Vääristeltyjä väittämiä kaupungin säästökohteiden säästöistä

Haapaveden kaupunki aikoo hakea valtiolta harkinnanvaraista valtionavustusta 2 miljoonaa euroa. Koko Suomessa on haettavana 10 miljooaa euroa. Oulunläänissä viime vuonna 21 kuntaa teki alijäämäisen tuloksen. Haapavesi hakee tästä 10 miljoonasta kahta miljoonaa. Ylivieska hakee myös kahta miljoonaa ja Nivala 900 000 euroa. Kuinka moni muu kunta on hakemassa näistä alijäämäkunnista (21) avustusta pelkästään Oulunläänissä? Kuinka moni kunta Suomessa hakee samaa 10 miljoonan pottia? Mahdollisuus saada harkinnanvaraista avustusta on siis erittäin pieni. Tuntuukin siltä, että avustuksen hakeminen on lähinnä kulissi, jotta tietyt tahot saisivat tahtonsa läpi vuodeosaston ja sivukylän koulujen lakkauttamiseksi. Myös yksityisteiden auraaminen loppuisi kokonaan. Asiat ovat jakaneet mielipiteitä puolueissa. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Koukka erosi tehtävästään ja keskusta etsiikin nyt uutta valtuustoryhmänsä puheenjohtajaa. Tapa jolla avustusta haetaan, on myös vertaansa vailla. Vääristeltyjä säästölukuja, joita luottamushenkilöille ja valtiolle esitetään. Rehellisyys ja avoimuus eivät kuulu haapavetiseen päätöksentekojärjestelmään. Taimi Maliniemi jättääkin tänään hallituksen kokouksessa eriävän mielipiteen kaupunginjohtajan esityksestä, mikäli sitä viedään esityslistalla olevalla formaatilla eteenpäin. Kokouskin on taitavasti ajoitettu kuukauden loppupuolelle, kun avustuksen haun viimeinen jättöpäivä on kuukauden viimeien päivä. Näin jermut pääsevät painostamaan luottamushenkilöitä sanomalla, että jos tänään ei päästä yhteisymmärrykseen, ei avustusta voi hakea. Tämä ei ole juonittelussa ensimmäinen eikä haapavetiseen tapaan tule olemaan viimeinenkään kerta, kun toimkitaan näin suunnitellusti. Tässä eriävä mielipide kuntalaisille luettavaksi. Sekin varmasti jakaa kuntalaisia kahtia, koska osa kuntalaisista ajattelee toisella tavalla ja osa jollakin toisella tavalla. Tämä eriävä mielipide tuo julki mkuitenkin perussuomalaisten näkemyksen meneillään olevista toimenpideaikeista.

Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu
Haapaveden perussuomalaiset

Haapaveden kaupunki Eriävä mielipide

Kaupunginhallitus

Jätän eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen 26.8.2019 kokouksen asiakohtaan § 192, ”Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen vuonna 2019.”

Perustelu:

Kaupunginhallituksen päätöksen esittelyteksti on pääosin oikeanlainen, mitä tulee kaupunkia kohdanneisiin vastoinkäymisiin elinkeinoelämän saralla. Tekstissä kerrotaan myös vastuullisesta päätöksenteosta ja sitä se ei ole Haapaveden osalla ollut viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana. Kaupunki on investoinut valtavasti ns. ei-tuottaviin investointeihin. On rakennettu usean miljoonan jäähalli entisen käyttökelpoisen hallin tilalle. On peruskorjattu miljoonilla uimahallia. On rakennettu pesäpallokenttä tekonurmineen. On rakennettu käyttökelvoton ”torialue” kaupungintalon eteen, josta muodostuikin parkkialue (yli puoli miljoonaa). Rakennettiin vanhasta meijeristä ”kulttuurikirnu” lähes miljoonalla. Kaupungin omistamaa leirintäaluetta rakennettiin vastikään puolella miljoonalla. Terveyskeskuksen noin 5 miljoonan remontti (ainoa ei-tuottava investointi, joka oli perusteltua). Nämä investoinnit ovat lisänneet kaupungin velkataakkaa valtavasti ja samalla myös kaupungin käyttömenoja. Sen sijaan, että olisi määrätietoisesti investoitu elinkeinoelämän kehittämiseen, toteutettiin mm. edellä mainitut erittäin kalliit käyttömenoja lisäävät investoinnit velkarahalla.

Kaupunki on rakentamassa uutta yläaste-/lukiokompleksia velaksi ja sen hintalappu tulee olemaan 10-15 miljoonaa näillä näkymin. Tämä projekti on jokseenkin myös joiltakin osin vaikea ymmärtää. Kaupunki teetätti kaupungin kaikista koulurakennuksista noin 1000 sivun kuntoarvion. Yläaste/lukion osalta raportti annettiin aluehallintoviranomaisten tutkittavaksi ja sieltä ilmoitettiin kuntoraportin perusteella, että koulu voi jatkaa niissä olosuhteissa ilman toimenpiteitä.

Kun raportti julkaistiin, pidettiin kuntalaisille tiedotustilaisuus kuntoraportin tehneiden taholta. Tuolloin kysyttiin terveydenhoitajalta, että kuinka paljon oli ollut oireilijoita koulurakennuksessa. Vastaus oli, että erittäin vähän, arviolta 5. Samalla kun odotettiin aluehallintoviraston lausuntoa, niin lehteen annettiin lausunto, että koulussa on vakavia sisäilmaongelmia. Tämän jälkeen alkoikin ilmaantua valtava määrä oirehtijoita, niin oppilaita kuin henkilökuntaakin. Katsomme, että lehtijuttu oli tarkoituksenhakuinen, koska joillakin on ollut kova tahtotila saada uusi koulu keinolla millä hyvänsä. Useat opettajat ovat kertoneet joillekin luottamushenkilöille, että heidän mielestään vanhan koulun purkaminen on turhaa, koska he eivät koe sitä sisäilmaltaan huonoksi. Osa opettajista on esittänyt, että joitakin hyväkuntoisia osia säästettäisiin, jos koulu puretaan, koska ne ovat terveitä ja käyttökelpoisia. He eivät halua tulla julkisuuteen, koska kokevat, että heidät leimattaisiin työyhteisössä. Se mikä tässä asiassa ihmetyttää kaikkein eniten on, että virkamiehet ja luottamushenkilöt eivät halua tehdä edes selvitystä, olisiko vanha koulurakennus korjattavissa ja mihin hintaan. Rakennusalan ammattilaisilta olemme saaneet palautetta, että heidän mielestään vanha koulu olisi hyvinkin korjattavissa mahdollisesti jopa parilla miljoonalla. Silti asiaa ei haluta edes tutkia. Sekin on huolestuttavaa, että kaupunki ei pysty hoitamaan tulevaa velkaa muuten kuin lisälainalla seuraavat 20 vuotta. Näin talousjohtaja ainakin esitti yhdessä valtuuston iltakoulussa. Valtava velkataakka siis sälytettäisiin seuraavalle sukupolvelle.

Liitteessä esitellään säästötavoitteita ja nekin tarkoituksenhakuisesti virheellisinä. Lakkautettavien koulujen säästösummat ovat vääristeltyjä ja tarkoituksenhakuisia. Esitetään, että kaikki koulun kulut olisivat säästöä ja lisäkuluja tulisi vain koulukuljetuksista 15 000 – 20 000 per koulu. Luottamushenkilöille annetuissa laskelmissa mm. ruokakulut ilmoitetaan säästöinä ja tarvikekulut samoin. Tämähän tarkoittaisi, että oppilaat ja henkilökunta eivät söisi keskustan kouluissa, eivätkä oppilaat tarvitsisi tarvikkeita, kuten koulukirjoja ja muita oppimateriaaleja. Koulujen ruokakuljetukset suoritetaan yhdessä vanhusten ruokapalveluiden jakamisen yhteydessä. Ruokakuljetukset siis jatkuvat, vaikka koulut lakkautettaisiin. Myöskin kiinteistökulut ilmoitetaan säästöinä, vaikka molemmat lakkautettaviksi suunnitellut koulut ovat sellaisia, että niitä tuskin saadaan myytyä, jolloin kiinteistökulut säilyisivät jatkossakin kunnalla. Nämä väitetyt säästöt ovat siis täysin virheellisiä, mutta virkamiehillä ja osalla luottamushenkilöitä on ollut kautta historian halu saada lakkautettua sivukylien koulut. Vuonna 2018 Haapaveden kaupunki tilasi selvitysmiehen (Eero Laesterä) tekemään taloudenvakauttamissuunnitelmaa Haapavedelle. Tässä selvityksessä sivistysjohtaja ilmoittaa yhden koulun lakkauttamisen säästöksi 77 146 euroa ja toisen koulun lakkauttamisen säästöksi 185 150 euroa eli yhteensä 262 296 euroa (taloudenvakauttamissuunnitelma s. 142). Nyt sama sivistysjohtaja on tehnyt laskelmat, jossa yhden koulun lakkauttaminen (Vatjusjärvi) toisi säästöä 372 237 euroa ja toisen koulun lakkauttaminen (Mieluskylä) 410 602 euroa eli yhteensä 782 839 euroa. Samasta asiasta uusi laskelma väittää säästöä syntyvän 520 543 euroa enemmän, kuin mitä hän oli esittänyt Eero Laesterälle vuotta aiemmin. Nämä laskelmat siis ovat selvästi tarkoituksenhakuisia ja täysin virheellisiä.

Myös vuodeosaston lakkauttamisesta väitetyt säästöt ovat hyvin kyseenalaisia. Liitteessä säästöarvioksi on laitettu 155 000 euroa, mikä ei sekään pidä paikkaansa. Tästä summasta 90 000 on kiinteistökuluja, jotka jäävät kaupungille vaikka vuodeosasto lakkautettaisiinkin. Vastaavasti henkilökunta uudelleen sijoitettaisiin ns. kotisairaala- ja kotisairaanhoidon piiriin, jolloin henkilöstöstäkään ei tule toivottuja säästöjä. Sen sijaan vuodeosastopalveluita tarvitsevia asiakkaita jouduttaisiin kuljettamaan ympäri Oulunläänin eteläistä aluetta jopa yli 100 kilometrin päähän (kuten on jouduttu tekemään jo nytkin vuosikausia, kun vuodeosastopaikkoja on vähennetty). Koko Oulunläänin eteläinen osa kärsii jatkuvasti vuodeosastopaikkojen puutteesta. Oulaisten aluesairaala ja Oulun yliopistollisen keskussairaalankin toimintaan tällä on suuri merkitys, kun heilläkin on vaikeuksia löytää ajoittain vapaita vuodeosastopaikkoja koko alueelta, kun asiakkaita pitäisi saada kotiutettua kuntien vuodeosastoille. Haittavaikutukset olisivat siis hyvinkin merkittäviä.

Yksityisteiden linkouksista luopuminen on aiheuttanut sivukylillä asuvissa asukkaissa syvää huolta. Kunnassa on jopa kilometrien mittaisia yksityisteitä, joiden aukipitäminen on teiden varsilla asuville suorastaan elinehto. Miten päästä työpaikalle, jos yöllä on satanut runsaasti lunta ja aurausta ei suoriteta? Miten ambulanssit, paloautot ja poliisi pääsevät tarvittaessa koteihin, jos tiet ovat paksun lumikerroksen peittämiä? Säästö 115 000. Ja mitkä sen haittavaikutukset olisivat?

Päätökset ovat vielä tekemättä, mutta yksimielisyyttä tuskin löytyy koulujen lakkauttamisille, vuodeosaston lakkauttamiselle ja yksityisteiden linkouksista luopumiselle.

Kaupunkimme on vakavassa taloudellisessa kriisissä. Tähän asti on pärjätty ”taikatempuilla” eli tilastokikkailuilla. Kaupungin tase on pysynyt ylijäämäisenä tähän saakka tekemällä yhtiöittämisiä ja sieltä siirtoina saaduilla lumerahoilla (mm. vesilaitoksen yhtiöittäminen toi reilut 7,5 miljoonaa kaupungille varallisuutta ylijäämätilille.) Vastaavasti perustetulle yhtiölle tämä näkyy aineettomana omaisuutena ja velkana, josta aiheutuu yhtiölle omat paineensa.

Siksi peräänkuulutammekin oikeasti sitä vastuullista päätöksentekoa, joka tekstissä mainitaan. Säästöjä pitää hakea kaupungille kuulumattomista ja ei-lakisääteisistä palveluista. Lisäksi elinkeinoelämään tulee suhtautua vakavammin ja rohkeammin.

Haapaveden kaupunki on tällä hetkellä veitsen terällä, mutta lähitulevaisuudessa on nähtävissä suurta toivoa elinkeinoelämän kohenemiseen. Haapavesi on hyvin vahvoilla toistaiseksi biopolttoainelaitoksen saamiseksi Haapavedelle. Tämä toisi suoria työpaikkoja noin 50 ja välillisiä työpaikkoja arviolta noin 250-300. Nyt pitäisi päästä 2-4 vuotta eteenpäin ja tilanne saattaa olla aivan toisenlainen. Tätä näkökohtaa vasten tarkasteltuna 2 miljoonan harkinnanvaraisen valtionosuuden saaminen on merkittävässä roolissa kaupunkimme selviytymisessä. Harkinnanvaraisen valtionosuuden hakeminen on perusteltua, mutta kaupungin säästökohteet sen saamiseksi ovat vääriä.

Haapavedellä 26.8.2019

____________________________________

Taimi Maliniemi/kaupunginhallituksen jäsen