Keskustalaisten tyhmyyttä

Kaupunginhallituksen kokous 9.2.2015 ym.

Keskustalaisilla alkaa olla hätä käsissä. Maanantaina 9.2.2015 keskustapuolue esitti valtuutettu Ilkka Revolle 1000 euron sakkoa valituksen tekemisestä kaupunginjohtajavalinnan johdosta. Heikki Halla-aho toimi hallituksen kokouksen puheenjohtajana. Siellä oli keskustalaiset käyneet kuumina. Vasemmiston Viljo Saukko ja SDP:n Jouni Ryyti yhdessä perussuomalaisten edustajan Tarmo Nätin kanssa joutuivat ojentamaan ja ohjaamaan keskustalaisia heidän esityksensä johdosta! Keskustalaiset pitivät ryhmäkokouksen ja joutuivat toteamaan jälleen oman tyhmyytensä ja ylimielisyytensä, sekä vetämään uhkailuehdotuksensa pois.
Mistä tällainen toiminta kertoo? Se kertoo siitä, että keskustapuolueen vallankäyttäjät ovat niin tottuneet yksinvaltiuteensa, että heillä on todellakin todellisuuden- ja oikeudentaju hämärtynyt. Kaupunginhallituksella ei ole oikeutta eikä valtuuksia sakkojen langettamiseen yhdellekään valtuutetulle, joka toimii lain suomien valtuuksien sekä sääntöjen puitteissa. Tällainen lain suoma valitusoikeus on nimenomaan sen takia, että myös heikompiosaisten ja vähemmistöjen oikeuksilla on edes jonkinlainen turva diktatuuria vastaan.
Kaupunginvaltuutettuna en ole tehnyt yhtään turhaa valitusta, enkä varsinkaan kiusantekomielessä. Sen pystyvät kaikki objektiivisesti asioita tarkastelevat toteamaan. Yhdessä perussuomalaisten kanssa olemme pyrkineet järkevään politiikan tekoon Haapaveden erittäin huonossa taloustilanteessa. Perussuomalaiset ovat tehneet kaksi valitusta kahden vuoden aikana. Toinen koski järjetöntä rahan tuhlausta jäähallihankkeen suhteen ja toinen (hallintokantelu) koskee haapavetisten peruskoululaisten oikeutta laadukkaaseen perusopetukseen. Jäähalliasiassa keskustapuolue teki suurta hallaa Haapaveden kaupungin taloudelle vuosikymmeniksi eteen päin. Käyttökulut räjähtävät käsiin moninkertaisina aiempaan tilanteeseen verrattuna. Peruskoululaisten oikeudesta laadukkaaseen opetukseen keskusta puolestaan ei ole tehnyt elettäkään korjatakseen lapsia koskevat räikeät epäkohdat. Tosin Antti Rantakangas antoi kolumnissaan haapavesi-lehdessä 18.12.2014 ymmärtää, miten tärkeää maakunnissa on laadukas perusopetus. Missä viipyvät Antin, eli valtuuston puheenjohtajan, teot korulausepuheiden sijaan? Me Perussuomalaiset seisomme sanojemme takana.
Kaupunginjohtajan valintaprosessista tein (Ilkka Repo) valituksen hallinto-oikeuteen yksin. Katson, että kaikki toiminta valintaprosessissa loukkasi muiden, kuin valituksi tulleen, perusoikeutta tulla tasa-arvoisesti kohdelluksi valintaprosessissa. Valitus on luettavissa näillä blogisivuillani.
Se on keskustalaistenkin päättäjien hyvä ymmärtää, että vaikka kuinka onkin valtapuolue ja omaa enemmistön päätöksenteossa, tulee päätösten olla oikeudenmukaisia ja ennen kaikkea niiden tulee olla hyvin ja läpinäkyvästi valmisteltuja ja esiteltyjä päätöksentekijöille ja kuntalaisille.

Keskustapuoluetta selvästi harmittaa, kun joutuivat toteamaan, että eivät olleet lainkaan perillä tosiasioista Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen pyrkiessään. Hallituksessa keskusta näytti  yksimielisen halunsa lähteä rahoittamaan tätä Haapaveden kannalta järjetöntä hanketta ilman, että olisivat ottaneet asioista selvää ja perehtyneet sopimuksen sisältöihin ja riskitekijöihin. Tämän keskusta joutuikin myöntämään meille muiden puolueiden ryhmänjohtajille 15 minuuttia ennen päättävää valtuuston kokousta, pidettyään sitä ennen ryhmäkokouksen. Ydinvoimalahankkeeseen osallistumisesta olisi koitunut Haapavedelle ja haapavetisille suuri sijoitusten menetys ja vuosikymmeniä kestävä, irtipääsemätön tappiokierre. Tällaisen tyhmyyden myöntämään joutuminen ottaa varmasti keskustalaisille koville, ja johtaa henkilövainoihin, kuten hallituksen kokouksessa 9.2.2015 saimme todeta.
Perussuomalaiset ovat osoittaneet suoraselkäisyytensä ja avarakatseisuutensa valtuustotyöskentelyssä. Tulemme jatkossakin toimimaan siten, että pidämme Haapaveden kestävän kehityksen ja järkevän taloudenpidon puolta siitä huolimatta, että useimmiten joudumme tyytymään keskustan poliittisten irtopisteiden keräilyyn perustuviin järjettömiin päätöksiin. Jos päätökset ovat sellaisia, että niillä haetaan kaupunkilaisten yhteistä etua sen sijaan, että niillä tavoiteltaisiin ääniä eturyhmiltä seuraaviin vaaleihin (esim. Keskustan jäähallihanke), toimimme mielellämme hyvässä yhteisymmärryksessä keskustapuolueen kanssa. Omanedun tai puolueen etujen ajamista verorahoilla emme tule hyväksymään. Haapavesi tarvitsee rehellisiä ja kaikkien kuntalaisten yhteisiä intressejä ajavia päättäjiä. Sellaisia ovat Perussuomalaiset.

Haapavedellä 11.2.2015
kaupunginvaltuutettu (PS)
Ilkka Repo

Asiantuntijan näkemys haapaveden osallistumisesta ydinvoimalan osakkaana; mitä tulee ottaa huomioon sopimuksen laadinnassa jne

Tässä on asiantuntijan laatima esitys asioista, jotka tulee sopimuksessa huomioida ennen sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimus sisältää nykyisellään paljon epäkohtia, jotka saattaisivat käydä kaupungille kohtalokkaiksi myöhemmässä vaiheessa. Alla olevista kohdista ilmenee, mitä sopimuksessa pitäisi määritellä toisin, mitä selvityksiä kaupungin tulee tehdä ennen päätöstä, ja muita asioita, joilla Haapavesi varmistaa, että sopimus vastaisi Haapaveden oletuksia. Erittäin suuret kiitokset FT, biokemisti, Jari Natuselle, Helsinki, joka on tehnyt suurenmoisen työn tiedon keruussa ja jakamisessa meille haapavetisille kuntapäättäjille. Myös alla oleva teksti on Jari Natusen työstämää.

Haapavedellä 2.2.2015
Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu (PS)
Haapavesi

Kysymykset VSF:n/Fennovoiman edustajalle

-Vastaukset tarvitaan kirjallisesti VSF:n nimenkirjoituisoikeudellisen henkilön vahvistamana ja laitetaan VSFn tarjouksen liitteeksi

-Mikäli tieto on luottamukselline/salainen se voidaan merkitä selllaiseksi ja kaupunki ja valtuutetut sitoutuvat pitämään tiedon salaisena, ellei sitä tarvitse käyttää laillisesta syystä esim. sopimuserimielisyyden yhteydessä.

Kattava selvitys seuraavista:

1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

2) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

4) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

6. Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

7) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

8) Ehdotettu sopimus. Sopimuksen yhteydessä annetaan ymmärtää, että sopimuksesta ei tulisi kunnalle n.s. Mankala-riskiä/vastuuta. Kuitenkin seuraavista sopimuskohdista seuraisi kunnalle vastaava vastuu ja nämä sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee siis poistaa/korjata:

1. Kohta 2 Osapuoli on poistettava. Osakkailla ei ole syytä tehdä sitoumuksia Yhtiön suhteen.
   
2. Osakassopimuksessa kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
   suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista

Muutoin näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi toisilleen, myös 

perustettavalle yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen.

3. Poistettava kohta: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31 tehtäisiin
   mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.
   
   Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
   Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on Osakkaiden välinen sopimus.
   
4. Edelleen kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista

2. Sopimusta kunnan Sitoumuksesta VSF:lle ei tule tehdä, koska HKS olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn hallintokuluista on epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn Mankala-vastuista. Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain rakennusvaiheen ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta ajatuksen kanssa.


Sopiiko VSF:lle, että kyseiset sopimuskohdat poistetaan osakassopimuksesta ja Sitoumusta VSFn ja kunnan välillä ei tehdä?

9) Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perustetun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?

Kaupunginvaltuuston kokous Haapavesi 2.2.2015
Esityslista 02.02.2015 Asianro 5

Kuntalain perusteella valtuutettu on oikeutettu saamaan päätöksenteon kannalta oleelliset tiedot.Tämän johdosta esitetään seuraavat kysymykset.

Kysymykset kaupunginjohtaja esittelijälle

1. Vastaavatko kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala ja esityksen hyväksyneen kaupunginhallituksen jäsenet henkilökohtaisesti esityksen tekstistä, jossa väitetään, ettei kaupungille tule Mankala-vastuuta, k.s. alla?
Vastaus tulee kirjata valtuuston pöytäkirjaan.
Mikäli esityksen teksti kuitenkin tarkoittaisi, että kaupungille tulee suora tai välillinen Mankala-vastuu tai Mankala-vastuuta vastaava vastuu tulee tämä korjata esitykseen.

-Kaupungille ehdotetaan, että järjestelyssä ei "lähtökohtaisesti"
tule Mankala-vastuuta, koska omistaja Hanhikiven sähkönmyynti
on tavallinen yhtiö. Sopimuksessa esitellään pitkällisesti miten
yhtiöstä pääsee halutessa eroon.

lainaus:

Mikäli tarkoitus on, ettei Mankala-vastuuta tule, korjataanko sopimus sen mukaiseksi (esitysB alla)?

2. Viitaten esitykseen A hylkäyksestä/valmisteluun palautuksesta.
Mitkä ovat hankkeen riskit kattavasti m.l. mahdolliset Mankala-riskit?

Tarvittavat selvitykset ovat niin laajat, ettei niitä pysty antamaan ja niihin perehtymään
samaasa kokouksessa, joten vähintään valmisteluun palautus on välttämätöntä

3. Kaupunki on hankintalain perusteella velvollinen kilpailuttamaan hankintansa.
Onko kaupunki pyytänyt tarjouksia Fennovoiman luopuneilta osakkailta,kuten KESKO, Kuopio, Atria, Talvivaara/konkurssipesä?, Mikkeli, Boliden, Raasepori jne?

Esimerkiksi Kuopion kaupunki on julkisesti ilmoittanut osakkeiden olevan myynnissä edulisemmin kuin merkintähinta. Kuopion sijoitukset ovat myös olleet miljoonaluokkaa ja siten vastaava omistus on saatavissa.
Näissä osakkeissa on ilmeisesti aito etu, että ne ovat vapaita lisäinvestoinneista, jos osakas ei niitä halua ja siten vapaita n.s. Mankala-vastuista.

4. Kestääkö kaupungin rahoitusasema ja luottokelpoisuus Rosatomin lainojen uudelleen pääomittamisen (suuruus voi olla 4.5 MEur?) sekä vuosittaiset mahdollisesti satoihin tuhansiin nousevat Mankala-tappiot sähkönhinnasta (10 Eur/MWh tappio vastaa noin 100 000 Vuodessa, tappio voi olla useita satoja tuhansia vuodessa).
Mitä kaupunginpalveluja tai toimintoja sunnitellaan lakkautettaviksi tappioiden kattamiseksi? 

5. Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perusteun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?

Esitys A.: Esitys hylätään tai Jätetään pöydälle seuravia täydennyksia varten, koska päätösehdotuksesta puuttuvat seuraavat päätöksen kannalta välttämättömät dokumentit:

1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

2) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

4) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

6) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

7) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

Esitys B. Jos sopimus kuitenkin vastustuksesta huolimatta aiotaan tehdä, vaaditaan seuraavat korjausehdotukset sopimuksiin:

1.Osakassopimus

Mikäli osakassopimus aiotaan hyväksyä ja mikäli Mankala-vastuuta ei ole tarkoitus ottaa,sopimus tulee korjata pitävästi tätä vastamaan.

Seuraavat sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee poistaa/korjata:

Kohta 2 Osapuoli on poistettava. Osakkaille ei ole syytä tehdä sitoumuksia Yhtiön suhteen

Osakassopimuksessa kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista

Muutoin näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi toisilleen, myös 

perustettavalle yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen.

Poistettava kohta 8.31: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31 tehtäisiin
mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.

Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on osakkaiden välinen sopimus.

Edelleen kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista

2. Sopimusta kunnan sitoumuksesta/takauksista VSF:lle ei tule tehdä, koska HKS olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn hallintokuluista on epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn Mankala-vastuista. Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain rakennusvaiheen ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta ajatuksen kanssa.

Mikäli kohtia ja Sitoumus-sopimusta ei poisteta, tulee kirjata, että kaupunginjohtaja ja päätöksen hyväksyvät valtuutetu vastaavat k.o. sopimuskohtien ja sopimuksen seurauksista.

On toisaalta huomattava, että on jokseenkin mahdotonta, että Mankala-yhtiö VSF:ään

tulisi osakkaita, jotka eivät kanna vastuuta omistuksensa mukaan yhtiön vieraanpääoman lainoista (75% tai 72.5%) ja muista velvoitteista,kuten sähkön tuotannon tappioista. 

Eriävä mielipide siinä tapauksessa, että esitystä ei hylätä/palauteta valmisteluun:

Valtuuston enemmistö on päättänyt hyväksyä esityksen HKS- yhtiöön sijoittamisesta.

Päätöksessä on seuraavia juridisia ja eettisiä ongelmia:

1) Asiassa ei ole kunnioitettu kuntalain mukaista valtuutetun oikeutta saada päätöksenteon kannalta riittävät tiedot.

Seuraavat tiedot puuttuvat oleelliseilta osilta tai ne ovat siinä määrin vahvistamattomia, että on syytä epäillä epämääräisesti esitetyn tiedon totuudellisuutta:

a)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.

b) Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.

c) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.

d) Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat riskiarviot.

e) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.

f) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.

g) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12

2) Osakasopimuksen sisällössä osoitettiin virheitä suhteessa tarkoituksen sopia sopimus ilman Mankala-vastuuta, ja Sitoumus VSFn suhteen osoitettiin tarpeettomaksi, mutta näitä virheitä ei mahdollisesti korjattu riittävällä tavalla.

3) Käsittelyn puutteet voivat antaa aihetta selvityksiin luottamusaseman väärinkäytöstä, vahingonkorvausvelvollisuuksista tai muista laillisista ongelmista esityksen valmistelussa ja päätöksessä sen hyväksyneiden osalta.

4) Esitys käsittää erittäin suuria riskejä kunnalle ja kunnan luottokelpoisuudelle, mutta kuntalain mukainen riskiarvio puuttuu.

5) On syytä epäillä, että mainittu erittäin todennäköisesti kannattamaton sijoitus voitaiisin halutessa tehdä edullisemmin ja kunnan kannalta turvallisemmin ostamalla hankkeesta luopuneiden sijoittajien osakkeita. Hankkeen laillisuutta hankintalainsäädännön suhteen tullaan tarkastelemaan.

6) Kuntalainsäädäntö ilmeisesti kieltää takaukset ulkopuolisille yhtiöille. Mankala-vastuu olisi tulkittavissa tällaiseksi takaukseksi.