien ydinvoimaa ei tueta [valtion rahoilla], on kyseenalainen ja oudoksuttava.

Mankala-yhtiö on usean yhtiön yhdessä perustama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaa osakkaille omakustannussähköä osinkojen sijaan.

Ero tavalliseen osakeyhtiöön on siinä, että tässä tapauksessa kunnat/omistajat vastaavat kuluista, vaikka tuotanto olisi tappiollista ja vaikka eivät edes tarvitsisi Fennovoiman sähköä. Kunnat ovat mukana rahoittamassa laitoksen rakentamista ja ylläpitoa. Ne vastaavat yhtiön energian tuotannon aiheuttamista normaaleista kustannuksista, käyttö- ja huoltokustannuksista, vakuutuksista, lainoista, ja polttoainekustannuksista omistuksensa suhteessa. Kunnat joutuvat vastaamaan tuotannon muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista kaikissa olosuhteissa.

Mielenkiintoinen kysymys on, miten tappiollinen Mankala-yhtiö purettaisiin, kun yhden tai usemman osakkaan luopuessa jäljelle jääville jäisi suurempi vastuu. Ilmeisesti ajatus on, että sitoumus on peruuttamaton, jollei löydy vastaaviin investointeihin sitoutuvaa maksukykyistä osakasta.

Mankala-osakeyhtiön tuotto on käytännön mukaan verovapaata, mutta verottomuuden edellytys on voiton tuottamattomuus. Toisaalta Kremlin Putin-Kiriyenko-keskustelun perusteella Rosatomin johtaja Kiriyenko väittää Rosatomin saavan osinkoa Fennovoima-Mankala-yhtiöstä. Tämän ei pitäisi olla mahdollista, koska osinkoa maksetaan voitosta.

Oulun kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa 16.6.2014 Oulun Energia-liitteessä kerrotaan, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on eri kustannusrakenne. Tämä tarkoittanee, että Rosatomin osakesarjassa voisi olla oikeus osinkoon ja Kiriyenkon mukaan myös oikeus, muttei siten ilmeisemmin velvoitetta, ostaa omakustannussähköä.

Jos 34-40 % omistava Rosatom on erotettu Mankala-vastuusta ja –riskistä ja lisäksi sillä on mahdollisesti osinko-oikeus, tarkoittaa tämä >50 % suurempaa riskiä ja vastuuta suomalaisille omistajille. Osakassopimuksen epätasa-arvoisuus kääntää päinvastaiseksi perustelun, että Rosatom ”tekisi itselleen” hyvän voimalan ja sen osakkuus/omistus pienentäisi suomalaisten omistajien riskejä.

Jos sähkön tuotanto on tappiollista, kunnat joutuvat ostamaan sähkön tappiolla sekä maksamaan lainaosuutensa omasta pääomastaan. (Oulun Energia -liite). Laina menee maksuun tai sen ehdot on neuvoteltava uudestaan Rosatomin kanssa kahdentoista (12) toimintavuoden jälkeen. Fennovoimassa on kuntia ja yhtiöitä, jotka eivät kestä sopimuksesta seuraavia todellisia vastuita. Jos Rosatom vielä perii osuutensa voimalan tuotosta osinkona, joka mahdollisesti lasketaan tulosta ilman pääomakuluja, niin Rosatom saa tukevan otteen kuntien/valtion omaisuudesta. Lainalla on todennäköisesti myös melkoinen korko, joka Unkarissa vastaavassa kaupassa on n. 4 %.

Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) on huomautettu e.m. ongelmista ja siltä on pyydetty selvityksiä periaatepäätöksen täydennyslausunnoissa. TEM ei piittaa lainkaan valtavista kansantalouden ongelmista.

Ydinvastuu ja kuntien päätösten ongelmat

Ydinvoimalaonnettomuutta täytynee pitää muiden laitoshäiriöiden ohella sähkön tuotantokustannuksena. Sadan (100) % ydinvastuu Suomessa tapahtuvalle onnettomuudelle tarkoittaisi omistajien vastuuta heidän koko omaisuudellaan. Omaisuutta voi sähköyhtiöissä ja kunnissa olla paljon.

TEM ja VM ovat laiminlyöneet vastuunsa riskiarvioista kuntataloudelle. Ilmeisesti pestäkseen kätensä suurelta tulevaisuuden ongelmalta, TEM ja ministeri Vapaavuori ovat kertoneet useasti, ettei Fennovoiman kaupallista kannattavuutta tai sopimuksia ole selvitetty, vaan ne ovat osakkaiden vastuulla.

Kuntataloudesta johtuen eduskunnalle annetun esityksen talousselvitys on väärä ja harhaanjohtava. Edelleen tiedetään esimerkiksi Oulun, Turun ja Rauman kaupunginvaltuustojen pöytäkirjoista, että kunta- ja hallintolainsäädännön vastaisesti valtuutetuille ei ole annettu riittäviä tietoja sijoituksesta, tai edes kauppaehtoja. Tämä on tapahtunut osin röyhkeästi jopa valtuutettujen vaatimuksista piittaamatta.

Fennovoimakunnat ollaan valmiita uhraamaan ydinvoimahankkeen edistämiseksi.

Kansanedustajien oikeus- ja velvollisuus on selvittää

1. Fennovoiman kannattavuusriskit, erityisesti kuntataloudelle ja valtionyhtiö Outokummulle sekä SSAB-Ruukille,
2. kuntien päätöksenteossa esiintyneet vakavat virheet, ja
3. kuntiin ja valtionyhtiöihin kohdistuvat osakas- ja toimitussopimuksiin liittyvät sopimusriskit, jotka on tuotu esiin myös KESKO:n tytäryhtiön Kestran kiistanalaisen hankkeesta irtaantumisen yhteydessä.

Helsingissä 30.10.2014

Varpu Kinnunen-Saaritsa

Lea Launokari

Jari Natunen

Gerd Söderholm

Viitteitä: Putin-Kiriyenko keskustelu:
http://eng.kremlin.ru/news/6503

Asiantuntija Pentti Hakulinen kuntataloudesta:
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7119250.html

Oulun kaupunginvaltuusto asia 48, 16.6.2014 :
http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4750

katso Oulun Energia liikelaitos johtokunnan lausunto
http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?173035
TEM (Aurela) ei ole perehtynyt osakassopimukseen, jossa takuuhinta on vain 12 vuotta:
http://www.talouselama.fi/uutiset/osakassopimus+paljastaa+tallainen+on+fennovoiman+salattu+hintatakuu/a2267924

Lisätietoja: Jari Natunen, puh. 040-77 13 781, njarit@yahoo.com

Fennovoiman riskit

1. Kannattavuus edellyttää sähkön hinnan kaksinkertaistumista, puolittuminen on todennäköistä
2. Suomalaisten turvallisuuskäytäntöjen mukainen hyväksyntä ja viivästykset
3. Ydinjätevastuut ja voimalan purkaminen
4. Fennovoiman ja sen omistajien tilanne, jäljelle jäävien taakka voi kasvaa
5. Fennovoiman rajoittamaton ydinvastuu Suomessa ja omistajien mankala-vastuu siitä
6. Turvallisuuspoliittiset Ukraina-riskit, ja niin liittyvät suomalaiset poliittiset riskit
7. Rosatomin mahdolliset kalliit erityisoikeudet
8. Oman ja vieraan pääoman tuotto
9. Venäläisten luotottajien luottokelpoisuus
10. Kansan- ja paikallistaloudellisesti uusiutuva energia on parempi ja työllistävämpi vaihtoehto, investointi estää uusiutuvien kehittämistä
11. Ydinsähkö Oulun Energian tuotteena ja kuluttajien vastustus
12. Kunnan riskinhallinta ja päätöksenteko korkean riskin hankkeesta valtuustossa
13. Mahdollisen ydinonnettomuuden tai terroriteon suorat vaikutukset

Muidenkin omistajien irtautuminen on vielä mahdollista

Sähköyhtiö ja Fennovoima väittää ja uhkaa, että hankkeesta ei voi irtautua ilman valtavia vahingon korvauksia ja uhkauksia käräjillä (Fennovoiman Ottavainen KESKOn irtautumisesta). Jos KSS Energia on toiminut vastuullisesti, sen sitoumus on ehdollinen ja irtautuminen on mahdollista kuten Kestra/KESKOlla. Mikäli näin ei ole, juuri nyt on mahdollista irtautua, kun on 50.2 % eli yli 50 % sitoutuminen ei ollut voimassa ensiksi Talvivaaran ilmoitettua, että voi sijoittaa (omistus pysyi 50.2 %:ssa), ja erityisesti, koska KESKO on kertonut, että sen sitoumus oli ehdollinen (Fennovoima laskee KESKOn omistajaksi, koska keskustelu ongelmasta on käynnissä). Edelleen on tiedossa, että Rautaruukki on myyty Ruotsiin SSAB:lle, eikä se sitten järjestelyn toteutuessa ole suomalainen omistaja.
On siten ilmeistä ja todennäköistö, että tosiasiallista 50 % suomalaisten omistajien sitoumusta ei ollut ja Fennovoima on antanut harhaanjohtavaa tietoa omistajapohjasta. Ilmeisesti oikeudellisia vaateita voisi kohdistaa VSF/Fennovoiman johdon toimintaan. Edelleen on ilmeistä, että omistajapako on kaatamassa Fennovoiman, ja jäljelle ei jää tahoa, joka haastaisi poistuneet oikeuteen.

Irtautuminen on myös mahdollista, koska Fennovoiman mukaan tulevaisuuteen meneviä vastuita ei ole, jolloin myöskään vahinkoa ei pitäisi voida osoittaa: http://www.uusisuomi.fi/raha/69202-venaja-tylytti-ydinvoimalla-voisiko-suomessakin-kayda-nain

Table of Contents

Fennovoiman riskit 1

Muidenkin omistajien irtautuminen on vielä mahdollista 1

1._Fennovoima edellyttää sähkön hinnan kaksinkertaistumista, puolittuminen on mahdollinen 3

Oulun hintatiedot, tappio halvan sähkön toteutuessa 4

Rosatomin Fennovoimalla järjestämä laina Oulun osalta 5

2._Suomalaisten turvallisuuskäytäntöjen mukainen hyväksyntä ja viivästykset 5

5. Fennovoiman rajoittamaton ydinvastuu Suomessa ja omistajien mankala-vastuu siitä 6

6. Turvallisuuspoliittiset Ukraina-riskit, ja niin liittyvät suomalaiset poliittiset riskit 7

7. Rosatomin mahdolliset kalliit erityisoikeudet 8

8. Oman ja vieraan pääoman tuotto 8

9._ Venäläisten luotottajien luottokelpoisuus 8

10. Kansan- ja paikallistaloudellisesti uusiutuva energia on parempi ja työllistävämpi vaihtoehto 8

11. Ydinsähkö Oulun Energian tuotteena ja kuluttajien vastustus 9

12.Kunnan riskinhallinta ja päätöksenteko korkean riskin hankkeesta valtuustossa 9

13.Mahdollisen ydinonnettomuuden tai terroriteon suorat vaikutukset voimalan tai polttoainevarastojen, tai jätteen radioaktiivisten aineiden leviämisenä 9

Lisätietoja 10

Lisä 1._Sähkön hinta, Laskelma koroista ja lyhennyksistä 10

Lisä 4. Muut osakkaat 10

Valio, ja Myllyn Paras ovat vaikeuksissa kuluttajien kanssa, myös sähkösopimuksia vaihdetaan 11

Lisä 5. Ydinvastuu 13

Pienetkin säteilyannotkset aiheuttavat syöpää, muita sairauksia ja spontaaneja abortteja 16

Lisä 6._Rosatomilla operoi Fennovoimaa ja sillä on suomalaisia omistajia paremmat ehdot (?) 17

1._Fennovoima edellyttää sähkön hinnan kaksinkertaistumista, puolittuminen on mahdollinen

Turun kaupungin selvityksen mukaan sähkön hinnan pitäisi nousta tasolle 82 Eur/MWh 2035, jotta Fennovoiman lainat voisi kuolettaa, tällöin pääomakulut on tarkoitus kuolettaa 15 vuoden aikana.
Vaikuttaa siis siltä, että luvatussa hinnassa 50 Eur MWh ei ole vieraan (tai oman) pääoman lainojen kuoletuksia, näitä ei myöskään mainita Fennovoiman julkaisemissa kuluissa (kaksi lähdettä, lisätiedot kohta 1). Koroista hintaan on ilmeisesti koetettu saada vieraan pääoman korot. Voimalan käyttökulujen lisäksi on mahdotonta saada sekä velkojen kuoletuksia että korkoja mahtumaan hintaan 50 Eur/MWh (laskelma Lisätiedot kohta 1).

16.12.2013 Kauppalehti, Markedskraft (katso alla) julkaisi hyvin perustellun artikkelin, jonka mukaan on mahdollista, että sähkön hinta lähes puolittuu tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mennessä, ei siis kaksinkertaistu Fennovoiman kannattavuusoletuksen mukaisesti. Voimalan käynnistämisen jälkeen mahdollisesti vuonna 2025 hintatasolla 24-27 Eur MWh voidaan maksaa voimalan käyttökulut, mutta tuskin korkoja. Tappiota tulisi noin 25 Eur /MWh, tai korot kasvaisivat korkoa korolle.

Kun lainaa ei pystytä lyhentämään 12 vuodessa, niin se joudutaan uudelleen pääomittamaan, onko näistä 12 vuoden jälkeisistä lainaehdoista sopimus? Oulun Energian selvityksessä omakustannushinta on voimassa vain 12 vuotta ja tämän jälkeen yhtiöllä on edelleen vieraan pääoman lainaa, josta Oulun Mnakala- osuus alussa on noin 50 MEur.

Markedskraftin kapasiteettilaskelmia on myös Kauppalehden nettiversiossa 8.1.2013 otsikolla
"Konkarianalyytikko: Suomi hukkuu liikasähköön". Alkaen Olkiluoto3:sta jokainen ydinvoimala nostaa ylikapasitteettia ja laskee sähkönhintaa ja samalla tuuli-investoinnit lähestyvät ydinvoimalan kapasiteettia. Peperitehtaiden ja metalliteollisuuden saneeraus jatkuu väistämättä. Jos talvet lauhtuvat ilmastonmuutoksen myötä kulutus pienenee edelleen.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/konkarianalyytikko+suomi+hukkuu+liikasahkoon/201401596857

Oulun hintatiedot, tappio halvan sähkön toteutuessa

Hintatieto n. 20 MEur on non 2-kertaa Kouvolan sijoitus, joka vastaisi noin 17 MW teho-osuutta (Kouvolassa MW on halpa muihin verrattuna).

Tappio vuodessa jos sähkönhinta on Markedkraftin mukainen

Oulun tappio hintasasolla 25 Eur MWh, jos 50 Eur /MWh olisi voimassa, olettaen 17 MW osuus.
71 MW * 25 Eur /MWh *7916 h = 3364 000 Eur /vuosi + oman pääoman korot 20 MEur *0.04 (arvioitu 4 %) = 800 000 Eur + vastuu vieraan pääoman koroista ja uudelleen pääomittamisesta 18 toimintavuoden jälkeen jos takaisinmaksu ei onnistu (ellei sovittu ja taattu). Vuotuinen käyttöaika 7916 h on Raaseporin luvuista /1o/2013.
Yhteensä 4,164 MEur + vieraan pääoman riskit

Rosatomin Fennovoimalla järjestämä laina Oulun osalta

Vieraspääoma 72.5 %/100% (Rauma/Turku) 17 MW/1200 MW *6000 MEur olisi noin 61,625 miljoonaa ja kokonaisisjoitus noin 81,625 MEur. Jos lainan lyhennys ei onnistu, Oulu vastaa Mankala-periaatteen mukaan lainan takaisinmaksusta korkoineen.
Koska sijoittaja on Mankala-periaatteen vuoksi vastuussa omakustannussähkön hinnasta, ei hankeen edetessä kustannuksilla käytännössä ole kattoa. Kun on investoitu n.6 miljardia euroa, voimala on saatava toiminaan hinnalla millä hyvänsä. Tyypillisesti voimaloiden kustannukset ovat 2-3-kertaistuneet kuten Olkiluoto 3 tapauksessa.

2._Suomalaisten turvallisuuskäytäntöjen mukainen hyväksyntä ja viivästykset

Kyseinen reaktorityyppi on prototyyppi, jota ei ole valmiina missäään, eikä hyväksytty missään länsimaissa. Suomalainen turvallisuuskäytäntö edellyttää m.m. suuren lentokoneen törmäyksen kestämistä ja on tiedossa, että voimalaitos ei täytä tätä, eikä useita muitakaan kriteerejä. Näiden suunnittelu johtaa lisäkuluihin ja mahdollisiin aikatauluviivästyksiin.

Viivästysten ja turvajärjestelyjen rahoitus ja riidat

Kouvolan kaupunginhallituksen dokumenttien mukaan omistajien tulee varautua turvajärjestelyihin liittyiin lisäkustannuksiin. On epäselvää ovatko nykyiset suomalaiset ja Fukushima-turvajärjestelyt voimalan hinnoissa. Lisäksi sijoittajan täytyy varautua missäpäin maailmaa vanhenevissa voimaloissa tapahtuvaan onnettomuuteen ja siitä seuraaviin uusiin turvallisuuskustannuksiiin.
Vaikka sopimuksissa olisi varauduttua näihin asioihin, saattaa Säteilyturvakeskuksen (STUKin) toiminta johtaa toimittajalle yllätyksiin, kuten AREVAn kanssa on käynyt. Todennäköisesti näihin vedotaan yllättävinä tilanteina ja esteinä n.s. force major. ARAVA ja TVO ovat välimiesoikeudessa miljardien vaatimuksilla. AREVAn tapauksessa Olkluoto3:n aikataulun kertominen on pari kuukautta myöhässä ja ranskalaisten neuvottelutaktiikka vaikuttaa lakolta ja lisäviivästyksellä uhkaamiselta.
Venäjän ratkoessa kauppariitoja keinot ovat kovempia.

3. Ydinjätevastuut ja voimalan purkaminen
Fennovoiman teorian mukaan nämä maksetaan viimeisien käyttövuosikymmenien voitoista. On mahdollista, että Fennovoiman rakennettavaksi tulee oma ydinjätehauta, jonka hinta alkaa n. 3 miljardista eurosta. Lisäksi tulevat voimalan purkukulut jotka alkavat kansainvälisissä esimerkeissä 1-2 miljardista eurosta. Yhteensä kustannukset voivat hyvin olla voimalan rakennuskustannusten luokkaa ja niillä on oltava luotettava budjetti ja rahoitus.

Posivan Onkalon hinta oli jo vuonna 2011 yli 3 miljardia euroa, ydinjätekustannuksia on sen jälkeen tarkistettu ylöspäin. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-ydinjatteesta-ja-maailman-kallein-hauta-tanne-fennovoima-haluaa/

Voimayhtiö SF:n johtaja Ottavainen on sanonut joulukuussa 2013, että ydinjätteisiin on varattu 1 miljardi vuonna 2070. Tämä ei ole riittävä määrä omaan ydinjätehautaan, ja osoittaa, että suunnitelma ei ole kestävällä pohjalla.
http://www.energypost.eu/rosatom-signs-contract-build-nuclear-plant-fennovoima-finland/

4._Fennovoiman ja sen omistajien tilanne, jäljelle jäävien taakka voi kasvaa

Marras- ja lokakuussa 2013 annetut sitoumukset ovat rauenneet ja osakaskuntien ja yhtiöiden kannattaa tarkistaa hankkeen kannattavuus ja riskit määräaikaan helmikuun lopuun mennessä. Fennovoiman kannattavuus perustuu oletuksen sähkön hinnan kaksinkertaistumisesta vuoteen 2035, kun se markkinaennusteen mukaan voi puolittua. Osakkaiden riskit riippuvat sähkön hinnan lisäksi Rosatomin kautta tulevan n. 18 vuoden lainan koroista ja ehdoista.

Osakkaiden luopuminen. Jo marraskuussa Fennovoiman suomalaisomistajan VSF:n omistuksessa oli noin 24,6 % eli noin miljardin euron vajaus. Tällä hetkellä valituksen alla on ainakin 17.35 % VSF:n omistuksesta (Vantaa, Turku, Rauma, Mäntsälä), yrityssanneerauksessa olevalla Talvivaaralla on noin 7.5 % Fennovoimasta ja Outokummun omistusosuudessa vaikuttaa olevan noin 7.5 %-yksikön virhe. Kuluttajien kanssa asioivat yhtiöt kuten Valio, K-Kauppa ja Myllyn Paras, yhteenä n. 8-9 %, sekä kunnalliset sähköyhtiöt joutuvat punnitsemaan riskejä kuluttajaboikoteista, jotka ovat alkaneet facebookissa. Fennovoiman omistajapohja tulee kaventumaan entisestään.

Jatkavat osakkaat voivat joutua sähköosuuttaan suurempaan sijoitusvastuuseen, ja hanke saattaa kaatua keskeneräisenä aiheuttaen suuria vahinkoja. Viimeisenä mukana pysyville voi ”jäädä Musta Pekka käteen”.
Fennovoimaan jäävien kuntien ja osakkaiden tulee vaatia, että sijoituksien ehtona on, että koko Fennovoiman osakepääoma ja sitä vastaava tuotantoteho on maksukykyisten osakkaiden merkitsemä. Fennovoima yrittänee jatkaa ilman että uudet sijoittavat korvaavat puutuvat sijoitusosuudet. Käytännössä se tarkoittaa, että osakkaat joutuvat kattamaan luopuneiden osakkaiden osuudet ja todennäköisesti 66 % osuutta VSFn osakkaille. Pitävä sitoumus tässä tilanteessa on melkoista uhkapeliä. Samoin on huomattava, että Rosatomin sijoitus on edelleen auki ja sen omat rahoitus päätökset tulevat kuukausien päästä.

http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_osuudet_uhkaavat_jaada_yritysten_kasiin/7058839

5. Fennovoiman rajoittamaton ydinvastuu Suomessa ja omistajien mankala-vastuu siitä

Fennovoiman n.s. pap-täydennyshakemuskessa sivulla 30 kerrotaan ydinvoimalan haltijan rajoittamattomasta vastuusta sekä vakuutettava noin 700 MEur vastuusta ulkomaille tapahtuvasta/ulottuvasta ydinonnettomuudesta. Kopio PAP-hakemuksen kohdasta on Lisä 5. kappaleessa ydinonnettomuus riskien kanssa. Ydinvastuulaki 484/1972 on netissä ajantasaisena

Mankala-periaatteen mukaan omistajat vastaavat kaikista sähköntuotantokustannuksista. Tämän täytyy tarkoittaa myös sähköntuotannosta johtuvien onnettomuuskulujen korvausta.

Periaatepääksen laille vieras pap-”täydennys”hakemus on luettavissa TEM:n sivuilla
http://www.tem.fi/energia/ydinenergia/uusien_ydinlaitoshankkeiden_periaatepaatoshakemusten_kasittely/fennovoima_oy_n_pap/pap2014

Fukushiman vahingot ovat ainakin 1000 miljardia Euroa. Ranskassa ydinonnettomuus maksaisi 780- 5800 miljardia, jopa 3-kertaa koko kansantuote. Jos Fennovoiman yhden kuitenkin suuremman reaktorin vahinko olisi 1/3 Fukushiman tämänhetkisestä arviosta olisi se 300 miljardia euroa. Tästä luvusta voi laskea osakkaan %osuudella mahdollisen vastuun Vastuu voi siis pienelläkin osuudella olla miljardeja, kuten 1% osuudella 3 miljardia. Fennovoiman omistajat ovat kehittäneet erilaisia suojauksia, osa on mahdollisesti Fennovoiman ja yhtiöiden välisissä yhtiöissä. Kuitenkin kuntien sähköyhtiöt sitoutuvat osuutensa mukaisiin Mankala-vastuisiin Fennovoiman tuotantokustannuksista.

Ydinonnetomuuksien hinnat:

http://cdn-lejdd.ladmedia.fr/var/lejdd/storage/images/media/images/nucleaire/8830485-1-fre-FR/nucleaire.jpg

http://www.businessinsider.com.au/potential-cost-of-a-nuclear-accident-so-high-its-a-secret-2013-3

http://nuclear-news.net/2013/04/12/astronomic-costs-if-france-had-a-nuclear-accident-report-kept-secret/

Vantaalla Vantaan Energiasta on ilmeisesti erotettu suurin osa omaisuutta Vantaan Energia Sähköverkot Oy-yhtiöön http://www.vantaanenergia.fi/fi/Sahkoverkko/Sivut/default.aspx

http://www.vantaanenergia.fi/fi/TietoaKonsernista/Sivut/default.aspx

Kaupungin asiakirjojen mukaan yhtiöllä on noin parinsadan miljoonan kiinnitysmahdollisuudet jätteenpolttolaitoksen vakuuksia varten. Fennovoiman osakkaana on kuitenkin Vantaan Energia Oy.

Mäntsälässä on perustettu holding-yhtiö, jonka arvellaan pyrkivän suojaamaan Mäntsälän Sähköä Fennovoiman vastuilta.
Toisaalta voidaan kysyä, onko yhtiö oikeutettu Mankala-veroetuihin, jos ei pysty vastaamaan Mankala-vastuistaan mukaan lukien onnettomuus vastuut. Viime kädessä vastuu pitäisi ulottaa kaupunkiin ja kaupunkilaisiin, jos he ovat mankala-sähkön omakustannuskäyttäjiä.

6. Turvallisuuspoliittiset Ukraina-riskit, ja niin liittyvät suomalaiset poliittiset riskit
Fennovoiman hanke ei ole voimassa olevan periaatepäätösluvan mukainen ainakaan reaktorin ja toimittajan suhteen. Hallitusohjelman mukaan uusia periaatelupia ei myönnetä tällä hallituskaudella. Myös eduskunnan enemmistö oli vaalikoneissa sitoutunut olemaan myöntämättä uusia periaatelupia. Jos osakkaat sitoutuvat, ja hanke kaatuu poliittisellakin tasolla osakkaille tulee merkittäviä taloudellisia tappioita.
Ukrainan tilanne ja Krimin kaappaus on osoittanut, että Putin ei ole luotettava yhteistyökumppani. Venäjän energiapolitiikka on suurvaltapolitiikan jatke, jolla pyritään kontrolloimaan naapureita. Putinin neuvontajat ja lähipiiri kertovat, että Venäjä katsoo Suomen kuuluvan edelleen imperiumin alueeseen.

Krimi-Ukraina-kriisin keskeisenä tekijänä on Venäjän valtiokorporaatio Gazpromin taloudelliset edut. Venäjälle myöntämielisen hallinnon aikaan Ukraina sai alennusta maakaasun hinnasta vastikkeena Sevastopolin sotilastukikohdan vuokraamisesta. Hallinon vaihduttua venäjälle epämieluisaksi Krimin alueelle ilmeistyi venäläinen tunnukseton ja naamioitu armeija. Venäjä kiisti armeijansa olevan Krimillä. Toisaalta tiedetään Venäjän suunnitelleen yksityisarmeijoita Gazpromin kaltaisille yhtiöille. Armeija toteutti yhteistyössä paikallisen poliittisen joukkion kanssa alueen haltuunoton Venäjälle. Tulos oli Gazpromin etujen mukainen, kun Sevastopol kuuluisi Venäjään kaasualennusta ei tarvisisi antaa. Venäjä on vaatinut myös takautuvasti alennusten perimistä takaisin, koska vanha sopimus Sevestopolista oli vielä voimassa ja alennuksen tulkittiin koskevan tulevaa vuokra-aikaa. Rosatom on Venäjän valtion korporaatio Gazpromin tavoin.
Johtuen Fennovoiman taloudellisista riskeistä, on erittäin todennäköistä, että suomalisten omistajine ja Venäjän valtion korporaatio Rosatomin välille tulisi merkittävä riita. Toisin kuin ranskalainen AREVA Venäjä ei näytä ratakisevan kaikkia riitojaan oikeudessa.

Ydinvoimaa ei myöskään voi käyttää sotatilanteessa ja riskit kasvavat kriisien myötä. Jos Rosatom suunnittelee ja rakentaa Fennovoiman automaation ja elektroniikan, kuten on tarkoitus, tästä seuraa, että sillä on halutessaan mahdollisuus hallita laitoksen toimintaa myös myöhemmin ja tavoilla, jotka eivät ole Suomen tai muiden omistajien etujen mukaisia.

Mahdolliset EUn pakotteet. EU-maiden tulee toimia yksituumaisesti talouspakottein, jotta Venäjän toiminta saataisiin kontolliin. Tsekki on jo ilmoittanut, ettei se osta venäläistä ydinvoimaa ja Iso-Britannia on jäädyttänyt neuvottelut.

7. Rosatomin mahdolliset kalliit erityisoikeudet

Rosatom väittää Putinin web-sivulla saaneensa erityisen kannattavat poltto-aine- ja operointisopimukset, sekä saavansa osinkoa Fennovoima-osakkeilleen, ja että sillä on ”oikeus” ostaa omakustannussähköä, Mankala-yhtiössä tämä on velvollisuus myös tappiotilanteessa. Suomalaisten omistajien kannattaa selvittää näiden Mankala-yhtiössä poikkeuksellisten oikeuksien talousvaikutukset ja riskit osakas- ja muista sopimuksista.

8. Oman ja vieraan pääoman tuotto

Kaupallisin periaattein toimitaessa sijoitetulle pääomalle pitää saada tuotto, joka on suhteessa riskiin. Mikäli sähkönhinta ei kaksinkertaistu Turun valtuustolle (28.10.2013) arvioidulla tavalla omanpääoman tuotto ainakin jää saamatta. Osakkailla on suuri korko- ja lyhennysriski myös vieraasta pääomasta, ja siten sille pitää saada merkittävä tuotto. Jos Turun kaksinkertaistuvalla sähkönhinnalla perustuva, jätehuoltoa huomioimaton (laskettu 10 vuotta rakennus+ 40 vuotta käyttöaikaa), mahdollinen oman pääoman tuotto 8 % jaetaan koko päämalle (n. ¼ kun oma pääoma 25 %), niin saatu korko 2 % ei ole kaupallisen sijoituksen perusta www05.turku.fi/ah/kv/2013/1028010x/2985205.htm . Kun vielä huomioidaan tuoton saamiseen liittyvät todennäköiset tappion riskit, kyseessä ei todellakaan ole kaupallisesti perusteltavissa oleva toiminta.
Voidaan myös laskea, että jos sähkön hinta olisikin 50 Eur/MWh, niin markkinahinnan pitäisi olla n. 53-55 Eur/MWh oman pääoman korkojen kattamiseen (4-5 %) ja n. 63-65 Eur/MWh jotta pelkästään omalle pääomalle tulisi 8 % tuotto, kun verrataan näitä lukuja Markedskraftin ennusteisiin voidaan todeta niiden olevan kovin kaukana markkinoiden tunnustamista reaaliteeteista ja arviosta 24-27 Eur MWh kymmenelle ensimmäiselle vuodelle voimalan valmistuttua 2024-25.

9._ Venäläisten luotottajien luottokelpoisuus
Venäjän valtion luottokelpoisuus on viimeisen 10-20 vuoden aikana ollut huono. Valtion yhtiöiden riskit ovat suremmat. On esitetty arvioita, että rahastot, joista investointeja tehdään on syöty jo presidentinvaaleihin 2018 mennessä. Rosatomin luottokelpoisuus riippuu m.m. kehitysmaihn rakennettujen/rakennettavien ja vanhojen venäläisten voimaloiden riskeistä. Venäjän luottokelppoisuusnäkymät ovat juuri laskeneet Ukrainan kriisin vuoksi.

10. Kansan- ja paikallistaloudellisesti uusiutuva energia on parempi ja työllistävämpi vaihtoehto

Fennovoimassa KSS ottaisi valtavia riskejä ilman etua paikallistalouteen (lukuunottamatta investointiin nähden rajallisia sähköyhtiön johtajien hallituspalkkiota väliyhtiöissä kuten Suomen Voima). Tästä esimerkkinä
1) SITRAn lausuma http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/10/11/sitran-noponen-kunnille-biopolttoainevoimaloita/201314162/304

2) Aalto- ja muiden yliopistojen professoriryhmä lupaa uusiutuvilla 30 000 työpaikka 2020 ja omavaraisuuden eli 9 miljardi lisää vaihtotaseeseen sekä 90 000 työpaikkaa 2050.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66963-uusi-avaus-suomessa-30-000-uutta-tyopaikkaa-ja-koko-maa-luopuisi-tuontienergiasta

3) Lappeenranan Teknisen ylipiston professori Breyer, uusia ydinvoimaloita ei tarvita: http://www.imatralainen.fi/artikkeli/217049-lutin-aurinkotalousprofessori-uusia-ydinvoimaloita-ei-tarvita

Valtavan tappiollisen ydinsähkömäärän tuominen markkinoille romahduttaa hintoja ja estää uusiutuvan energina investoinnit.

11. Ydinsähkö Oulun Energian tuotteena ja kuluttajien vastustus

Äänestäjien ja kuluttajien enemmistö ei hyväksy Fennovoimaan ja kuluttajat boikotoivat ydinsähköä. Tästä syystä Fortumin myyjät eivät enää tarjoa ydinsähköä kuluttajille. Ennen Ukrainen kriisiä 64 % vastustaa Rosatom-Fennovoimaa, kannattajia on vain 28 %. Kansa on valinnut uusiutuvan energian. Myös Kokoomuksesta 50 % vastaan.
Tulos oli täsmälleen sama lokakuussa 2013
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten+kanta+jyrkkenee+ei+lisaa+ydinvoimaa/a2213023
ja nyt helmikuussa 2014
http://www.talouselama.fi/uutiset/talouselaman+tutkimus+kansa+tyrmaa+lisaydinvoiman/a2236551

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/talouselama+tutki+kansalta+ei+ydinvoimalle/a972769

Myös Oulu Energiaa vastaan on jo kasvava Facebook -yhteisö

12.Kunnan riskinhallinta ja päätöksenteko korkean riskin hankkeesta valtuustossa

Kuntien entinen tilintarkastaja toteaa riskeitä m.m. "Fennovoiman osakkeita omistavissa kunnissa on syytä selvittää, johtuuko liiallinen riskinotto osaamattomasta omistajasta vai tottelemattomasta tytäryhtiöstä."
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1395395748018
Pikänlinjan kunnallisasiantuntija Johannes Hirvaskoski Fennovoima-päätöksenteosta, jonka pitää tapahtua valtuustossa oikeilla tiedoilla. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/kuntien+fennovoima-kuviot+ihmetyttavat/201310555093

13.Mahdollisen ydinonnettomuuden tai terroriteon suorat vaikutukset voimalan tai polttoainevarastojen, tai jätteen radioaktiivisten aineiden leviämisenä

Fennovoima arvioi onnettomuuksista useiden tai jopa luokkaa 10 mSv säteilyannoksia, joihin liittyy rajallinen, mutta kohonnut syöpäkuoleman riski, katso taulukkoa Lisä5 lopussa, syöpään sairastumisen riski on paljon tätä suurempi. Käytännössä vahinko voi olla suurempikin, kun ennen Fukushimaa STUK kertoi, ettei länsimainen ydinvoimala voi räjähtää. Radioaktiivisten aineiden kertyminen esimerkiksi kaloissa, sienissä ja poroissa on myös vakava ongelma, joka uhkaa luonnon virkistykäyttöä ja esimerkiksi matkailua talousalueella. Tsernobylin laskeuman pahimmilla alueilla Keski-Suomessa kaloissa voi olla 1000 Bq/kg ja sienissä 4000 Bq/kg, kun myyntiraja on 600 Bq/kg, vaikka onnettomuudesta on kulunut jo noin yksi puoliintumisaika. On mahdollista, että korkea-aktiivinen ydinjäte sijoitettaisiin Oulun seudulle. Matala-aktiiviselle jätteelle Fennovoima suunnittelee edelleen pintamaahan hautaamista.
Vakava ydinvoimaonnettomuus voi johtaa maa-alueiden käytännössä pilaantumiseen kuten Tsernobylissä ja Fukushimassa.

Lisätietoja

Lisä 1._Sähkön hinta, Laskelma koroista ja lyhennyksistä

Oletetaan ainakin 6 mrd Eur voimalahinta mukaan lukien rakennusaikaiset korkokustannukset. Esimerkiksi Rauman luvuista on syytä olettaa suurempiakin kustannuksia ja Rosatom ilmoittaa ostavansa oman 34 % osuutensa 2.4 miljardilla eurolla (voimalan hinnaksi tulisikin 7.2 miljardia). Tälläin vieras pääoma on 4500 MEur koko kapasitettia kohden ja sen kuoletus 15 vuodessa on 300 MEur vuosi. Voimalan teho on 1200 MW ja vuotuiset käyttötunnit 7916 h (esim Raaseporin valtuusto) eli kustannus per MWH on 300 000 000/(1200 MW *7916 h) = 31, 6 Eur/ MWh. Unkarin hyvin samankaltaisessa sopimuksessa, jossa rakennetaan kaksi reaktoria vanhalla voimala-alueelle korko on 4-5 %. Tällöin korko olisi alussa 0.04 * 4500 MEur eli 180 MEur ja megawattia kohden 18,9 Eur/MWh ja tasaisesti jaettuna koko lyhenysajalle n. 10 Eur/MWh, jos lyhennyksiä pystytään tekemään. Kun ydinvoimalan käyttökustannukset ovat tyypillisesti 20-30 Eur/MWh on ilmeistä, ettei 50 Eur/MWh hinta voi käsittää lainojen lyhennyksiä, vaan pääomakuluja ja/tai korkoja siirretään eteenpäin tai lyhennetään yli 50 Eur /MWh hintana.

Velkojen lyhennyksiä ei mainitaan sähkön hintaan kuuluvina kuluina” Pekka Ottavainen totesi joulun alla, että voimalan käynnistyessä vuonna 2024 omistajat maksavat saamastaan sähköstä alle 50 euroa megawattitunnilta. Tämä hinta sisältää kaikki ydinvoimalan tuotantokustannukset, poistot, vieraan pääoman korot sekä jätehuollon. ”

http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+tiella+yha+kuoppia/a2225063
“This price includes all production costs, depreciations, debt interests as well as waste management, Fennovoima said.”
http://www.nucnet.org/all-the-news/2013/12/21/fennovoima-signs-hanhikivi-1-supply-contract-with-rusatom-overseas

Lisä 4. Muut osakkaat
Valituksen alla olevat Fennovoima-päätökset
Valituksen alla on ainakin Fennovoimapätöksistä ovat ainakin Vantaan Energia (8,3 %), Turku Energia (4.6 %), Rauman Energia (3.3 %), ja Mäntsälän Energia (1.15 %) eli noin 17,35 % Fennovoiman suomalaisen omistajan Voimayhtiö SF:n osakekannasta. Valitukset Turku Energian ja Rauman Energian selkeistä ja sitovista investointipäätöksistä hylättiin Turun Hallinto-oikeudessa väitteellä, että ne olisivat ”valmistelua”. Molemmat päätökset ovat nyt Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa, eikä niillä siten ole lainvoimaa laskettaessa esimerkiksi suomalaisten sijoittajien omistusosuutta. Vantaan Energiasta on valituksen on tehnyt Helsingin Hallinto-oikeuteen ainakin Jari Natunen. Aikaisemmin uutisoitu Mäntsälän kunnallisvalitus on edelleen vireillä perustuen kunnanvaltuuston tietoihin.

Valio, ja Myllyn Paras ovat vaikeuksissa kuluttajien kanssa, myös sähkösopimuksia vaihdetaan

Oulun Fennovoima-hanke on yksittäisistä kaupungeista voimakkaiten vastustettu, suuremman sivun tykkääjämäärä on noin 600 ”Oulu uhraa palvelut ydinvoiman takia,poliitikot & kj Pennanen pihalla”https://fi-fi.facebook.com/OuluPoisYdinvoimasta.Fennovoima.TVO Juuri perustettu Uraanivapaa Oulu on myös suuri menestys.

Varmimmin kesällä luopuviin osakkaisiin kuuluvat Valio ja Myllyn Paras. Nämä ovat kaupallisia yhtiöitä, joilla pitäisi olla taloutta ymmärtävä johto. Valtion Solidiumin Outokumpua ja SSAB-Ruukkia lukkuunottamatta, kaikki pörssiyhtiöt ja suurinosa yksityisistä yrityksistä on luopunut hankkeesta. Lisäksi 67 % kuluttajista vastustaa Fennovoimaa/lisäydinvoimaa. Näiden yhtiöiden ydinvoimahankeiden vastustus on nousussa Facebookissa:
Valion, ja Myllyn Paras yhtiön Fennovoima-hankkeita vastustavia Fecebook-sivuja:

Valio pois Fennovoimasta: noin 2100 tykkääjää
https://www.facebook.com/pages/Valio-pois-Fennovoiman-ydinvoimala-hankkeesta/175916569145235

K-Kauppa pois Fennovoimasta, kaupan luoluessa sivulla oli noin 1500 tykkääjää
https://www.facebook.com/K.ryhmaPlussaCitimarket.EiFennovoimaYdinvoima

Myllyn Paras pois Fennovoimasta yli 750 tykkääjää:
https://www.facebook.com/pages/Myllyn-Paras-ulos-Fennovoiman-ydinvoimasta/133410220081679

Päivitys K-Ryhmä /KESKO/KESTRA luopui Fennovoimasta 27.3.2014, annetut aikaisemmat sitoumukset olivat ehdollisia: http://www.kesko.fi/fennovoima/

Solidiumin omistamien Outokummun, Rautaruukin ja Talvivaaran äärimmäiset riskisijoitukset Fennovoimaan olisivat valtion rahan käyttöä tavalla, jota voidaan pitää laittoman tukena. Johtuen yrityssaneerauksesta täytyy Talvivaaran merkittävä noin 7.5 % osuus VSF:stä (60 MW) osuus paikata joka tapauksessa.

Kunnissa oli kiivasta keskustelua Fennovoimaan osallistumisesta syksyllä. Hankeessa mukana olevissa kunnissa tappiolle jääneet keskustelevat sähkösopimusten vaihdosta. Fennovoimasta luopumiset synnyttivät ydinvoimasta vapaita sähköyhtiöitä, jotka voivat odottaa lisää asiakkaita. Facebook sivuja löytyy myös Vantaan ja Helsingin Energian sekä Turku Energian ydinvoimahankkeita vastaan. On todennäköistä, että vastutus myös muiden kuntien sähkölaitoksia vastaan kasvaa. Edelleen kuluttajille on vaikea myydä kilpailluilla markkinoilla ylihintaista sähköä ja tappio tulee energiayhtiölle/kaupungille.

Edellä mainitut uhanlaiset omistukset ovat 33.85 % VSF.stä. Tulee huomioidaan, että VSF:n omistajakaaviossa Outokummun 22.1 % omistusosuus, http://www.fennovoima.fi/userData/fennovoima/graafit-logot/SF-Omistuskaavio112013.jpg , on suurempi, kuin Outokummun julkisuuteen ilmoittama 10 % koko Fennovoimasta (noin 15 % Voimayhtiö SF:stä) http://www.tekniikkatalous.fi/energia/outokumpu+neuvottelee+yha+sahkon+hinnasta+fennovoiman+kanssa/a944813?service=mobile. Puuttuvaa, aikaisemmin luopunutta omistusta oli 14.11. 2013 noin 15,76 % koko Fennovoimasta eli noin 24.6 % VSF:stä. On siis hyvin mahdollista, että VSF:n omistajille tulee kaksinkertainen tai jopa suurempi vastuu projektista, jos uusia omistajia ei saada.

Loka- ja marraskuun 2013 sitoumukset ovat rauenneet, kunnat päättivät hätiköiden ja päätös kannattaa tarkistaa

Lehtitietojen mukaan Fennovoima pyrkii saamaan suomalaisen enemmistöomistuksen kasaan kesän loppuun 2014. Ilmeisesti useimmat kunnat ovat siinä uskossa, että aikaisempi sitoumus on voimassa ja sijoituksen ehdoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Jos reunaehdot eivät olisi pettäneet uutta sitoumusta ei olisi kysytty. Esimerkiksi Mäntsälän kunnanvaltuuston pöytäkirjasta 28.10.2013 näkee, että Fennovoiman sitova sijoituspäätös 31.1.2014 mennessä oli aikaisemman sitoumuksen ehtona. http://193.142.23.160/dynasty/kokous/20131502-5.PDF

Ilmeisesti mikään kaupallinen yhtiö, kuten Outokumpu, Rautaruukki, Talvivaara tai KESKO ei sitoutunut syksyllä hankkeeseen ilman ehtoa, että saavat lopulliset sopimusehdot ennen lopullista päätöstä. Toisin kuin kunnissa vakuutettiin, edes nämä ehdot eivät takaa hankkee kannattavuutta. Turun kaupunginvaltuuston mukaan ( www05.turku.fi/ah/kv/2013/1028010x/2985205.htm ) Pöyryn salaisessa raportissa Fennovoiman kannattavuus perustuu sähkön hinnan nousuun tasolle 82 Eur/MWh vuonna 2035. Edelleen Keravan kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa kerrotaan, että Rosatomin vaaditaan takaavan sähkön hinta ilmeisesti alle 50 Eur/MWh 18 vuoden ajaksi voimalan käynnistämisestä, http://ktweb.kerava.fi/ kaupunginvaltuusto 21.10.2013 asia 130. Oulun Energian dokumentista ilmenee, että omakustannushinta on taattu vain 12 vuodeksi, ja tämän jälkeen yhtiöllä on edellen paljon jälleen rahoitettavaa lainaa.

Tämä on eri asia, kuin Fennovoiman Ottavaisen harhaanjohtavasti julkisuudessa esittämä 50 Eur/MWh takuuhinta, jota on käytetty kuntapäätösten perusteena. Tämä tarkoittaa erittäin todennäköisesti pääomakulujen eli mahdollisesti lyhennysten ja korkojen siirtoa ajalle 18 vuoden jälkeen.Miljardilainojen kertyminen korkoa korolle pienelläkin korolla voi johtaa äärimmäisiin kustannuksiin. Ilmeisesti mikään ainakaan Fennovoimaan jääneistä kunnista ei selvittänyt Rosatom-lainan korkoa ja ehtoja. Jos selvitti, nämä ehdot kannattaa tarkistaa ja esimerkiksi kasvussa ollut omapääomaosuus (25 %, nousi ainakin 27.5 % tasolle lokakuun lopussa).

Lisä 5. Ydinvastuu

Lainaus Fennovoiman pap-täydennyshakemus 2014 s.30

Vakavat ydinvoimalaonnettomuudet ovat edelleen mahdollisia

YVAssa kerrotaan, että vakavimmassa ydinonnettomuus tyypissä täysimääräisen ”jalokaasupäästön” syntyminen on teoriassa mahdotonta. Ydinvoimalaturmissa suurimmat vahingot perustuvat kuitenkin voimalasta vapautuviin radioaktiivisiin metalleihin kuten strontiumiin, plutoniumiin, cesiumiin sekä radioaktiiviseen jodiin. Fennovoima ilmeisesti katsoo, että sen turvajärjestelyt estävät pahimmat onnettomuudet ja näiden aineiden vapautumisen..

Yhdeksi keskeiseksi syyksi onnettomuuteen mainittiin valvovan viranomaisen riippuvuus ydinvoimayhtiöistä. Tämä on erittäin korostettu ongelma Suomessa, jossa ydinvoimalaitosten valvonta on maksupalvelutyötä ja STUKin budjetista merkittävä osa tulee suoraan ydinteollisuudelta. E.x pääjohtaja Jukka Laaksonen on omiensa juhlapuheessa todennut ydinvoimalaluvan varmistavan useiden virkamiessukupolvien työllisyyden.

STUK väitti ennen Fukushimaa, etteivät länsimaiset ydinreaktorit voi räjähtää. Fukushimassa vetyräjähdyksen estävä teknologian piti siis olla aukoton, mutta voimalat räjähtivät siitä huolimatta. N.s. ydinsulasieppari on myöskin vain tekninen teoria, jonka toimivuutta ei ole todistettu käytännössä. Fukushiman jälkeen Suomeen on tullut voimaan uusia turvallisuusmääräyksiä, joita STUK ei pystynyt ennekoimaan ennen Fukushiman onnettomuutta,

Fukushiman jälkeen on edelleen todettu, että todennäköisyssylaskentaan perustuva riskinrviointi on ollut virheellistä ja myös poikkeuksellisiin tilanteisiin pitää varautua. Jos riski olisi ydinvoimateollisuuden arviomalla kerran miljoonassa vuodessa tasolla, silti mahdoolisten vahinkojen suuruus, laajuus, pysyvyys ja kustannukset tekevät ydinvoimasta kannattamattoman. Ranskalainen arvio ydinvoimalaonnettomuuden kustannuksesta siellä on jopa 5800 miljardia euroa, käsittäen myös vahinkoja matkailulle, jotka suomalainen ydinvoimatoallisuus. STUK kertoo hoitavans propagandalla. Yksi arvio Fukushiman hinnasta on 1000 miljardia. Pitkäaikaiseen syöpäsairastuvuuteen, muiden sairauksien lissäntymiseen ja ekologisiin vaikutuksiin liittyviä haittoja ei varmuudella pystytä arvioimaan täysimääräisinä.

Edelleen ydinvoiman turva-arviot eivät huomioi tilannetta, jossa voimala olisi sabotaasin tai terrorismin kohteena. Ydinvoimaloidon turvallisuus perustuu myös teoriaa, niiden oman henkilökunnan täydellisestä luottavuudesta, mielenterveydestä ja ammattitaidosta. Terrorismin yhka kasvaa ja länsimaisia ydinvomaloita on uhattu esimerkiksi Al Qaidan taholta lentokone törmäyksellä 2001 ja Suomi on joutunut uhkailun kohteeksi rauhanturvaamisen vuoksi. Monien suomalaisten populisti-kansanedustajienkin ideologiaa lähellä olevan norjalaisen Breivik- terroristin ”manifestissa” uhataan suoraan Suomen ydinvoimaloita.

Ilmeisesti Stuxnet tietokonevirus, jonka oletetaan tehdyn Israelin tai USAn valtioiden toimesta, aiheutti merkittävää tuhoa Iranin ydinvoimalaitoksissa vahingoittamlla uraanin rikastuksessa käytettyjä sentrifugeja. Johtava venäläinen tietoturva-asiantuntija kertoo k.o. viruksen päätyneen myös venäläisille ydinvoimaloille.Samoin useita tietokoneviruksia on päätynyt länsimaisiin voimaloihin. Kaikeksi onneksi mitään näistä viruksista ei oltu suunniteltu aiheuttamaan varsinasita ydinvoimalaonnettomuutta. STUK suojaa suomalaisia ydinvoimaloita vaatimalla ydinvoimayhtiöiltä konsulttiraportin tietorvasta. Tietotekniikassa virusturva ja torjunta on aina askeleen jäljessä ja torjunta suunnitellaan jo havaitun ongelman perusteella. Jos ydinvoimalaan hyökätään käyttäen hyväksi aikaisemmin tuntematonta haavoittuvuutta, sitä ei todennäköisesti voida torjua.

Venäjä on agressiiviseen cyber-sodankäyntiin erikoistunut valtio, jossa voi olla myös yksityisiä härintää harjoittavia järjestöjä. Toimintaa on nähty Ukrainan kriisin ja Viron pronssisoturi-kistan aikana. Näissä yhteyksissä tietoturvahyökkäyksiä on havaittu myös suomalaisia viranomaiskohteita, kuten puolustusministeriötä vastaan ja ulkoministeriön tietokoneita on vakoiltu pitkään ministeiön havaitsematta mitään. Rosatom on Venäjän valtion korporaatio, jolle kuuluu myös ydinaseet. Rosatom kertoo käyttävänsä sotilasinnovaatioita myös ydinvoimaloissa. Ydinvoimakaupan tiedetään olevan myös suurvaltapolitiikan ja energiariippuvuuden levittämisen väline. Jos Rosatom suunnittelee ja rakentaa Fennovoiman automaation ja elektroniikan, kuten on tarkoitus, tästä seuraa, että sillä on halutessaan mahdollisuus hallita laitoksen toimintaa myös myöhemmin ja tavoilla jotka eivät ole Suomen tai muiden omistajien etujen mukaisia.

Rosatomin ydinvoimaloilla, m.m. tilatun voimalan käytössä olevalla versiolla oli Kalinin alueella vakava ydinonnettomuus vuonna 2011, jonka STUK on vahvistanut, mutta josta se ei tiedota. Venäjällä Rosatomin teknologia on altis jatkuville virheille ja vioille, jotka edelleen ovat riski onnettomuuksille. Koska Rosatom valvoo itse itseään puolueeton viranomaistietoa ei Venäjältä saa. Rosatomin ydinturvallisuus on mainospuhetta, kuten johtaja Kiriyenko kertomus kuinka venäläisillä ydinvoimaloilla on vähiten hälytytilanteita maailmassa, Arvioiden ulkopuolisesta tiedosta häiriöistä, tämä johtuu siitä, että halytyslaitteet on säädetty omalla standardilla.

Pienetkin säteilyannotkset aiheuttavat syöpää, muita sairauksia ja spontaaneja abortteja

YVAssa STUK kertoo, että 80 000 Bq Cs-137 vuodessa aiheuttaa yhden millisievertin annoksen. STUK on kaivosyhteydessä myöntänyt, seuraava dia, että 1 mSv-annos aiheuttaa merkittävän syöpäkuoleman riskin. Nykyään syöpään sairastuminen on kuolleisuutta huomattavasti yleisempää, mutta STUK ja teollisuus ei pidä sitä haittana,

STUK ei kerro Tsernobylin päästöjen muiden tunnettujen radionuklidien, kuten strontiumin määriä. Edelleen tiedetään, että syöpäsairastuvuuden riski on moninkertainen suhteessa syöpäkuolemaan.

STUKin teorian mukaan Suomessa Fukushiman tyyppinen onnettomuus ei siis aiheuttaisi haittaa tai vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Toisaalta STUK on arvioinut itse, että Tshernobyl aiheuttaisi 500 syöpäkuolemaa 80 vuoden aikana, mutta koska muu syöpäkuolleisuus on paljon suurempi, tätä pidetään vain laskennallisena ongelmana http://www.stuk.fi/ihminen-ja-sateily/sateilyn_terveysvaikutukset/fi_FI/syopa/_print/ On huomattava, että STUK on pääosin maksupalvelusta elävä ydinvoimateollisuuden konsulttiviranomainen. Fukushimassa ja Tshernobylissä tilanne on selvästi toinen kuin Fennovoiman YVAssa väitetetään INES 7 onnettomuuden vaikutuksiksi http://areena.yle.fi/tv/2231366
Syntyvien lasten sukupuolisuhteet ovat muuttuneet ydinkokeista, Tshernobylistä ja ydinvoimaloiden lähialueilla. Tämä johtuu säteilyn aiheuttamista spontaaneista aborteista. Tshernobyl osa tutkimuksesta käsittää myös Suomen. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21336635

Ekologiset vaikutukset

Radiokatiivisten aineiden kertymisen ekologisia vaikutuksia ei ole PAP tai YVA-dokumenteissa selvitetty juuri lainkaan, vaikka radioaktiiviset aineet ovat syöpävaarallisian asetuksen 868/2010 luvanvaraisia aineita vesistöissä.

Lisä 6._Rosatomilla operoi Fennovoimaa ja sillä on suomalaisia omistajia paremmat ehdot (?)

Fennovoima kertoi joulukuussa sopineensa laitostoimitussopimuksen. Presidentti Putinin virallisten sivujen mukaan samalla sovittiin, että polttoaineen toimittamija ja laitoksen operaattori on Rusatom. Suomalaisen enemmistöomistuksen idea oli pitää kontrolli suomalaisissa käsissä, on tässä yhteydessä epäselvää voiko Rosatomilla olla operointisopimus ja mitä se pitäisi sisällään. Järjestelyillä ei ilmeisesti ole Säteilyturvekeskuksen tai eduskunnan periaatepäätöshyväksyntää. Ne ovat ilmeisiä taloudellisa riskejä.

Kierrätyspolttoaineen plutonium ja transuraanipitoisuus voivat aiheuttaa ongelmia m.m. ympäristövaikutusten arvioinnissa. Polttoaine ei ole kelvannut sveitsiläiselle Axpo:lle johtuen saastumisongelmista Majakin alueella. http://www.axpo.com/axpo/ch/de/medien/medienmitteilungen/archiv-medienmitteilungen/2011/november/axpo-verzichtet-auf-uran-aus-majak-bis-die-notwendige-transparen.html

Vastaavasti Vattenfall on joutunut skandaalin kohteeksi Ruotsissa ja on epäilty, että venäläinen polttoaine olisi EU-sääntöjen mukaan laitonta. Edelleen Rosatomista on paljastunut korruptioskandaaleja ja että suunnittelussa on käytetty opiskelijoita.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ruotsissa+nousi+kohu+rosatom-skandaaleista/201402626657

Voimalan pitäisi olla suomalaiskontrollissa, mutta Rusatomin operointisopimus viittaa siihen, että henkilökunta ja operointi tulee Venäjältä. Putinin ja Rusatomin johtajan keskustelussa kerrotaan, että tänä vuonna on menossa feasibility study, joka tarkoittanee yritystä saada reaktori suomalaisten säteilyturva- ja Fukushima-normien mukaiseksi

Suomalaisomistajien kannattaa selvittää seuraavien haastattelun tietojen vaikutukset voimalan kannattavuuteen suomalaisten omistajien kannalta:

4. ”melko kallis" voimalahinta 3-kertaistetaan kierrätys-ydinjätepolttoaineella ja operoinnilla.
5. Rosatom saa osinkoa ja oikeus ostaa omakustannussähköä, kun suomalaisilla Mankala-omistajilla on velvollisuus ostaa sähköä omakustannushintaan, vaikka tappiolla.
6. Työpaikkoja on ilmeisesti lähikuntien turha toivoa, Rusatom ilmoittaa imuroivansa investoinnin rahat takaisin Venäjälle venäläisenä työnä.
7. Projektissa on tänä vuonna "feasibility study", mikä tarkoittanee yritystä saada Rosatomin venäläisestä koereaktorista Suomen turvasäännösten mukainen.

Presidentin ainoa huoli oli, että Rosatom kilpailee Suomessa Gazpromin kanssa. Kaasujätti kuuluu presidentin omaan valtapiiriin ja joidenkin tietojen mukaan omistukseen. Hankkeen vaikeutuessa Gazpromin intressit voivat voittaa.

Otteita presidentti Putinin virallisesta tiedotuksesta, keskustelu Rosatomin johtaja Kiriyenkon kanssa.
SERGEI KIRIYENKO: On the very last days of December, we signed an agreement on Finland – we earlier reported this to you in our plans. It is important that this is a truly commercial project. Finland is represented by a group of commercial companies that are fully funding the project.
It is important to note here that along with the contract to build the nuclear power plant we also signed a contract on fuel supplies and an operating agreement, which makes up a full set of documents covering the life cycle of the power plant.
SERGEI KIRIYENKO: In a way, yes, Mr President. On the other hand, this is very important for Russia’s economy. We get a contract. The plant itself is rather costly. Besides, all the equipment will be made at Russian facilities. Thus, though this is a contract outside the country, it will all come back to us. In addition, there is the fuel supply contract. This is a new generation power plant with a guaranteed life span of 60 years; in reality we believe it will actually operate for at least 80 years. This means we will be able to supply fuel and perform maintenance and repair work for 80 years.
VLADIMIR PUTIN: And recycling.
SERGEI KIRIYENKO: Yes, and recycling. In other words, we can triple the cost of the plant. This is a huge export capacity.Besides, pursuant to your approval of the possibility to have an equity share in Finland, we expect significant revenue, because we will receive both pro rata dividends and the right to buy electricity at cost, and the plant will be producing cheaper electricity that even the current market rate in Finland.
Sopimukset allekirjoitettiin joulukuussa, mutta Rusatomilla ei ollut oikeutta ostaa fennovoiman osakkeita
http://eng.kremlin.ru/transcripts/6503

Suomennos Raahen seudussa, epäillään, että feasibility study ei ole YVA vaan STUKin turvallisuusanalyysi
https://www.dropbox.com/s/7za7c1l8g6kqg10/14-01-29_RS_Putinin%20piinapenkissä_kuva.pdf