Yhtenäiskouluhankkeesta, koulun lakkauttamisesta, rahan käytöstä viihteeseen

Yhtenäiskouluhanke ja koulun lakkauttaminen (Suomi 24 14.114.2016) Tänään 14.11.2016 oli valtuuston iltakoulu. Heti alkuun meitä muistutettiin siitä, että päätökset ovat julkisia, mutta keskustelut eivät. Kun keskustellaan yhteisistä, julkisista asioista valtuuston kesken, ihmettelen tätä vaitiolovelvollisuuteen vetoamista. Toin näkemykseni esille myös kokouksessa. Valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia ja tämä iltakoulutemppuilu on pelkästään asioiden pimittämiseksi kansalaisilta. Lukuisissa kunnissa iltakoulutkin ovat julkisia ja usein myös netistä seurattavia. Haapavesi haluaa edelleen jatkaa salailulinjalla. Tätä salassapitovelvollisuutta on perusteltu minulle sillä, että valtuutetut uskaltavat tuoda omia näkemyksiään esille, kun paikalla ei ole yleisöä eikä lehdistöä. Jos ei uskalla seisoa sanojensa takana, miksi lähteä hoitamaan yhteisiä asioita? Kuitenkin itse käsitellyt asiat ovat julkisia, elleivät ne kuulu lain mukaan salassapidon piiriin. Jos toisten sanomiset ovat salassapidon alaisia, niin omat sanomiset ja näkemykseni voin tuoda esille. Yhtenäiskouluhankkeen suunnittelusta voin kertoa, että olen järkyttynyt, miten pitkälle asiat on suunniteltu pimennossa. Takana on täytynyt olla ydinjoukko virkamiehiä, sekä valtuuston/hallituksen pieni piiri pyörii - porukka. Humalojalla ei tuotu johtokuntien, rehtoreiden, virkamiesten ja kaupunginjohtajan seminaarissa mitään esille siitä, miten asiaa oli salassa viety eteenpäin. Edes päättäjät, eli valtuutetut eivät ole olleet suunnitelmien valmisteluista tietoisia ennen tätä päivää. Suunnitelmista paljastui karu totuus, että aikataulu on tehty ja se on erittäin kiireinen. Joulukuussa 2016 (=valtuuston seuraava kokous) pitäisi tehdä päätös yhtenäiskoulun rakentamisesta, jotta se valmistuisi syksyyn 2019 mennessä. Kuukaudenkin viive päätöksenteossa aiheuttaisi kuulemma sen, että kouluhanke valmistuisi vasta jouluna 2019! Tammikuussa 2017 pitäisi ilmoittaa toteutuksesta jne. Pitkä lista valmiiksi tehtyä aikataulutusta. Uskomatonta on myös se, että kokoonnumme keskustelemaan asiasta ilman, että meille valtuutetuille olisi toimitettu yhtä ainoata esityslistaa! Kokouksessakaan meillä ei ollut minkäänlaista asiakirjaa käytettävissä. Piti vain kuunnella ja yrittää hetkessä ymmärtää kuulemansa lukuisten uusien esille tulevien asioiden joukosta. Todellista valtuutettujen väheksymistä. Myöskin esittäjien esityksistä heijastui paljon tietämättömyyttä asioiden todellisista luonteista. Vaikutti paljon lobbaamiselta ulkopuoliselle rahoittamiselle ja elinkaarimallille. Liekö lobbaaminen tapahtunut kaupungin vai suuryritysten kautta? Yhtenäiskouluhanketta viedään nyt häikäilemättömästi eteenpäin ja vauhdilla. Lisäksi joka tapauksessa olisivat lakkauttamassa yhden sivukylän koulun ensi syksystä alkaen. jos haluamme kyläkoulujen säästyvän, on aika sivukyläläisten yhdistää voimansa ja näyttää kantansa. Emme luovuta vaan aloitamme vahvan taistelun. Tulevista puheenjohtajuuksista haaveleville näytämme, mitä vaaleissa seuraa, jos lähtevät omaa peliään pelaamaan itsekkäistä syistä kyläkoulujen hinnalla. Tuleeko yhtenäiskouluhankkeen myötä kaupungille säästöä? Ei tule vaan 500 000 - 700 000 (jopa enemmän) euron vuotuiset lisäkustannukset käyttötalouteen 20 vuodeksi eteenpäin. Tämä on karu totuus. Mistä rahat näihin lisämenoihin, kun nytkään varat eivät riitä menojen kattamiseksi? Tässä laskelmia, jotka ovat likimain oikeita. Elinkaarimalli tulee päivän esityksen perusteella maksamaan kaikkiaan +- 35 000 000 euroa seuraavien 20 vuoden aikana. Tämän kun jakaa kahdellakymmenellä, saa vuosittain aiheutuvat elinkaarimallista aiheutuvat kulut 1 750 000 euroa vuodessa. Nykyisellään yläasteen/ lukion rakennusten kiinteistökulut ovat noin 220 000 (pyöristetty luku, +-10 000 about). Uusi, tilalle rakennettava rakennus 7500 neliömetriä) tulee aiheuttamaan reilusti suuremmat kulut kuin vanha eli 300 000 -? Kaupunki nimittäin hoitaa lämmityksen, käyttösähkön, veden, ja? Oppilaiden kuljetukset 4 suunnalta ehkä 50 000-70000 euroa. Lisäksi aiheutuu suurenevista luokkakoista oppilaiden levottomuutta, kiusaamisen lisääntymistä, oppimisvaikeuksista potevien vaikeuksien lisääntymistä, sisäilman entisestään huononemista. Näitä ei voi rahassa mitata. Joka tapauksessa uudesta yhtenäiskoulusta aiheutuu suoria vuosittaisia kuluja +- 2 300 000 euroa vuosittain. Mitä voidaan vastapainoksi laskea vähennyksiin? 220 000 vanhan yläkoulun kiinteistökuluja, 670 000 euroa säästöä 4 kyläkoulun lakkauttamisesta, noin 600 000 euroa poistoja 30 vuoden ajan uuden yhtenäiskoulun rakentamisesta. Yhteensä noin 1 490 000, joka on oma laskennallinen pyöristettyihin lukuihin perustuva likiarvo. Eli noin 1 500 000 euroa. Tulot/poistot vuosittain 1 500 000 euroa Aiheutuvat kulut vuosittain 2 300 000 euroa. Kaupungin kulut lisääntyvät vuositasolla 800 000! Mistä rahat? Lisäksi 13 ihmistä jää työttömäksi, mikä vähentää kaupungin verokertymää merkittävästi heidän osaltaan, kun tulot pienenevät. Lisäksi sosiaalipuolen menot todennäköisesti kasvavat tämän myötä. tämän johdosta tuo 670 000 euron säästö on ylimitoitettu ja siitä johtuen kaupungille aiheutuvien lisäkustannusten määrä onkin suurempi kuin tuo 800 000 euroa. Taloudellisesti Haapaveden kaupungilla ei ole mitään edellytyksiä ryhtyä tässä taloustilanteessa moiseen velanottoon ja kustannusten kasvattamiseen. Se vie Haapaveden tilanteeseen, joka saattaa olla itsenäisen Haapaveden kuolinisku. Pakkoliitokseen. Lisäksi kyläkoulujen hävittämisestä aiheutuu paljon muita sivuvaikutuksia, joita ei voi rahassa mitata. Koulujen loppuminen hiljentää kylät pikku hiljaa. Kylien yhteishenki katoaa ja ihmiset muuttuvat vieraammiksi toisiaan kohtaan. Tällä hetkellä vallitsee trendi, jossa ihmiset haluavat pois kaupungin keskustaajamasta läheisille sivukylille, missä kohtaavat kaupungin keskustan läheisyys ja samalla maaseudun rauhallisuus. Humaloja ja Vattukylä ovat hyviä esimerkkejä vahvasta muuttovirrasta kyläkoulujen läheisyyteen. Uusia taloja rakennetaan nopeaa tahtia ja kylien asukasmäärä ja lapsiluvut ovat vahvassa nousussa. Vastaavasti kirkonkylä hiljenee. Siellä väkimäärä vähenee ja koulujen oppilasmäärät pienenevät sen myötä. Oppilaiden siirtäminen ja keskittäminen kasvattavat luokkakokoja ja sen myötä työrauhaongelmat lisääntyvät ja opetustoiminta häiriintyy. Kiusaaminen tulee lisääntymään ja sitä kautta oppilaiden henkinen hyvinvointi heikkenee. Tämä on jo Haapavedellä muutoinkin nähtävissä. Ongelmien kasaantuessa oppilaiden motivaatio ja mahdollisuus opiskella heikkenee merkittävästi. Hyttikallion koululla on ollut sisäilmaongelmia melkein koko koulun elinkaaren ajan. Näitä vähätellään niiden toimesta, jotka eivät siellä joudu päivittäin toimimaan. Lukuisat lapset ja aikuiset kärsivät mitä erilaisemmista sisäilman aiheuttamista oireista (hengitystien oireet, äänenkäytön ongelmat, väsymys, päänsärky, iho-oireet). Oppilasmäärien kasvaessa kaikki nämä tulevat lisääntymään ilmanlaadun heiketessä entisestään. Se, että yhtenäiskoulua havittelevat puhuvat puuta heinää, ei riitä. Esittämäni luvut voivat, ja heittävätkin, kaikilta osin jonkin verran suuntaan jos toiseen, mutta poikkeama ei ole juurikaan merkittävä. Nämä ovat helposti laskettavissa. Tarkempaan lukuun pääsee se joka haluaa, kun ottaa selvää talousjohtajalta tarkemmat luvut em. luvuista. Kaupungin perustelut yhtenäiskouluhankkeen eteenpäin viemiseksi kuntatalouden säästötoimenpiteenä eivät siis ole realistisia vaan päinvastoin tarkoituksellisiin valheisiin ja harhaan johtaviin laskelmiin perustuvia. Kaupungin itsenäisyys on muutenkin hiuskarvan varassa. Kolme neljästä kriisin tunnusmerkistä toteutuu jo Haapavedellä. Neljäs on tämän päivän tiedon perusteella erittäin lähellä. Nimittäin kaupungin suhteellinen velkaantuminen, jos ylittää 50 prosenttia valtion keskiarvosta, se ylittää kriisikunnan neljännen tunnusluvun. Ja neljän tunnusluvun täyttyessä ei enää neuvotella, vaan edessä on pakkoliitos. Se kuultiin myös tänään. Kuinka paljon on kaupungin suhteellinen velkaantuminen? Se on 49 prosenttia eli 1 prosenttiyksikön päässä kriisiytymisen neljännestä tunnusluvusta. Olemme veitsen terällä. Velkaantumiskierteelle pitää saada stoppi. Ylimieliseen ja yltiöpäiseen tuhlailuun ei ole varaa. Kukapa ei uutta haluaisi? Minäkin haluaisin. Mutta tosiasiat ja seuraukset pitää ottaa huomioon, kun tällaisia suunnitelmia tehdään. Ilkka Repo Kaupunginvaltuutettu Perussuomalaiset