Miksi valmistelut kaupungin asioissa perustuvat valheisiin?
Eletään syksyä 2019. Kaupungin talous on kurjassa tilassa. Syyt siihen ovat moninaiset. Kaupunki on viimeisen vuosikymmenen investoinut miljoonittain niin sanottuihin ei-tuottaviin investointeihin. Jopa valtuuston puheenjohtaja Päivi Ollilan kunnioittama idoli Eero Laesterä moitti Haapavettä näistä investoinneista. Investoinneista, jotka lisäsivät kaupungin käyttömenoja. Haapavetinen kansanedustaja Antti Rantakangas oli jo vuosikausia aiemmin aloittanut tämän tuhlaamisen populistisin keinoin saadakseen säilytettyä kansanedustajan pestinsä. Rantakangas lähti kuitenkin lipettiin kesken Haapaveden kaupungin valtuustokauden puheenjohtajuuttaan heti, kun sai tietää, että pääsi läpi eduskuntaan. Rantakangas tiesi, miten saatanan huonossa jamassa kaupungin talous oli hänen jäljiltään. Suuri kusettaja on tää Rantakangas. Kulttuuri ja urheilu saivat rahaa ja satsauksia vuosi toisensa perään. Näin toimi keisari Nero aikanaan. Leipää ja sirkushuveja kansalle, joka kärsi köyhyydestä. Nyt maksamme näistä Rantakankaan ajoista saatanan kovaa hintaa. Vuodeosastoa ollaan lakkauttamassa, kaksi kyläkoulua ollan sulkemassa (kun uusi yläkoulu/lukio valmistuu, niin tarkoituksena on lopettaa loputkin 2 sivukylän koulua. Tätä tarkoitusta varten uusi koulu rakennetaan tarkoituksellisesti ylisuureksi, jotta se voidaan muuntaa kohta yhteiskouluksi 5-9lk:t ja lukio). Kaupungin johtavat virkamiehet (naiset) puhuvat ja suoltavat täyttä paskaa ja valehtelevat ja painostavat minkä ehtivät. Koulujen säästösummat kirjoitettiin lehteen, mutta ne ovat täyttä sontaa. Ne eivät ole muunneltua totuutta vaan täyttä tarkoituksenhakuista valehtelua kuntalaisille! Repikää siitä. Virkamiesjohto vaientaa totuudenpuhujat ja jatkavat tarkoituksenhakuista paskan jauhantaa. Perusturvajohtaja ja tämä uusi hakemalla haettu muutosjohtaja näyttivät juuri kyntensä. Estivät johtavaa lääkäriä pääsemästä keskustelemaan valtuutettujen kanssa torstaina 5.9.2019. Tällainen toiminta saa luvan loppua. Työntekijöiden vaientaminen on kaikkea muuta kuin avoimuutta. Jos uusi vs. kaupunginjohtaja Manninen lähtee hetimiten tälle linjalle, niin hän ei kuulu Haapavedelle. Suksikoot kuuseen ja äkkiä!
Haapavedellä on enää 4 kyläkoulua jäljellä. Ne ovat erittäin tärkeitä ja merkittäviä kaupungin imagolle ja kyläläisten mielialoille. Jos kyläkoulut lopetetaan, niin kylät autioituvat ja väki muuttaa muualle. Haapavesi ei ole helmi, niin kuin väitetään. Haapavesi on muutaman omaa etuaan tavoittelevan keskustapolitikon ja virkamiesjohdon leikkikenttä, joka viis välittää kuntalaisten hyvinvoinnista. Näille tyypeille oman edun tavoittelu ja itsensä huoraaminen, anteeksi... tyrkyttäminen, on pääasia. Viis kuntalaisten mielipiteistä ja hyvinvoinnista. Manninen voi pakata laukkunsa ja painua takaisin, mistä on tullutkin, jos työntekijöiden vaientaminen on etusijalla jo ensimmäisen kuukauden jälkeen. Kepulaiset tavat on näköjään opittu hetimiten,... tai kepulainen hän taitaa ollakin ja siksi HOMMATTU paikalle.
Ja valintaprosessi oli sikamaisen törkeä ja vailla mitään demokraattista toimintaa. Hyvävelijärjestelmä toimi tässäkin asiassa. Olen erittäin pettynyt vs. kaupunginjohtaja Manniseen.
Mitä tulee laskelmiin koulujen lakkauttamisesta, niin ne ovat todellakin täyttä sontaa. Sontaa eli paskaa, niin kuin kansan kielessä puhutaan. Yhden koulun lakkauttamisesta ei tule säästöjä 400 000, kuten meille valehdellaan. Tää noin 400 000 on koulun kaikki käyttömenot vuodessa. Jos koulu lakkautetaan, niin pitäisi osata nähdä, mitkä menot poistuvat ja mitkä jäävät. Nykyisissä laskelmissa näin ei ole tehty. Eikä ne edes ole laskelmia vaan virkaiesjohdon tarkoituksellisia valehteluita.
Katsotaanpas:
1. Opettajien palkkamenot:
Opettajien palkkamenot on laskettu vuoden 2018 menojen mukaan. Silloin esim. Vatjusjärven opettajalla oli kaupungin toiseksi suurin palkka, johtuen monista luottamustehtävistä. Kun hänet korvataan uudella opettajalla ilman monia muita menoja ja ilman ikälisiä omaavalla opettajalla, niin palkkamenot tipahtavatkin pari kolme tonnia kuukaudessa.
2. Joillakin kouluilla laskettuihin säästöihin on laskettu ns. VARHE-menot (varhaiseläke). Tämä tarkoittaa, että, kun joku jää ennenaikaiselle eläkkeelle jostakin syystä, niin kaupunki maksaa varhaiseläkettä siihen asti, kunnes varsinainen eläkeikä täyttyy. Nämä menot eivät kuulu koulujen listoille vaan kaupungin listoille. Jos koulu lakkautettaisiin, niin VARHE-maksut jäisivät silti jäljelle. Ei siis säästöjä.
3. Kouluruokailukustannuksiin on laskettu, paitsi VARHE-menot, niin myös ruokakuljetukset. Ei säästöjä, niin kuin väitetään.
4. Kouluruokakustannukset ilman kuljetuksia:
Kouluruokakustannukset on laskettu täysimääräisinä. Tämä tarkoittaa, että kun lapset siirtyvät kirkonkylälle, niin ruokakustannukset eivät lisäänny, vaan kaikki on pelkkää säästöä. Lakkautettavien koulujen lapset eivät siis syö ollenkaan eivätkä aiheuta lisämenoja. Uskokoot kuka haluaa. Kouluruokien kuljetusten yhteydessä kuljetetaan myös kotiruokapalveluiden ruoat. Toisin sanoen. Vaikka koulu lakkautettaisiin, niin ruokakuljetukset jatkuisivat.
5. Materiaalikulut:
Sivukylillä on melkoiset materiaalikulut. Siellä kun annetaan lapsille oppikirjat, kynät, kumit, viivoittimet, käsityötarvikkeet, kuvaamataidon tarvikkeet jne. Kirkonkylälle siirtyessä näitä kuluja ei ole vaan kaikki on säästöä. Sivukylien oppilaat eivät siis tarvitse oppikirjoja, vihkoja, kuvaamataidon ja käsityön tarvikkeita jne. Onpa upeaa.
6. Kiinteistökulut:
Waude! Kun koulu lopetetaan, niin kiinteistökulut olisivat pelkkää säästöä!! Mutta näin ei todellakaan ole. Lain mukaan kunnalla on velvollisuus huolehtia kiinteistöistään. Niitä ei voi jättää kylmäksi ja rapistumaan. Niinpä lämmityskulut ja korjauskulut juoksisivat tyhjissä kiinteistöissä (rakennukset ovat sellaisia, että niille ei löydy tarvitsijaa eikä ostajaa, ellei niistä tehdä laittomien tunkeilijoiden vastaanottokeskuksia).
7. Poistot:
Mieluskylän koulun poistoarvo on tällä hetkellä 600 000 ja jos koulu lopetetaan, niin se kirjataan kaupungin talousarvioon kertapoistona 600 000 euron miinuksena, johon pitäisi löytää raha jostakin muualta.
8. Kuljetukset:
Mieluskylän linjan linja-auto kuuluu olevan jo nykyisellään täysi. Kuljetuksia varten tulisi järjestää toinen linja-auto ja se maksaa.
9. Oppilaiden koulupäivän pituus:
Kuljetusten myötä oppilaiden koulupäivän pituus saattaisi lisääntyä jopa lähes 2 tuntia päivässä mutkikkaiden reiittien takia.
10. Työrauha
Kun oppilaskoot lisääntyisivät keskustan kouluissa,, näkyisi tämä koulujen työrauhan heikkenemisenä entisestään. Hyttikallion koululla on jo paljon ongelmia oppilaiden työrauhassa. Oppilasmäärän lisääntyessä työrauhan häiriintyminen lisääntyisi entisestään.
11. Sisäilman laatu:
Kyläkouluilla sisäilman takia sairaspoissaolot ovat kaupungin parhaimmasta päästä. Niitä ei ole. Sen sijaan Keskustan kouluissa niitä on ja merkittävissä määrin. Allekirjoittanut (Ilkka Repo) on työskennellyt Hyttikallion koululla yli 9 vuotta ja on jatkuvasti kokenut sisäilmaoireita. Myös hänen luokassaan työsentelevät 2 muuta aikuista ovat kärsineet samoista ongelmista. Oppilailla on väsymystä, päänsärkyä ja nenäverenvuotoa jne. Oppilaat eivät kuitenkaan ikätason mukaisesti osaa yhdistää oireiluitaan sisäilmaan vaan se on heille "arkipäivää."
12. Luokkien fyysinen koko ja oppilasmäärät:
Luokat on aikoinaan rakennettu noin 18-20 oppilaan luokiksi. Kun näihin tiloihin laiteaan suurempi määrä oppilaita, niin luokan ilman hiilidioksidipitoisuuden määrä nousee korkeaksi ja se vaikuttaa tilassa olevien ihmisten vireystilaan ja jaksamiseen. Erittäin huono asia.
13. Aineettomat vaikutukset:
Pienet kyläkoulut ovat kunnille positiivisia imagon kohottajia. Monet muuttavat sivukylille juuri siksi, että saisivat lapsensa pieneen ja välittävään kyläkoulumiljööseen. Näin on myös Haapavedellä. Kun kuuntelee sivukylien ihmisiä, niin lapsiperheiden vastaus kylälle muuttamiseen on lähes poikkeuksetta pienen kyläkoulun idylli ja rauha. Kaupungille tällainen kyläkouluominaisuus on valttikortti houkuttelemaan uusia asukkaita kuntaan.
14. Oppimisympäristö:
Kyläkouluilla on rakentamaton luonto yleensä hyvin lähellä. Vatjusjärvellä 4 järveä koulun läheisyydessä ja Mieluskylällä Pyhäjoki virtaa reilun 100 metrin päässä ja Humalojalla muutaman sadan metrin päässä koululta. Mitkä mahdollisuudet ja puittet nämä asiat luovatkaan opettamiselle ja luonnon tutkimiselle ja kestävän kehityksen opettamiselle??? Hyttikalliolla ja Mäkirinteellä ei tällaisia ympäristöjä ole.
15. Sosiaalinen ympäristö:
Kyläkouluilla opettajat, oppilaat ja vanhemmat muodostavat tiiviin sosiaalisen vuorovaikutuskentän, joka on verrattavissa hyvinkin läheisesti perheidylliin. Välit ovat tiiviit ja sitä myöten lämpimät. Kaikilla on kasvot. Perheet tunnetaan läpikotaisin ja tämä edesauttaa ja hepottaa myös opettajien toimiuntaa, kun tietää ja tuntee oppilaan lähtökohdat hyvinkin tarkasti.
16. Kiusaaminen:
Pienessä yhteisössä kiusaamiset huomataan helpommin ja niihin myös puututaan herkemmin ja asioiden hoitaminen on helpompaa pienessä ja tiiviissä yhetisössä.
17. Opettajien ja muun henkilökunnan jaksaminen:
Tällaisessa jatkuvassa epävarmuudessa eläminen ei ole kenekään etu vaan päinvastoin. Oppilaat ahdistuvat, vanhemmat stressantuvat ja ahdistuvat, opettajat sressaantuvat, ahdistuvat ja lopettavat koulun kehittämisen pahimmillaan, kun tulevaisuus on kuukausien tai vuoden päässä. Koulun toimintojen kehittäminen ei kiinnosta, kun mielessä on, että, mitä väliä, kun koulu kuitenkin lopetetaan,... jne.
18. Oppilaiden koulupäivän pituus:
Oppilaiilla tulee koulupäivän pituus kasvamaan huomattavasti kuljetusoppilaina. Tämä on raskasta oppilaille ja se näkyy varmasti myös jaksamisessa koulutyöskentelyssä sekä koulumotivaatiossa
19. Jne.... Tässä vain minun henkilökohtaisia pohdintoja. Paljon jäi varmasti kirjoittamatta, kun kaikki eivät tule kerralla mieleen, muta täydennän, kun asiat jäösentyvät mieleen.
Ilkka Repo
Kaupunginvaltuutettu
PerussuomalaisetA
Haapavesi
