Mikko Kärnä on tuonut esille kirjoittamiani kannanottoja facebookissa kirjoittamistani kirjoituksista. Piirin puheenjohtaja on ollut minuun yhteydessä ja olemme keskustelleet asiasta. Poistin hänen pyynnöstää facebook.profiilini ja esitti, että jos aion siellä vielä kirjoitella, niin hienovaraisemmin pitää kirjoittaa. En ota siihen kantaa enempää.
Ensinnäkin Kärnän poimima kommentti joka koski Iltalehden uutisointia on aivan eri merkityksessä kuin miten Kärnä on sen tulkinnut ja kansalle esittänyt. Kannanottoni on puhtaasti haiseva kannanotto Suomen ja hallituksen "elvytyspolitiikalle." Siinä käytän verbaalisesti mielikuvaa siitä, miten Suomi on Euroopan unionin lypsylehmä, jota Suomen hallituksen nykyinen politiikka tukee ja ajaa. Lypsylehmä on Euroopan unioni, joka lypsää hyväuskoiselta Suomelta kaiken, mikä vain on lypsettävissä, mutta sitä "maitoa" (rahaa)" ei heru. Hallituksella on valtava tarve jakaa rahaa mielin määrin ympäri maailmaa ja sitten kehutaan, että Suomi on saamassa Unionilta 500 miljoonaa "maataloustukeen" jne. Annetaan 3500 miljoonaa ja saadaan vaivaiset 500 miljoonaa takaisin. Minun vahva näkemykseni on, että koko hemmetin EU joutaisi teuraaksi ja pilkottavaksi pieniksi palasiksi eli kansallisvaltioiksi, joita valtioiden pitäisikin olla, mutta emme sitä ole olleet pitkään aikaan. EU on häikäilemätön hirviö, joka imee Suomen kaltaiset valtiot ja niiden omaisuudet Etelä- ja Keski-Euroopan vahvoille maille ja nauravat päälle. Lypsäjä eli EU joutaa teurastettavaksi ja sen raato on niin löyhkäävä, että se ei kelpaa edes minkin ruoaksi. Kärnän likainen mielikuvitus pystyy keksimään assosiaatioita kirjoitukseni ja Kiurun välille. Kiuruun en viittaa millään tavalla kirjoituksessa. Lypsylehmä on kaikille tuttu vertauskuva, kun hyväuskoisilta "lypsetään" mitä vain voi. Muistetaan vain ne Kärnän naiselle lähettämänsä peniskuvat jne.
Mitä tulee toiseen kannaottooni ev.lut. kirkosta, niin pysyn sanojeni takana. Minun silmissäni kirkko on porttokirkko, joka on hylännyt opetuksissaan ja kirkollisissa pyhissä toimituksessa kirkon peruskiven, Raamatun. Olen kertonut näkemyksestäni 15 vuoden ajan. Aikoinaan kun opiskelin Savonlinnassa kristillisellä opistolla, kävin väittelyitä kanssa samasta aiheesta eli samaa sukupuolta olevien vihkimisestä ja homoudesta aina silloin tällöin. Silloin tilanne oli aivan eri kuin tänä päivänä. Olen kirjoittanut aiheesta ties miten monta kannanottoa vuosien aikana ja näkemykseni asiasta on varmasti ihmisille selvä, ketkä kirjoituksiani lukevat. En ole koskaan haukkunut enkä solvannut homoseksuaaleja, vaikka henkilökohtaisesti en asiaa ymmärräkään enkä pidä normaalina. Silti olen tullut aina heidän kanssaan toimeen ja he tietävät minun kantani asiaan. Homoseksuaaleja löytyy niin ystäväpiiristäni kuin sukulaisistakin. Mutta se, mitä en ymmärrä enkä hyväksy, on kirkon kanta ja toiminta homoparien vihkimiseen kirkossa. Raamattu ilmaisee Jumalan tahdon ja Jumalan ohjeet ja määräykset ihmisille. Me jotka uskomme Jumalaan, meille on Raamattu pyhä. Kirkko on instituutio, jonka tehtävä on pitää Jumalan Sana eli Raamatun Sana puhtaana ja Jumalan tahdon mukaisena ajasta ikuisuuteen. Raamattu on kirkon peruskivi, johon koko kirkon olemassaolo perustuu ja pohjautuu. Raamatun sanoman mukaan homous on Jumalalle iljetys ja kuolemansynti. Miten kirkko voi tehdä ja siunata sellaista Jumalan nimeen, joka on Jumalan silmissä kauhistus ja kuoleman arvoinen asia? Näin ei saa olla. Kirkko EI SAA vihkiä kirkossa, Jumalan temppelissä, ja vielä Jumalan nimeen sellaista, mikä on Jumalalle kauhistus. Mutta näin kirkko ja sen palvelijoita, pappeja ja piispoja, toimii. Ei siis ole väärin uskovaisena ihmisenä puuttua tällaiseen toimintaan ja nimittää kirkkoa porttokirkoksi. Sateenkaariaate ei kuulu eikä sovellu kirkkoon saati sen opetuksiin ja julistuksiin. Sitä ei saa uskova ihminen hyväksyä.
Me olemme kaikki ihmiset syntisiä. Minä mukaanlukien. Silti en voi pyytää pappia siunaamaan kirkossa sellaisia tekoja, jotka ovat Jumalan Sanan mikaan syntiä ja vääriä tekoja. Voin mennä kirkkoon ja rukoilla tekemistäni synneistä anteeksiantoa Jumalalta, en siunausta. Sama koskee homoja ja homoutta. Homot ovat tervetulleita kuulemaan Jumalan Sanaa kirkkoon siinä missä kuka meistä tahansa. Mutta että kirkossa siunataan Jumalan nimeen Jumalalle kauhistuttavia asioita ja tekoja. Ei! Siinä kulkee vissi raja suvaitsevaisuuden kanssa. Kun tiedämmne Raamatun tärkeyden ja merkityksen, meidän tulee kunnioittaa sen sanomaa ja opetuksia. Homoparien siunaaminen kirkossa Jumalan nimeen on Jumalan pilkkaa. Homoparit voivat mennä naimisiin siviilivihkimisen kautta. Siihen ei ole mitään vastaan sanomista. Mutta kirkkoon se ei kuulu. Papit ja iispat, jotka näin tekevät, syyllistyvät Jumalan pilkkaan. Kirkon pitää pitää opetus sellaisena kuin se on, ja kirkon tulee vaatia meiltä syntisiltä Jumalan Sanan noudattamista ja kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Se on kirkon tehtävä. Kirkko on maallistunut ja siitä on todellakin tullut porttokirkko, joka huoraa kirkon sanomaa tietoisesti rikkomalla Jumalan sanaa. Ja miksi? Siksi, että kirkko on palannut takaisin keskiajalle ja anekauppaan. Aneina toimivat nykyaikana kirkollisvero. Kirkko on valmis pilkkaamaan Jumalan Sanaa ja Jumalaa vain pitääkseen liberaalit ihmiset kirkon sisällä maksamassa kirkollisveronsa.
Suvaitsevaisuus on sana, jonka sisältöä ei osata ymmärtää oikealla tavalla. Hyväksyminen ja suvaitseminen on kaksi eri asiaa. Kristittynä ihmisenä minulla on vain ja ainoastaan yksi Jumala. Kaikki muut Jumalat ovat minulle pakanajumalia, joita en kumarra, en arvosta, enkä missään nimessä pidä jumalina. Sen sijaan ymmärrän että ihmiset uskovat eri tavalla ja eri jumaliin. Heillä on siihen täysi oikeus. Heillä on oikeus ajatella samalla tavalla minun Jumalastani, joka on minulle pyhä. Annamme tilaa toisillemme eri tavalla ajattelevina ihmisinä. Olen tutustunut eri uskontokuntiin ja sitä kautta yritän ymmärtää heidän maailmankuvaansa. Samaa odotan heiltä minua ja kristinuskoa kohtaan. Meidän Jumala on heille epäjumala, mutta silti voimme olla kavereita keskenämme, vaikka emme kunnioittaisi toisten jumalia Jumalina.
Ihmettelen ja tuomitsen myös sen, että maailmasta ollaan tekemässä liberalismin ja suvaitsevaisuuden nimissä luonnonlakien vastaista maailmaa. Homot voivat olla homoja ja lesbot lesboja. Se on heidän oma asiansa. Mutta taas menee överiksi. Rasismia nähdään joka puolella ja ollaan kieltämässä ja muuttamassa milloin mitäkin. WC:t sukupuolineutraaleiksi, liikennemerkit sukupuolineutraaleiksi, henkilökortit sukupuolineutraaleiksi, ammattinimikkeet sukupuolineutraaleiksi, ja jopa perhesiteitä kuvaavat nimet sukupuolineutraaleiksi (isä, äiti, mummo, pappa, sisko, veli, setä, täti,...) Ja paskat. Isä on isä ja äiti on äiti jne! Näihin tosiasioihin ei mikään vouhkaaminen vaikuta. Keksikööt jonkun kolmannen merkityksen niille, jotka eivät koe näitä merkityksiä hyväksyvänsä. Mutta aina on olemassa uros ja naaras, mies ja nainen. Vihervasemmiston ajattelumalli ei ole oikea malli.
Nämä ovat minun näkemyksiäni ja niihin minulla on täysi oikeus. Minulla on myös mielipiteen vapaus ja sen nojalla tuon nämä ajatukseni esille.
Ilkka Repo, kaupunginvaltuutettu, Haapavesi
