Vastine Haapaveden kaupungin antamaan selvitykseen aluehallintovirastoon tehtyyn kanteluun koskien opettajien oto-toimintaa opettajien poissaolojen aikana.
Pohjois-Suomen
aluehallintovirasto
Opetus-ja kulttuuritoimi
-vastuualue
PL 29390101 Oulu
Vastine Haapaveden kaupungin
koululautakunnan ja kaupunginhallituksen antamaan lausuntoon ja
selvitykseen, koskien kaupunkien käytäntöä käyttää sijaisia
opettajien ollessa pois koulusta.
Olemme tyytymättömiä Haapaveden
kaupungin antamaan lausuntoon edellä mainitun asian johdosta.
Lausunnosta ei käy ilmi se, mitä kantelussamme pyysimme
selvittämään. Opettajan ollessa pois koulusta ilman, että hänelle
palkattaisiin sijainen, vaikuttaa aina kahteen luokkaan ja luokkien
työskentelyyn. Tämän vuoksi pyysimme selvittämään, kuinka monta
tuntia kukin opettaja on ollut pois lukukauden aikana, niin että
hänen tilalleen ei ole palkattu sijaista ja kuinka monta tuntia
opettaja on itse toiminut OTO-opettajana työssä ollessaan.
Haapaveden kaupunki on selvittänyt vain jokaisen opettajan omat
poissaolot, ei pidettyjä oto-tunteja. Tätä asiaa tulee tarkastella
oppilaan näkökulmasta, ei opettajien. Kaupungin antamassa
lausunnossa olevat poissaolot, joissa sijaista ei ole palkattu, tulee
siis kertoa kahdella, jotta saataisiin todellinen luku ja sen
vaikutus kuhunkin luokkaan. Tämän lausunnon perusteella eme pysty
myöskään selvittämään yksittäisten luokkien yhteistuntimääriä,
koska oto-sijaisuuksia tehdään suurissa kouluissa, ei vain
rinnakaisluokkien kesken, vaan useiden eri luokkien välillä. Tämän
vuoksi teemme annettuihin lukuihin perustuen omia johtopäätelmiä,
jotka ovat suuntaa antavia, mutta eivät välttämättä oikeita.
Joillekin luokille päättelymme saattaa tuottaa liian suuria
lukemia, ja puolestaan joillakin luokilla luvut jäävät liian
pieniksi.
Käymme aluksi läpi koulu koululta
luvut siten, kuin ne arviomme mukaan saattaisivat olla.
Yläaste: Yläasten kohdalla
tilanne ei ole yksioikoinen, koska jokainen opettajan poissaolo
vaikuttaa päivän aikana 5-6:een eri luokkaan. Yläasteen luvut
eivät myöskään ole niin suuria, että puuttuisimme niihin.
Oppilaiden tasa-arvon kannalta aineenopettajajärjestelmä tasoittaa
luokkien väliset erot, toisin kuin ala-asteiden luokissa, joissa
erot kasvavat todella suuriksi.
Vattukylän koulu:
Vattukylän koulu on 3-opettajainen koulu.
Opettaja
on ollut poissa 64 tuntia ilman sijaista. Todennäköisesti
3.-4.-luokan opettaja on sijaistanut 5.-6.-luokan opettajan
poissaolot (18h)? Näin 3.-4.-luokan oppilailla olisi ollut
yli 80 tuntia
tilanne, että joko oma
opettaja on ollut pois tai oma opettaja on toiminut oto-opettajana
toiselle luokalle. Vastaavasti sama tuntimäärä tulisi myös
5.-6.-luokalle, kun lasketaan oman opettajan poissaolot ja hänen
pitämät oto-tunnit yhteen.
Vatjusjärven koulu:
Vatjusjärven koulu on myös 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokan
opettaja on ollut pois 39,4h syyslukukauden aikana; 3.-4.-luokan
opettaja 38,4h ja 5.-6.-luokan opettaja 40h. Koska jokaisella
opettajalla on noin 40h (pyöristetty) poissaoloja ilman sijaista,
tarkoittaa se sitä, että jos oto-sijaisuudet jaetaan tasan kaikkien
opettajien kesken, tulisi jokaiselle luokalle
lähes(oppilaan näkökulma) 80 tuntia opetusta,
jolloin luokalla on toisen luokan opettaja oto-opettajana tai oma
opettaja toimii toisen luokan opettajana oto:lla! Vatjusjärven
koulun kohdalla tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Luokat
sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa siten, että 3.-4.-luokka ja
5.-6.-luokka sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 1.-2.-luokka.
Lähdemme taas oletuksesta, että 3.-4.-luokan opettaja sijaistaisi
pääsääntöisesti 5.-6.-luokan opettajaa ja päinvastoin, sillä
luokat sijaitsevat vierekkäin.
Toisaalta
1.-2.-luokan opettajan poissaolot pitää sijaistaa jomman kumman
yläluokista, tai jakaen sijaisuudet. Pahimmillaan, mikäli
oletuksemme osuu oikeaan, on jollakin luokalla jopa 100 tuntia
tilanne, että yksi opettaja opettaa kahtaa luokkaa
yhtäaikaisesti (oppilaan näkökulmasta).
Ja tämä vain syyslukukauden aikana! Koska opettaja vastaa aina
oppilaasta, opetuksesta, turvallisuudesta jne, on syytä vakavasti
miettiä, miten opettaja voi vastata kahdesta eri luokasta
samanaikaisesti, kun ne sijaitsevat 2 eri rakennuksessa, piha-alue
välissä? Onko oppilaiden oikeusturva vaarantunut oleellisesti
Vahingon sattuessa vakuutusyhtiökin saattaa kieltäytyä
vastuunkannosta, jos osoittautuu, että opettaja ei ole ollut
paikalla vahingon sattuessa.
Humalojan koulu: Humalojan
koulu on 3-opettajainen koulu. 1.-2.-luokka ja 3.-4.-luokka
sijaitsevat eri rakennuksessa kuin 5.-6.-luokka; piha-alue välissä.
Poissaolot eivät ole järin suuria, mutta 1.-2.-luokan ja
5.-6.-luokan kohdalla vastaavat yhden viikon tuntimääriä, eli
otoiltuna 2 viikon tuntimääriä. Oppilaiden oikeusturvan kannalta
tulee kuitenkin huomioida sama kuin Vatjusjärven koulun kohdalla.
Miten opettaja voi vastata kahden luokan oppilaista samanaikaisesti,
kun oppilaat opiskelevat eri rakennuksissa?
Mieluskylän koulu: 3-opettajainen
koulu. 3.-4.-luokan opettajan poissaolot 29h ilman sijaista ja
5.-6.-luokan opettajan poissaolot 50h ilman sijaista. Mikäli
3.-4.-luokan opettaja ja 5.-6.-luokan opettaja pääsääntöisesti
sijaistavat toisiaan, tulee molempien luokille (oppilaan näkökulma)
yhteenlaskettuna 79 tuntia opetusta jolloin kahta luokkaa
opettaa yksi opettaja.
Mäkirinteen koulu:
8-opettajainen koulu. Ensinnäkin 4g:n, 5g:n, 6g:n ja 6h-luokkien
poissaololuvut eivät täsmää taulukossa 4g:llä pitäisi olla 21h
opetusta ilman sijaista, 6g:llä 27h ja 6h:lla 53h ilman sijaista
taulukon mukaan .
Oletetaan
seuraavat luokka-asteittain todennäköiset oto-parit jotta saadaan
kokonaistilanne kartoitettua.
Jos
toisiaan sijaistavat 1G (24h) ja 1H (12h),
niin molemmille tulee yhteenlaskettuna
36h;
2G (20h) ja 3G (23h)
yhteenlaskettuna molemmille
43h
4G (21h) ja 5G (9h)
yhteenlaskettuna
molemmille 30h
6G (27h) ja 6H (53h)
molemmille yhteenlaskettuna 80h
Luvut vastaavat 1G:n, 1H:n, 2G:n, 3G:n osalta lähes kahden viikon
tunteja. 6G:n ja 6H:n tuntimäärät vastaavat jo 3 viikon
oppituntimäärää! Edelleen huomioitavaa, että nämä vain
syyslukukauden aikana.
Hyttikallion
koulu:
18 opettajaa, joista pienryhmien opettajia 6+1. Tämä yksi
tarkoittaa erityisluokanopettajaa, joka opettaa
samanaikaisopetuksessa yhdessä yleisopetuksen opettajan kanssa
(luokassa 5 pidennetyn oppivelvollisuuden opilasta ja 18 yleisen
opetusvelvollisuuden oppilasta. Luokka 5-8i). 11 opettajaa opettaa
yleisopetuksen normaalikokoisia (oppilasmäärältään)luokkia.
Hyttikallion koululla sijaisuudet menevät hyvin paljon ristiin.
Pääsääntöisesti rinnakaisluokan opettaja pyrkii hoitamaan, mutta
hyvin paljon joutuu myös hoitamaan sijaisuuksia useissakin muissa
luokissa. Viikon poissaolon aikana samalle luokalle voi toimia
hyvinkin monta eri opettajaa sijaisena. Pahimmillaan luokalla saattaa
olla oto-sijaisena päivän aikana 3-4 eri opettajaa.
Hyttikallion
koululla vaihtelevuus on hyvin suurta. 1A-luokalla ei ole
rinnakkaisluokkaa. 1A-luokan sijaisuuksia on tietojemme mukaan
hoitanut 2-3C-luokan opettaja, jonka luokka sijaitsee 1A-luokkaa
vastapäätä. 2-3C-luokka on erityisluokka. Erityisluokille on
määrätty maksimikoko oppilasmäärän suhteen. Sijaistaminen ei
ole varmaan ollut helppoa, kun sijaistettavana on ollut 27
ensimmäisen luokan oppilasta, jotka eivät vielä syksyllä osannet
lukea, laskea tai kirjoittaa, ja olivat muutenkin koulutaipaleensa
harjoitteluvaiheessa. 27 koulunsa aloittavan opettaminen on suuri
haaste jo yksinään kelle tahansa opettajalle. Kuitenkin
syksyllä 23 tuntia poissaoloja, eikä sijaista.
2A-
ja 2B-luokat sijaistivat
pääosin toisiaan, poikkeuksiakin oli. 2A-luokan opettajalla oli
poissaoloja syyslukukauden aikana 88,75h eikä yhtäkään tuntia ole
sijaistettu. Tämä on yli 4 viikon viikkotuntimäärä. Lisäksi kun
hän on joutunut tekemään oto-tunteja rinnakkaisluokan opettajan
poissaoloille (2B-luokan sijaistamattomat poissaolot 28h) ja
mahdollisesti muullekin (1A?)? tulee syksyn tilanteeksi poissaolot +
otot 110-120
tuntia. Vastaavasti
2B-luokan opettaaalla poissaolot 41h, joilla 13h:lla tunnilla
sijainen. Sijaistamattomia tunteja 28. 2B-luokan opettajalla omien
päiväkirjamerkintöjen mukaan poissaoloja tai oto-tunteja 93h,
joilla 13:lla on ollut sijainen. 2B-luokan saldoksi tulee siis 80h.
Taulukosta
lmenee, että 9 oto-tunnilla kahden opettajan sijasta 1 opettaja.
Tämä tarkoittanee sitä, että luokka olisi normaalioloissa ollut
jaettuna kahteen ryhmään, mutta opettajan poisollessa luokka
pidettiin jakamattomana.
3A-
ja 3B-luokkien
poissaolot 17,67h ja 43h. Nämä yhteenlaskettuina tekisivät
n.60h,
mutta ylemmillä luokilla sijaisuudet menevät kaikkein eniten
ristiin, joten luku voi olla suurempi tai pienempi. Samoin taulukossa
ilmoitetaan 14 tunnilla olleen 2 opettajan sijasta 1 opettaja.
5-8i-luokalle
kertyi
45h tuntia
opetusta, jolloin luokassa oli yksi opettaja ja luokan vakituinen
koulunkäynninohjaaja. Luokassa on normaalisti erityisluokanopettaja,
luokanopettaja sekä koulunkäynninohjaaja. Tämä sen vuoksi, että
luokassa opiskelee 23 oppilasta, joista 5 on pidennetyn
oppivelvollisuuden oppilaita. Myös yleisopetuksen oppilaita on
tehostetun tuen piirissä. Näin sijaistamattomuus ei toimi tässäkään
luokassa.
6A-
ja 6B-luokkien
yhteinen tuntimäärä poissaolojen suhteen 15h + 22,25h = 37,5h.
Tosin
heillä myös mahdollisesti muidenkin kuin rinnakkaisluokkien
sijaistamisia.
Yllä on läpikäytynä kaikkien koulujen taulukot, sekä on yritetty
tulkita niitä parhaan osaamisemme kautta. Luvut, kuten alussa
mainitsimme, voivat heittää ylös- tai alas päin. Tämä
puutteellisten annettujen tietojen takia. Joka tapauksessa, taulukot
pitää tulkita niin, että niistä ilmenee vain opettajien
poissaolot, ei opettajien taekemiä sijaistamisia oto:lla. Eli luvut
keskimäärin kaksinkertaistuvat. Kevätlukukausi on mennyt jo reilut
kolme kuukautta eteen päin, ja sijaistamattomat poissaolot jatkuvat.
Lukuvuoden aikana kertyvät sijaistamattomat poissaolot ovat jo
syksyn jälkeen paikoin käsittämättömät. Kevätlukukauden
jälkeen koko lukuvuoden poissaolot lienevät pahimmillaan uusi
Suomen ennätys?
Seuraavaksi annamme vastineen koululautakunnan ja Hyttikallion koulun
rehtorin antamiin lausuntoihin.
Koululautakunnan
lausunnossa kerrotaan, että ”poissaoloja on ollut syksyllä 2014
normaalia enemmän johtuen normaalia runsaimmista
sairauspoissaoloista, aktiivisesti käynnistyneestä
opetussuunnitelmatyöstä ja kaupungin ns. säästövapaista. Näiden
lisäksi poissaoloja ovat aiheuttaneet opettajien
täydennyskoulutukset, sekä muut virkavapaat.”
Vastine:
Mitä sairauspoissaoloihin tulee, Haapaveden kaupunginvaltuustolle
kerrottiin syksyllä, että sairauspoissaolot kaupungissa on saatu
vähenemään. Edellisenä vuonna (2013) kaupungin työntekijöiden
sairauspoissaolojen keskiarvo oli n. 17 päivää/työntekijä. Tästä
johtuen sairauspoissaolojen määrän pitäisi näkyä vähenemisenä
eikä päinvastoin. Onko väite tuulesta temmattu, vai onko
opettajien sairauspoissaolojen tilastoja verrattu vuosina 2013 ja
2014? Valtuutettuina emme usko sanallisiin perusteettomiin
väitteisiin, vaan haluamme, että jos väitettä käytetään
perusteluna, sille löytyy myös varmaa tilastollista tietoa.
Toisena
kohtana mainitaan aktiivisesti käynnistyneet opetussuunnitelmatyöt.
Opetussuunnitelmatyö käynnistettiin yleisellä osalla. Vasta nyt
tammikuussa alkoivat opetussuunnitelman ainekohtaiset työryhmät
toimia. Opettajakunnassa herätti keskustelua se, että miksi
opetussuunnitelmatyötä tehdään oppilaiden kouluaikana, jolloin
opettajien ollessa työryhmissä, opettajan poissaolot hoidetaan
oto-opetuksena. Kaupunki ei suostunut siihen, että työ tehtäisiin
työajan ulkopuolella, ja että siitä maksettaisiin erillinen
korvaus. Oppilaat eivät siis ole olleet lähtökohtaisesti
etusijalla, eikä heidän oikeuttaan laadukkaaseen ja hyvään
opetukseen pidetty tärkeänä. Kaupungin säästäminen ajoi ohi
oppilaiden edun. Opettajakuntakin jakaantui kyselyn mukaan tasan
kahtia. Toiset eivät olisi halunneet tehdä ops:aa työaikana juuri
oppilaiden takia, ja toinen puoli ei halunnut jatkaa työpäiviä
kouluajan jälkeen eri syistä. Kaupungin taholta kuitenkin raha oli
ratkaiseva tekijä.
Kolmantena
mainitaan kaupungin ns. säästövapaat.
Haapaveden kaupunki on käyttänyt säästövapaita säästämisen
edistämiseksi jo vuosia. Luultavasti nyt on menossa jo viides vuosi,
kun kaupungin työntekijöitä kannustetaan käyttämään
säästövapaita. Säästövapaiden ehtona on, että silloin ei
sijaista saa palkata. Keväällä 2014 tilanne kärjistyi kaupungin
taholta jo työntekijöiden painostamiseksi. Kaupungin työntekijöille
annettiin lomautusvaroitus, ja lomautukset piti toteuttaa syksyllä
2014. Tällöin työntekijöitä painostettiin lomautuksen uhalla
ottamaan säästövapaita. Luvattiin, että mikäli lomautus tulee,
pidetyt säästövapaat vähennetään lomautuspäivistä. Toisaalta
luvattiin, että mikäli säästövapailla saadaan riittävästi
säästöjä aikaan, ei lomautuksia tule. Myös tämä tukee
tosiasiaa, että kaupunki pyrkii säästämään kaikin keinoin myös
kouluista. Koululautakunnan lausunnossa väitetään, että
sijaistamattomuudessa ei ole kyse rahasta. Sekä
opetussuunnitelmatyön tekeminen oppilaiden työajalla, että
säästövapaasuositus tukee päinvastaista, eli siitä, että
rahasta on kyse.
Neljäntenä
kohtana mainitaan opettajien täydennyskoulutukset ja muut
virkavapaat.
Täydennyskoulutus on hyvä asia, mutta miksi koulutus takaa aina
sen, että opettajan hankkiessa lisää ammattitaitoa, oppilaat
jäävät taas toissijaisiksi. Lausunnoissa vedotaan siihen, että
Haapavedellä on hyvin vaikea saada sijaisia. Täydennyskoulutukset
ja muut virkavapaat ovat hyvissä ajoin tiedossa, eivätkä ne tule
yllättäen. Silti niiden ajaksi ei Haapavedellä hankita sijaisia.
Kyse ei siis ole sijaisten vaikeasta tavoitettavuudesta, vaan
haluttomuudesta ottaa sijaisia paikkaamaan opettajien poissaoloja.
Viidentenä
kohtana lausunnossa tuleekin: ”Kaupungin suosituksena opettajien
poissaolojärjestelyissä on, että 1-5 päivän poissaoloihin ei
pääsääntöisesti oteta sijaista, vaan nämä poissaolot hoidetaan
oto-järjestelyin. Tätä järjestelyä ei ole tehty säästösyistä.
Perusteluna on ollut se, että Haapaveden kaupungissa on vaikea
löytää sijaisia lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Etenkin pätevien
sijaisten saaminen 1-5 päivän ja sitä pidempiinkin sijaisuuksiin
on todella haastavaa, mitä kauempana kunta on yliopistokaupungista.”
Jo ensimmäinen virke kertoo, että tarkoituksenakaan ei ole ottaa
sijaisia, vaan opetus pyritään hoitamaan ilman sijaista. Tällainen
suositus, joka on ollut kaupungissa voimassa vuosikausia kertoo
siitä, että kyseessää on puhdas säästötoimi. Sama suositus on
kaupungin muillakin toimialoilla, eikä siellä käytetä perusteena
sijaisten vaikeaa saatavuutta. Mitä sijaisten saatavuuteen tulee,
olemme tästäkin eri mieltä. Haapavedellä on luultavasti jo yli 10
vuotta menetelty siten, että opettajien poissaolot pyritään
hoitamaan ilman koulun ulkopuolista sijaista. Yksi meistä kantelun
tehneistä valtuutetuista toimii opettajana, ja hän on myös tehnyt
aikanaan lukemattomia lyhytaikaisia sijaisuuksia Haapavedellä.
Työnvälityksestä soitettiin jopa alle puoli tuntia ennen
koulupäivän alkua ja annettiin määräys lähteä hoitamaan
sijaisuutta, joiden kesto vaihteli 1 päivästä aina viiteen päivään
saakka. Silloin ei ollut sijaiskieltosuosituksia. Keskustelimme
asiasta työnvälityksen pitkäaikaisen työntekijän kanssa. Hän
sanoi, että useat kunnat tekevät sijaistamisasioita yhteistyössä
työnvälitystoimiston kanssa. Haapavesi ei ilmeisesti kuulu näihin
kuntiin. Työvoimaministeriön sivuilla on ollut Pohjois-Pohjanmaan
sivuilla jo useita ilmoituksia ainakin reilun kuukauden, joissa
haetaan sijaisuuksista kiinnostuneita ilmoittautumaan ensi vuoden
sijaisrekiseriin. Sijaisia löytyy, jos halua ja tahtoa löytyy.
Esimerkiksi kuulemamme mukaan naapurikunnissa Nivalassa,
Ylivieskassa, Kärsämäellä ja Oulaisissa sijainen pyrittäisiin
ottamaan jo yhden päivän poissaoloihin. Osatyöpäivän
keskeytyksiä ei sijaisteta. Miksi Haapavesi naapurikuntana olisi
jotenkin huonompi sijaisten saannissa? Joissakin kunnissa myös
koulunkäynninohjaajille palkataan sijainen heidän poissaollessaan.
Lausunnossa myös vedotaan pätevien sijaisten saamisen vaikeuteen.
Se on varmasti totta. Tuskin muissa kaupungeissa kuin
yliopistokaupungeissa löytyy päteviä sijaisia. Ylioppilastutkinnon
suorittanut henkilö on useinmiten aivan erinomainen sijaistehtäviin.
Varsinkin ala-asteen opetettavat asiat, ja miksei yläasteenkin,
onnistuvat heiltä tiedonhallinnallisesti. On totta, että kaikki
eivät sovellu opettajantehtäviin. Opettajan työ on paitsi tiedon-
ja tiedonsiirron hallintaa, myös ennen kaikkea luonnetyötä.
Ulospäin suuntautuvuus on tärkeä. Tästä tuskin tulee ongelmia.
Sijaisiksi tuskin ilmoittautuu ihmisiä, jotka pelkäävät olla
ihmisten keskellä ja ottaa vastuuta. Sijainen joka tulee kouluun
hoitamaan sijaisuuksia, on yleensä hyvin motivoitunut, ja hänellä
on halu näyttää pystyvänsä suorittamaan annetut vastuutehtävät.
Näin toimiessaan hän tietää, että hänen on mahdollista saada
vastaisuudessakin sijaisuuksia. Työttömälle tai
vastavalmistuneelle ylioppilaalle palkkatyöhön pääseminen on myös
hyvin motivoivaa. Ei siis ole mitään syytä väheksyä epäpäteviä
sijaisia perusopetuksessa. Varsin lyhyessä ajassa ”jyvät
karsiutuvat akanoista” ja aikaansaadaan hyvä sijaisjärjestelmä,
joko ylläpitämällä itse sijaisrekisteriä tai tekemällä
yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa.
Myöskin
seuraava lausunto kummastuttaa meitä kantelun tekijöitä. ”Koulun
ulkopuolelta sijaisiksi tulevat henkilöt eivät tunne koulun
käytänteitä eivätkä oppilaita ja heidän perehdyttämisessään
menee lyhytaikaisissa sijaisuuksissa suhteettoman kauan aikaa.”
Ensinnäkään,
vaikka oto-sijainen on omasta koulusta, ei hänellä ole useinkaan
juurikaan tietoa oto-luokan oppilaista. Jokainen opettaja oppii
tuntemaan oppilaat, joita hän aktiivisesti opettaa. Joutuessaan
yllättäen oto-sijaiseksi vieraaseen luokkaan, ei hänelläkään
ole varsinaista oppilaantuntemusta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Mitä taas sijaisten perehdyttämiseen tulee, niin sitä ei
tietämyksemme mukaan tapahdu kouluissa. Sijaiselle näytetään
luokka ja työjärjestys, ja sen jälkeen sijainen perehtyy
itsenäisesti opetettaviin aiheisiin ja opettaa sen tietämyksensä
ja persoonansa kautta. Perehdyttäminen sanan varsinaisessa
merkityksessä jää olemattomaksi myös silloin, kun kouluun tulee
uusi opettaja tai otetaan pitkäaikainen sijainen. Useinmiten työhön
perehtyminen tapahtuu itsenäisesti työn kautta. Toisekseen
lyhytaikaisen sijaisen ei tarvitsekaan tuntea koulun käytänteitä
niin kuin pitkäaikaisen henkilökunnan. Sijaisen tehtävänä
on viedä opetettavia asioita eteenpäin ja huolehtia siitä, että
oppilaat eivät jää jälkeen opetuksessa. Oma
opettaja hoitaa työssä ollessaan muut työhön liittyvät asiat.
Lausunto:
”Sivistysjohtaja on pyytänyt rehtoreita kartoittamaan opettajien
mielipiteitä opettajien sijaisjärjestelyistä. Kouluilla rehtorien
johdolla käytyjen keskustelujen pohjalta sivistysjohtaja kuuli
rehtoreiden näkemyksiä asiasta rehtoreiden kokouksessa 13.1.2015.
Rehtorit kertoivat kokouksessa, että ehdoton enemmistö kaikkien
koulujen opettajista on sitä mieltä, että nykyinen käytäntö
sijaisuusjärjestelyissä on edellä mainituista syistä parempi kuin
ulkopuolisen sijaisen ottaminen. Käytössä olleita
sijaisjärjestelyjä ei koettu rehtoreiden taholta ongelmallisiksi.”
Em. lausunto ihmetyttää, sillä kouluilla ei ole käyty tällaisia
keskusteluita opettajien kanssa, eikä asiasta ole kysytty
mielipiteitä. Soitimme tämän lausunnon saatuamme usealle yläasteen
opettajalle, ja he sanoivat, että eivät ole kuulleetkaan
tällaisesta kyselystä. Yksi kantelun tehneistä, joka toimii
opettajana Hyttikallion koululla, kysyi ihmetellen asiasta yläasteen
rehtorilta, joka myönsi, ettei tällaista kyselyä olisikaan tehty.
Soitimme myös yhdelle Mäkirinteen opettajalle, joka kertoi samaa
myös heidän koulultaan. Kyselyä ei oltu tehty. Opettaja sanoi
samalla, että ”asiahan on ilman muuta selvä, sijainen pitää
aina ottaa.” Hyttikallion koululla myöskään ei kyselyä ole
tehty eikä asiaa kartoitettu. Humalojan koulun yksi opettaja totesi
samaa. Vatjusjärven ja Vattukylän kouluilla asiasta on kuulemma
käyty keskustelua. Tällaista lausuntoa ei pitäisi rehtoreiden
antaa koko opettajakunnan nimissä ilman asiallista kyselyä.
Kaikkien rehtoreiden kanta on opettajilla tiedossa, joten tämä
vaikeuttaa avoimessa keskustelussa pyydettyjä kannanottoja (joita ei
ole pyydettykään). Asiasta pitäisi tosiaan käydä avoin
keskustelu opettajakunnan kanssa ja sen jälkeen antaa kaikkien
opettajien kertoa anonyyminä mielipiteensä, jotta esimiesten kanta
ei vaikuttaisi annettuihin mielipiteisiin. Rehtoreiden kanta
sijaistamiseen on ymmärrettävä, sillä helpottaahan nykyinen
käytäntö huomattavasti heidän toimenkuvaansa. Nykykäytäntö kun
on sellainen, että aamulla, kun rehtori kuulee jonkun opettajan
olevan poissa, hän vain kysyy joltakin opettajalta, että suostuuko
hän oto-sijaiseksi. Aikaa ei kulu kuin pieni hetki, sen sijaan, että
rehtorit joutuisivat hankkimaan sijaisia sijaisrekisteristä tai
työvoimatoimiston kautta. Ehkä tämä selittääkin rehtorien
antaman lausunnon opettajien ehdottoman enemmistön mielipiteestä.
Lausunnon
lopussa vielä (kltk): ”Lisäksi kaupunki on tehnyt
28.11.2014 OAJ:n kanssa sopimuksen opetussuunnitelmatyöryhmien
työstä siten, että ko. työskentely tapahtuu pääosin oppituntien
ilkopuolella.”
Opetussuunnitelmatyöryhmät kokoontuvat useinmiten klo 13.00 eteen
päin. Opettajat, joilla työpäivä päättyy 13.00 ta 14.00 saavat
kertakorvauksen, kun ryhmä työskentelee vähintään 1h30min.
Opettajat joilla koulua olisi klo 14.00 tai 15.00 saakka,
osallistuvat ryhmien työskentelyyn työajalla ja saavat siitä
normaali palkan, ja jos työryhmä työskentelee vielä yli 90 min
klo 15.00 jälkeen, saavat he siitä 30 euron lisäkorvauksen.
Yläasteella oppilaiden työpäivä aina klo 15.00 saakka, ja
tuolloin heidän opettajan ollessa ops-ryhmissä, opetus järjestetään
oto-järjestelyin. 5.-6- luokkalaisten työpäivät myös kestävät
useimmiten klo 15.00 saakka ja 3.-4.- luokkalaistenkin useana päivänä
viikossa. Tosiasiallisesti suurin osa ops-työstä tehdään siis
oppilaiden työajalla oto-toiminnan avulla.
Vastine
Hyttikallion koulun rehtorin lausuntoon
1-5 päivän oto-järjestelyt ovat jatkuneet vuosikausia Haapaveden
kouluilla, ei vain syksyllä 2014.
”Pienryhmiin
sijaistetaan oman koulun tuttu koulunkäynninohjaaja
turvallisuussyistä.”
Mielenkiintoista on, että pienryhmissä on katsottu
koulunkäynninohjaaja tarpeelliseksi opettajan avuksi ja tueksi.
Mutta kun pätevä erityisopettaja on pois, luokissa pärjätäänkin
ilman ohjaajaa epäpätevän sijaisen hoitaessa opetusta. Tietenkin
tilanne on toinen, jos sijainen on joku muu kuin luokassa jo
entuudestaan toimiva koulunkäynninohjaaja jolloin aikuisten määrä
luokassa ei muutu.
Toisaalta koulunkäynninohjaajilla on oma roolinsa koulussa jossakin
luokassa, missä ohjaaja on syksyllä koulun alkaessa katsottu
tarpeelliseksi. Nyt koulunkäynninohjaajista on tehty luokasta
toiseen vaeltajia sen takia, että opettajien poissaolojen tilalle ei
palkata sijaisia. Koulunkäynninohjaajat ovat tällöin pois siitä
kontekstista, johon heidät on alunperin katsottu
tarpeellisiksi. Koulun ulkopuolinen sijainen ei vähennä koulun
opetushenkilökunnan resursseja.
Sijaistettavissa luokissa ei ole aina koulunkäynninohjaajaa
opettajan apuna. Koulunkäynninohjaajan läsnäolo ei poista
opettajan vastuuta opetuksesta. Ohjaajalla ei ole
opetusvelvollisuutta, mutta usein hän joutuu tosiasiallisesti
huolehtimaan opettamisesta. Opettaja saa 30 %:n korvauksen vaikka
ohjaaja tekee luokassa työn. Ohjaajalla ei ole vastuuta oppilaista,
eikä hänellä ole kurinpito-oikeutta. Ohjaajalla ei myöskään ole
arvosteluoikeutta. Myöskään oto-opettajalla ei ole tuntien
suunnitteluvelvollisuutta. Toiset opettajat omasta tahdostaan
suunnittelevat tunnit poissaolojensa ajaksi, toiset eivät. Koska
opettaja yksin on vastuussa oppilaiden turvallisuudesta, onko oikein,
että koulunkäynninohjaaja ilman vastuuta ja oikeuksia jätetään
yksin luokkaan oppilaiden kanssa?
Hyttikallion
koululla pahimmillaan päästiin syyslukukaudella tilanteeseen, missä
yhteen luokkaan kohdistui jopa lähes 120 tunnin ”häiriötilanne”,
jolloin kahta luokkaa oli opettamassa vain yksi opettaja. Jos ja kun
oto-opettaja menee naapuriluokkaan opettamaan uutta asiaa, ei se
tapahdu hetkessä, varsinkaan, kun kyseessä ovat pienet
kakkosluokkalaiset lapset. Tämä vie oman aikansa, ja tuon ajan ovat
opettajan omat oppilaat ilman opettajaa. Luokassa alkaa ilmetä
levottomuutta ja muita häiriöitä. Kun opettaja palaa omaan
luokkaansa, on luokka ensi rauhoitettava ennen kuin päästään
opiskelemaan. Sama toistuu vähintäänkin tunnin lopussa, kun
opettaja menee naapuriluokkaan lopettamaan työt, sekä antamaan
kotiläksyt. Mitä tapahtuu omassa luokassa?
Opettajat eivät ole saaneet itse ilmoittautua oto-tehtäviin.
Käytäntö on, että kun opettaja tai opettajia on pois, rehtori
kysyy joltakin, että voiko hän olla otona. Yleensä jokainen
suostuu, sillä jonkun se on tehtävä. Marraskuun lopulla eräs
opettaja, jolla oli jo ollut hyvin paljon oto-tehtäviä syksyn
aikana, esitti rehtorille, että voiko hän kieltäytyä
oto-tehtävistä väsymyksen takia, kun hän tuntee jo rinnassa
fyysisiä oireita. Vastaus oli, että ei voi. Kun hän kysyi
perään,voiko rehtori luvata, että ei tarvitsisi jouluun asti ottaa
sijaisuuksia, kun on kahden juhlan valmistelutkin alla (itsenäisyys-
ja joulujuhla), vastaus oli, että ei voi luvata. Toinen opettaja
joitakin päiviä myöhemmin kysyi, kun häntä pyydettiin
oto-tehtäviin, että voiko kieltäytyä, niin vastaus oli sama, ei
voi kieltäytyä. Opettaja löysi OAJ:n sivustoilta jonkin
asiakirjan, jossa todettiin, että rehtori voi määrätä sijaiseksi
opettajan suostumuksella. Tämä asiakirja toimitettiin rehtorille,
mutta siitä ei ole keskusteltu. Meillä, ainakin hyvin monilla
opettajilla, on epävarmuus siitä, miten lain tulkinta tässä
asiassa menee? Pyydämmekin AVI:oa selvittämään, voiko opettaja
kieltäytyä ilman pätevää syytä oto-sijaisuuksista. Tällä
hetkellä kieltäytymisen perusteeksi kelpaa, jos on opetettavana
sellainen aine jolloin ei voi hoitaa kahta luokkaa, esim. käsityö,
liikunta.
Lopputoteamus:
Kuten edellä olemme tuoneet esille, on Haapaveden kaupungin
perusopetuksessa mielestämme opettajien poissaolosijaistaminen hyvin
huonosti toteutettu, mikä saattaa haapavetiset peruskoululaiset
hyvin eriarvoiseen asemaan niiden kuntien oppilaiden kanssa, joissa
perusopetuksen järjestäminen on hoidettu riittävällä tavalla.
Haapavedellä useissa kouluissa useilla luokilla, sijaistamattomat
opettajien poissaolot ovat aiheuttaneet oppilaille hälyttävän
korkeita tuntimääriä tilanteita, joissa yksi opettaja vastaa
kahden eri luokan opetuksesta.
Mielestämme sijaistaminen on mahdollista toteuttaa kohtuullisen
helposti, mikäli kunta alkaa järjestämään sijaisrekisteriä
(sijaispankkia) useiden muiden kuntien tavoin. Sijaistaminen
helpottuu huomattavasti myös, jos kunta tekee aktiivista yhteistyötä
työvoimaviraston kanssa.
Opettajien kouluttautuminen on hyvä ja tärkeä asia. Se ei saa
kuitenkaan tapahtua oppilaiden laadukkaan opetuksen kustannuksella.
Koulutuspäivät ovat aina hyvissä ajoin tiedossa, ja näin ollen on
vain tahtotilasta kiinni, järjestetäänkö opettajan
kouluttautumisen ajalle sijaista oto-sijaistamisen tilalle.
Ristiriitaista on, että kouluttautumisella pyritään saamaan
opettajille lisää ammattitaitoa nimenomaan oppilaita varten. Nyt
kuitenkin oppilaat jäävät aina vaille laadukasta opetusta
opettajien kouluttautuessa, sillä sijaisia ei palkata. Myöskin
opetussuunnitelman teko oppilaiden työajalla on järjestäjän eli
kaupungin oma tahto, koska kaupunki ei ollut valmis korvaamaan
opettajille työajan jälkeen tehdystä työstä korvausta tehtyjen
tuntimäärien mukaan. Oppilaat jäivät tässäkin asiassa
toissijaisiksi. Haapaveden kaupungin kohdalla tuleekin kysyä, ovatko
oppilaat opettajia ja koulua varten vai onko koulu ja
koulujärjestelmä oppilaita varten. Myöskin sairauspoissaolojen
varalle ja lastenhoitovapaille sijainen on mahdollista saada
sijaisrekisterin ollessa hyvin organisoitu.
Huolestuttavaa on myös se, että koulut eivät seuraa luokkien
tilastoja, kuinka paljon kuhunkin luokkaan kertyy lukuvuoden aikana
sijaistamattomia poissaoloja ja opettajan oto-tunteja. Tämän vuoksi
helposti pääsee syntymään tilanteita, joissa luokille pääsee
kertymään massiivisia määriä opetustunteja, joissa yksi opettaja
vastaa kahdesta luokasta. Hyvin yksinkertaisella taulukoinnilla
pysyisi jatkuvasti ajantasalla jokaisen luokan tilanteesta.
Tästä vastineesta ilmenee selvästi, että Haapaveden kaupungin
toimet tähtäävät kaikissa asioissa säästämiseen. Säästäminen
on huonossa taloustilanteessa tärkeää, mutta priorisoinnin pitäisi
olla kohdallaan, eli mistä säästetään.
Haapavedellä 13.4.2015
kaupunginvaltuutetut
Jarmo Viinala, Tarmo Nätti, Erkki Karhu, Ilkka Repo