lauantai 31. maaliskuuta 2018

Haapavetisille annetaan tarkoituksellisesti täysin väärä kuva kaupungin taloudellisesta tilanteesta

Voi meitä haapavetisiä, miten meille annetaan harhaanjohtavaa tietoa kaupungin taloudellisesta tilanteesta!

Kalajokilaaksossa on kuulemma maaliskuun lopulla artikkeli, jossa kerrotaan Haapaveden taloustilanteesta. Itse en artikkelia ole vielä nähnyt, mutta kirjoitan tämän kirjoituksen puhelinkeskustelussa saamaani informaatioon perustuen, sekä omaan tietämykseeni ja näkemykseeni asian todellisesta laidasta.

Olisihan se hienoa, jos tilanteemme olisi niin hyvä kuin lehdessä annetaan ymmärtää. Mutta kun näin ei ole. Ensimmäinen positiivinen tilinpäätös perustuu illuusioon, joka on tehty "temppuja" tekemällä. Todellisuudessa tuloksemme olisi kovasti pakkasen puolella niin kuin aiempinakin vuosina.

Ensinnäkin: Taloutemme oli noin 3 miljoonaa valmiiksi alijäämäinen edellisiltä vuosilta. Nyt se on emoyhtiön, eli kaupungin ilman tytäryhtiöitä, osalta noin 5 miljoonaa ylijäämäinen. Jos tämä olisi aidosti totta ja tulos johtuisi kaupungin paremmasta tilanteesta ja paremmasta asioiden hoitamisesta, sanoisin,. Halleluja, kiitos ja aamen! Mutta näin ei todellakaan ole. Ensimmäinen suuri silmänkääntötemppu oli vesilaitoksen yhtiöittäminen. Ex-kaupunginjohtaja Luukkonen arvioi vesilaitoksen 10 miljoonan arvoiseksi, mikä oli reilusti yläkanttiin. Palaan sen vaikutuksiin seuraavassa kappaleessa. Tästä kikkailusta saatiin kaupungille noin 7,5 miljoonan varallisuus. Tällä "tempulla" 3miljoonan alijäämä muuttuikin yhtäkkiä 4,5 miljoonan ylijäämäksi. Hienoa, eikö totta!

Kun kaupunki yhtiöitti vesilaitoksen, se tuli tarkoittamaan sitä, että vesimaksut tulevat nousemaan ja hurjasti. Tämä perustuu siihen, että yhtiölain mukaan yhtiö ei voi tehdä tappiota, vaan sen on pyrittävä positiiviseen tulokseen. Meillä oli jo valmiiksi maakunnan korkeimpiin lukeutuvat vesimaksut. Heti alkajaisiksi vesiyhtiö joutui nostamaan vesimaksuja 15 prosentilla, mikä ei riitä kattamaan vesiyhtiön kuluja. Tämä tietää sitä, että vesimaksut tulevat nousemaan lähiaikoina mahdollisesti toiset 15 %:a. Kun Luukkonen arvioi vesilaitoksen hinnan yläkanttiin ja sillä arviolla vesilaitos muutettiin yhtiöksi, niin tämä ylihinta aiheuttaa vesilaitokselle vuosittain noin 200 000 euron lisämenot. Tämäkin pitää hoitaa vesimaksujen korotuksella. Kiitos pätevän (kalliin) konsultin. Kuntalaisten on siis hyvä jo varautua tuleviin vesimaksujen korotuksiin. Tätä ylipäätään kaupungin toimien yhtiöittäminen merkitsee; hintojen kovaa nostamista. Yhtiö kun ei saa tehdä tappiota, niin sen on nostettava palvelumaksujaan toimintansa kattamiseksi.

Kaupunki siis sai kikkailemalla noin 7,5 miljoonan katteen silmänkääntötempulla ja alijäämä olikin yhtäkkiä ylijäämää. Lisäksi kaupunki tuloutti energiayhtiöltä 700 000 euroa, mikä on 400 000 euroa tavallista enemmän. Kaupungin talous koheni jälleen, mutta energiayhtiölle se ei tietenkään ole hyvä asia. No, yhtiöhän voi aina korottaa kaukolämpömaksuja jne. Kylpyläsaaren rakentamiseen oli budjetoitu 200 000 euroa. Virkamiesten ja kepulaisten suuruudenhulluuden takia rakennus jäi rakentamatta, kun piirustukset tehtiin noin 700 000 euron rakentamiselle ja homma meni uusiksi. Yhteensä projektiin oli budjetoitu 250 000, josta 20 000 euroa käytettiin Kylpyläsaaren päärakennuksen purkamiseen laittomalla toiminnalla. Ns. Kylpyläsaari-työryhmä oli keskustellut asiasta. Ryhmän jäsenillä on kuitenkin eri näkemykset asiasta päättämisestä. Asiasta oli kuulema keskusteltu, mutta ei oltu tehty päätöksiä. Mikä järkyttävintä, niin työryhmällä ei ole päätösvaltaa. Se on hallituksenalainen työryhmä, joka kerää tietoa, suunnittelee, kehittää ja valmistelee asioita hallitukselle. Hallitukselle kuuluu päätösvalta tai asioiden eteenpäin vieminen. Viimeisimmässä valtuuston kokouksessa kuulimme vielä ihmeellisempää! Valtuutettu Järvenpää kertoi kyselleensä edellisenä päivänä kaupungintalolta päärakennuksen purkamisesta ja sen aikataulusta. Sieltä oli sanottu, että siitä ei ole tietoa. Kuitenkin rakennus oli purettuna jo seuraavana päivänä hänen kyselystään. Väitänkin, että purkaminen tällä tavalla on ollut suunniteltua, jotta varmistetaan, että uusi päärakennus on pakko rakentaa. Kuka/ketkä on/ovat päätöksen takana, olisi hyvä saada tietoon? Joka tapauksessa rakentamisen siirtyminen ei säästänyt, vaan aiheutti määrärahan siirron tälle vuodelle. Kuitenkin kaupungin taloudessa tehtyyn budjettiin verrattuna, rakentamatta jättäminen näkyy 230 000 euron positiivisena tuloksena vuoden 2017 budjetissa. Myös liikenneympyrän rakentamiseen oli varattu 150 000 euroa, mikä jäi toteutumatta, kun rahoitus saadaan kokonaisuudessaan valtiolta. Tämäkin käyttämättä jäänyt määräraha näkyy positiivisena kaupungin toteutuneessa talousarviossa.

Muiden kiinteistöjen remontteihin on vuosittain varattu 200 000 euroa. Tästä kaupunki käytti vain noin 40 000 euroa. Tämä ihmetyttää kovasti, kun esim. Vattuklylän koulu on odottanut vuosikausia korjaamista (100 000 - 130 000euroa). Tästä oli olemassa myös herrasmiessopimus kaupunginjohtajan kanssa (liittyi liikenneympyrän rakentamiseen ja pariin muuhun asiaan). Kaupunginjohtaja kuitenkin petti karkeasti lupauksensa ja tämän tulen muistamaan, kun sen aika tulee. Katurakentaminen puolestaan ylitti varatun budjetin reilulla 100 000 eurolla.

Tässä lyhyut katsaus siihen, miten kaupunkilaisia kusetetaan ja harhautetaan antamalla täysin värää kuvaa todellisesta tilanteesta. Ainoa tosiasia on, että kaupungin tilinpäätös on 5 miljoonaa plussalla emoyhtiön osalta ennen konsernitilinpäätöksiä. Mutta miksi se on plussalla, niin se on luettavissa tuosta ylempää. Huono taloudenhoito jatkuu, mutta kirjanpidollisilla toimilla saatiin talous näyttämään tältä mitä se nyt on.

Montako viikkoa siitä on, kun kaupunki tiedotti näyttävästi lehdessä, miten suuri katastrofi iski yllättäen jo valmiiksi huonoon taloustilanteeseen. Kriisikokouksia järjestettiin pikavauhtia. Konsernien poisto-ohjelmat eivät noudattaneetkaan kaupungin poisto-ohjelmia. Tästä seurasi 2 miljoonan lisäpoistot yhtäkkiä, ja korjausvelka kasvoi entisestään pari milliä. Kaupunginjohtaja oli ottanut jo oma-aloitteisesti yhteyttä konsulltifirmaan (Laesterään) ja kriisinhallintatoimet saivat pikalähdön. Kun konsulttitoimet oli sovittu ja päätetty, niin yhtäkkiä huomattiinkin, että ei hätä poistojen osalta olekaan tämän näköinen. Niitä voitiinkin vielä jatkaa 10 vuotta eteenpäin (osaa). Ja nyt hehkutetaan loistavasta tilinpäätöksestä lehdissä! Mitä onkaan tämän teatterin takana? Valmiiksi suunniteltu teatteriesitys, jossa käsikirjoitus on Sipilän lentonäytöksen tavoin tarkkaan suunniteltu.

Minusta alkaa näyttää siltä, että kaupungin johdossa haluttiin ulkopuolinen selvittäjä perustelemaan kaupunkilaisille, miksi kyläkouluja tulee lakkauttaa, miksi hoivapalveluiden yksityistäminen olisi suorastaan pakko, miksi päivähoitotoiminta pitäisi myydä yksityisille rakennuksineen jne... Minun näkemykseni on, että kaupunginjohtaja ei ole ajan tasalla, eikä ole ollutkaan. Kaupunginjohtajan prioriteetit näkyvät olevan enemmän humputuksen ja huvitusten puolella kuin meille kuntalaisille tärkeiden lakisääteisten peruspalveluiden kannalla.

Viimeisimmässä kaupunginvaltuustossa äänestimme lisämäärärahan myöntämisestä Kylpyläsaaren rakentamiseen. Perussuomalaiset äänestivät sen puolesta, vaikka olemme täysin rakentamista vastaan nykyisessä taloustilanteessa. Talouden kohentuessa olisimme kyllä valmiita alueen kehittämiselle.

Miksi sitten äänestimme puolesta? Joulukuun budjettikokouksessa Kylpyläsaaren rakentamiseen esitettiin 230 000 euron määrärahaa. Me perussuomalaiset vastustimme tätä, muut siunasivat päätöksen. Tähän ei siis enää voinut vaikuttaa. Hallituksessa kaupunginjohtaja esitti 170 000 euron lisämäärärahaa rakentamiselle. Keskusta piti ryhmäkokouksen ja nosti esityksen 200 000 euroon. Sekä perussuomalaiset, että vasemmisto vastustivat, keskusta ja kokoomus hyväksyivät. Helinä Niemelä oli kokouksessa kuitenkin esteellinen ja näin pikavauhtia uudessa kokouksessa asia tuotiin uudelleen päätettäväksi. Nyt kaupunginjohtaja esitti 200 000 euron lisämäärärahaa ja vasemmisto ja perussuomalaiset vastustivat. Taustalla myös keskustan jäseniä kapinoi lisämäärärahan myöntämistä. Tämä laittoi keskustan selän seinää vasten. Oli vaarana, että koko lisämääräraha hylätään valtuustossa. Alkoi tunnin mittainen ryhmätauko, jonka aikana vasemmisto ja perussuomalaiset yhdessä omassa huoneessaan ja keskusta omassaan neuvottelivat. Kaupunginjohtaja seilasi ryhmien välillä esittelemässä ryhmien näkemyksiä. Halvin tarjouskin olisi ylittänyt budjetin ja se olisi vähintäänkin tullut hyväksyttyä valtuustossa. Tunnin väännön jälkeen pääsimme kompromissiin. Vasemmisto ja perussuomalaiset olisivat valmiita hyväksymään 90 000 euron lisämäärärahan. Tällä saataisiin sauna rakennettua ja maarakennustyöt kerralla kuntoon. Vaikka valtuustossa äänestimme lisämäärärahan puolesta, niin katsomme saavuttaneemme suuren voiton keskustasta saamalla esityksestä 110 000 euroa pois. Vastustamalla loppuun asti olisi voinut käydä niin, että 200 000 euron määräraha olisi tullut valtuustossa hyväksyttyä keskustan ylivoimalla. Perussuomalaiset ovat hyväksyneet 90 000 Kylpyläsaaren rakentamiseen, keskusta, vasemmisto ja kokoomus 320 000 euroa. Me perussuomalaiset olimme tässä asiassa suurimpia voittajia, mitä kaupungin talouden pelastamiseen tulee.


Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu/kaupunginhallituksen jäsen
Perussuomalaiset
Haapavesi.

torstai 29. maaliskuuta 2018

Jos mahdolliset maakuntavaalit toteutuvat

Tuleeko maakuntavaalit? Ja jos tulee, niin mitä...


Sote- ja maakuntauudistuksen kohtalonhetket lähestyvät. Tällä hetkellä ei ole ollenkaan varmaa, että ne toteutuisivat. Sanonta: "Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma", pitää tämän kohdalla paikkansa.

Mikäli kuitenkin maakuntauudistus toteutuu, on meillä keskuskaupunkien ulkopuolisilla kunnilla totiset ajat edessä. Keski-Pohjanmaa-lehti on uutisoinut ensimmäiset paikkajakoarvionsa jonkin aikaa sitten. Sen mukaan Oulu saisi 66 paikkaa ja ympäryskunnat vain 13 paikkaa maakuntavaltuustossa. Oulu saisi tämän ennusteen mukaan noin 80% paikoista. Ja ikävä kyllä tämä tulisi toteutumaan suurinpiirteiun tällä tavalla. Jokainen meistä ymmärtää miten meidän Oulun ympäristökuntien kävisi tällä suhdeluvulla. Mitä kauempana Oulusta kunta sijaitsee, sitä huonommiksi sen kunnan mahdollisuudet käyvät. Oulu päättää ja me kärsimme. Sote-palveluita tullaan karsimaan ja heikentämään kovalla kädellä pienistä kunnista. Jäljelle jää vain terveysasemisa hyvin heikolla palvelutasolla varustettuina.Myös monet muut julkiset laitokset alkavat siirtymään Ouluun. Mitään hyvää ei ole luvassa Haapavedenkään kaltaiselle kaupungille. poismuutto tulee kiihtymään kovalla tahdilla.

Mitä sitten voisimme tehdä? Oulun alueella asuu puolet maakuntamme 400 000 asukkaasta. Silti se saisi 80% makkkuntavaltuustopaikoista. Ensimmäisinä lähes varmoina vaalimenestyjinä maakuntavaltuustoon pääsisivät kansanedustajat, julkkikset ja muut paljon julkisuudessa tai muuten esillä olleet. Ja näitähän Oulusta löytyy. Meillä ympäryskunnilla on kuitenkin yksi voimakas mahdollisuus lisätä paikkojamme maakuntavaltuustossa. Tämä keino on ehdokasasettelussa ja äänten keskittämisessä. Oulu toivoo ja haluaa (kaikissa puolueissa), että jokainen kunta asettaisi mahdollisimman monta ehdokasta mahdollisesti tuleviin vaaleihin. Tämä olisi karkea virhe meille Oulun ympäryskunnille. Se, joka osaa vaalimatematiikan, huomaa heti, mistä on kyse. Omalla ehdokkaalla pienet kunnat eivät tule saamaan yhtään ehdokasta läpi. Maaseutukunnissa tämä läpimenomahdollisuus on vain keskustapuolkueella. Oulun eteläisellä alueella on reilut 10 kuntaa, Eaahe niistä suurin. Jos ajatellaan esim. Perussuomalaisten puoluetta, niin me tulemme saamaan läpi todennäköisesti 7 (+-1)ehdokasta äänestysaktiivisuudesta riippuen. Näistä ainakin 4-5 menisi läpi Oulusta. Raahe saisi yhden paikan ja 1 tai 2 paikkaa jäisi muille kunnille jaettavaksi. EI NÄIN! Maakuntavaalit ovat meille kohtalon kysymys. Meidän täytyy saada ainakin 1 edustaja läpi täältä eteläiseltä alueelta tuomaan esille meidän tarpeitamme ja huoliamme. Järkevällä toiminnalla olisi mahdollisuus jopa 2 ehdokkaan läpimenoon.

Meidän ei kannata jokaisen kunnan asettaa omaa ehdokasta, koska tiedämme, että kukaan heistäö ei tulisi silloin pääsemään läpi. Jos Oulun eteläinen alue laittaisi vain 2 ehdokasta ja keskittäisimme kaikki perussuomalaiset ja perussuomalaisia kannattavat äänemme heidän taakseen, saisimme läpi jopa ne 2 ehdokasta. Tämä on puhdasta vaalimatematiikkaa ja puhdas totuus, jota kukaan ei voi kiistää olematta väärässä. Itse ehdotin Oulun eteläisen alueen kokouksessa Ylivieskassa reilu viikko sitten, että tekisimme juuri tällä tavoin. Nivalasta on ehdolle asettunut hyvä ja asiansa osaava mies EERO ERKKILÄ. Tavallinen kansan mies, Maarakennuspuolen pienyrittäjä, jolla on pitkä ja hyvä poliittinen ura takana ja parhaillaankin menossa. Jos esimerkiksi Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäntä, Haapajärvi ja Pyhäjärvi ottaisivat Eeron ehdokkaakseen, niin Eero saataisiin edustamaan aluettamme maakuntavaltuustoon. Ylivieskassa ehdokkuutta harkitsee TARMO HIRVELÄ. Jos puolestaan muut kunnat seuraisivat esimerkkiä ja lähtisivät Tarmon tueksi, niin Tarmokin saataisiin läpi. Ikävä kyllä Oulainen ja Siikalatva ainakin ovat jo asettaneet omat ehdokkaansa. Nämä äänet menevät kyllä puolueelle, mikä on hyvä asia, mutta ne tulevat satamaan kaikki Oululaisten ääniharavoisden laareihin. Molemmilla kunnilla on vielä 2 ehdokasta, mikä jakaa kunnassa äänet ja henkilökohtaiset äänimäärät jäävät kauaksi siitä, mitä läpimenoon tarvittaisiin. Kumpikaan kunta ei tule saamaan ehdokastaan läpi. Toki näidenkin kuntien äänestäjät voivat pelastaa tilanteen antamalla äänensä joko Eerolle tai Tarmolle, mkikäli hän päättää lähteä ehdolle. Haapavesi ei ole näillä näkymin asettamassa omaa ehdokastaan. Lopullinen päätös tehdään yhdistyksen kevätkokouksessa 22.4. klo 14.00.

Puolue ja piiri tulee vaatimaan meitä asettamaan omia ehdokkaita jokaiseen kuntaan. Meillä on kuitenkin oikeus vaalia oman alueemme etua ja siksi henkilökohtaisesti suosittelen, että kunnat eivät laittaisi omia ehdokkaitaan, vaan viemme 2 alueemme edustajaa läpi, jos vaalit toteutuvat. Tämä ei ole puolueen vastaista toimintaa, vaan oman alueen edun valvontaa ja vaalimista. Sitä ei voi piiri estää määräämällä sellaista, mikä on alueen oman edun vastaista. Me olemme perussuomalaisia ja äänestämme perussuomalaisia ehdokkaita.

Ainakin Kärsämäellä ja Haapavedellä on keskustapuolueen ehdokkaita lähestynyt perussuomalaisia ehdottamalla asettumista heidän taakseen. Tämä on suorastaan röyhkeä esitys puolueen jäseniltä, jotka ovat kautta aikojen harrastaneet päätösdiktatuuria muita puolueita kuuntelematta ja kunnioittamatta. Kaikkein pahinta, mitä perussuomalainen tai perussuomalaisten tavoin ajatteleva voisi tehdä, on se, että antaisi äänensä keskustalaiselle ehdokkaalle. Olkoot vaikka kuinka oman kunnan ehdokas. Kepulaisten politiikka on nähty vuosikymmenten ajan ja se ei ole imartelevaa meidän katsantokannasta nähtynä. Haapavedellä olemme nähneet kaikkien kepun 3 maakuntavaaliehdokkaan tavan toimia, äänestää ja heidän agendansa. Keskustalaisen ehdokkaan äänestäminen olisi suurinta typeryyttä, mitä voisi tehdä. Nämä kun ajavat vain hyväosaisten asioita. Hyväosaisten, joilla on varaa käyttää rahaa kalliimpiin palveluihin ja rientoihin. Keskustapuolueen jäsenet eivät välitä työttömistä, eläkeläisistä, hoivaa tarvitsevista vanhuksista eikä lapsista. Hoivapalveluita kepu on jo ulkoistanut Attendolle, ja ulkoistaminen on saamassa todennäköisesti jatkumoa lähitulevaisuudessa. Kepu pystyy tekemään tämän silmää räpäyttämättä. Kepulle työttömät, heikot ja sairaat ovat vain taloudellinen riesa, joista pitää päästä eroon tai ainakin heittämällä heidät kylmästi syrjään pois näkyvistä. Kepulla on agendana myös kyläkoulujen lakkauttaminen. Tässä asiassa kepu jakaantuu kyllä kahteen leiriin, jossa vähemmistönä on kyläkoulujen puolustajat. Humnalojalaisilla, Vattukyläläisillä, Vatjusjärvisillä ja Mieluskyläläisillä onkin vakavan pohdinnan paikka tulevissa vaaleissa. Vieläkö annatte äänenne näille, jotka viis veisaavat koulujemme kohtalosta, vaan olisivat sulkemassa vähintäänkin yhden koulun, jos ei jopa kahta.

Jos vaalit tulevat, olisi sivukylien äänestäjillä mahdollisuus näpäyttää keskustaa kynsille antamalla äänensä vaikka perussuomalaisille, jotka määrätietoisesti ja pontevasti ovat puolustaneet ja tulevat puolustamaan niin kyläkouluja kuin vanhusten hoivapalveluiden säilyttämistä julkisina palveluina.

Ilkka Repo
Kaupunginvaltuutettu/kaupunginhallituksen jäsen
Perussuomalaiset
Haapavesi