torstai 29. tammikuuta 2015

Koottua tietoa Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta

Haapavedestä Fennovoiman rahoittaja kaupunkilaisten verorahoilla

Monipuolista tietoa ja näkemyksiä Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta ja sen vaikutuksista. Alla on koottuna tietoa erilaisista lähteistä. On pidempiä ja lyhempiä artikkeleita, joissa kuvataan Fennovoiman toimintaa, tietoa Rosatomista, tietoa energiayhtiöiden sopimusluonteesta, jne. Mankala-termi pitää sisällään sellaista asiaa, mikä saa selkäkarvat nousemaan pystyyn. Mankala-sopimuksissa osakkeenomistajat sitoutuvat sellaiseen toimintaan, missä pahimmassa tapauksessa veronmaksajien piikki on jatkuva ja saattaa nousta hurjiin summiin. Kuntien veronmaksajat toimivat maksumiehinä. Jos olet kiinnostunut ja haluat oikeasti perehtyä, mihin Haapavesikin on sijoittamassa tässä taloustilanteessa rahojaan, perehtymällä alla oleviin artikkeleihin saat kohtalaisen kuvan. Paljon jää silti hämärän peittoon ja salailun taakse. Maanantaina 2.2. valtuusto tekee kepujohdon päätöksellä päätöksen 1,5 miljoonan euron sijoittamisesta. Nämä rahat ja niiden sijoitussalkkujen tuottama tuotto menee kankkulan kaivoon, ja Haapavedestä todennäköisesti tulee Fennovoiman rahoittaja, ei osingon saaja. Sopimukseen saattanee sisältyä piirteitä, jotka voivat täyttää petoksen merkkejä, se jää nähtäväksi. Ydinvoimalan rakentamisen kannalta Haapaveden osuudella ei ole mitään merkitystä. Se rakennetaan joka tapauksessa, osallistuu Haapavesi tai ei. Pääurakoitsijat on varattu jo Venäjältä, ja todennäköisesti suurin osa työvoimastakin tulee Venäjältä, sitten Virosta ja Puolasta. Ruplan kurssin aleneminen ja tulevaisuudennäkymät takaavat sen, että hankkeeseen ei tultane juurikaan suomalaisia urakoitsijoita käyttämään. Saamme vain murusia. Pyhäjoen tilanne isäntäkuntana ei ole verrattavissa meihin lähikuntiin. Haapavedelle sijoitettava varallisuus on erittäin tärkeä, sen nykyisestä tuottavuudesta puhumattakaan! Keskustapäättäjät jälleen kusettavat meitä Haapavetisiä harhaanjohtavilla lausunnoilla ja pötypuheilla. Reporahojen säilyttäminen nykyisissä sijoitussalkuissa on ehdottomasti Haapavetisten kannalta paras vaihtoehto. Palataan sivustolla asiaan uudelleen jonkin ajan kuluttua valtuuston kokouksen jälkeen.

Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu (PS)
Haapavesi

Ps. Alla olevat tekstit, sekä kootut artikkelit eivät ole Revon keräämiä. Kiitos aktiivisuudesta kuuluu kahdelle asiantuntijalle, jotka ovat nähneet aikaa ja vaivaa artikkeleiden lukemiseen, tutkimiseen ja kokoamiseen. Ilkka Repo on vain avannut lähteistä tänne valmiiksi suuren osan lukijoita helpottaakseen. Loputkin artikkelit ovat luettavissa teksteissä olevien lähdelinkkien kautta. Lukemisen intoa kaikille kiinnostuneille
 
 

Arvoisat Haapaveden valtuutetut, (Jari Natunen, biokemisti, FT)


Olen tutustunut Haapaveden kaupunginhallituksen pöytäkirjan liitteinä oleviin sopimuksiin,
jotka on laadittu ilmeisen tarkoituksellisen harhaanjohtaviksi.Parhaan käsitykseni mukaan sopimukset eivät ole niin edullisia kuin esittelyssä annetaan ymmärtää. Sopimuksissa otetaan pysyvästi Mankala-vastuu kunnalle, sopimuskohdat on selvitetty oheisessa dokumentissa. Haapavesi ottaisi siten Mankala-vastuun ilman kannavuutta parantavaa veroetua. Muissa kunnissa vastuu otetaan sähköyhtiölle, mikä rajoittaa kunnan vastuuta. Pienimmällä riskillä ja halvimmalla ydinvoimaosuudet saa luopuneilta osakkailta, joilla ei ole jatkosijoitus velvoitetta. Tästä seuraa vastuu vieraanpääoman lainasta, joka on 75% kokosijoituksesta Rauman ja Turun pöytäkirjojen mukaan,eli noin 4.5 MEur, jos omapääoman sijoitus on esitetty noin 1.5 MEur. Mankala-periaatteella kunta vastaa siis koko 6 MEur sijoituksesta ja se pitää ymmärtää kunnan vastuuna esim luottokelpoisuutta määritettäessä. Lisävastuuta tulee sähkönhinnan tappiosta, jos hinnat kehittyvät markkinaennusteiden mukaan. Edelleen Oulun kv 16.6.2014 Energia johtokunta liitteestä tiedetään, että "takuuhinta" lopuu 12 toimintavuoden kohdalla, jolloin suuri osa vieraanpääoman lainaa menee maksuun.

Voimalan hinta on 6-7mrd Eur ja teho n. 1200 MW, joten siitä voi helposti laskea, että sijoituksena kerrottu noin 1.5 MEur/MW vain noin 25% (tai 27.5%) koko hinnasta. Vaikka
sopimuksessa olisi tulkinnanvaraisuutta, on ilmeistä, että muut osakkaat eivät voisi suostua siihen, tai VSFn Mankala-osaksasopimus sallisi, että hankkeeseen tulisi vapaamatkustajia,
jotka vastaavat vain noin 25% todellisista vastuista.

Ohessa selvitys sopimustilanteestanne Fennovoiman tarjous ja vanhempia kannattavuus- ja riskiselvityksiä.

Kunnioittavasti: Jari


Fennovoiman tarjous Pohjanmaalla: 

Mankala-vastuu kunnalle ilman Mankala-veroetua

Hanhikiven Sähkönmyynti(HKS) -yhtiöissä Pohjanmaan kuntia vedätetään keksinnöllä: ydinvoiman omistajana on tavallinen yhtiö ilman Mankala-vastuuta, mutta kunnalle tulee souraan Mankala-vastuu ilman Mankala-oikeuksia eli verovapautta. Haapavedellä esittelijä kertoo, että osakas vastaa "lähtökohtaisesti" vain osakepääomallaan, koska kyseessä ei ole Mankala-yhtiö. Kuntaomistajat ja asiantuntijat ovat olleet huolissaan rajattomasta Mankala-vastuusta, jos/kun toiminta osoittautuu tappiolliseksi. Nyt osakassopimuksessa kerrotaan, että yhtiön voi laittaa oikein konkurssiinkin. Mutta sitten sopimuksen loppuosaan kohtaan Muut ehdot 8.28 ja 8.31 on piilotettu pysyvästi voimaan jäävät lauseet, joilla kunnat ottavat suoraan osuutensa Fennovoiman suomalaisen omistajan VSF:n Mankala-vastuusta.
Käytännössä sisältö on sama kuin muiden kuntien Mankala-sitoumuksissa, myös siellä väitetään, että muita sijoituksia ei tarvita. Pohjanmaan tapauksessa Mankala-vastuu vain naulataan pysyvästi kuntaan kiinni. Toisaalta sopimuksella koetetaan antaa ymmärtää, että vastuusta pääsee tai sitä vähentää, jos tavallisen HKS-osakeyhtiön myy, laittaa konserniyhtiöksi tai konkurssiin.
Mahdollisesti vastaavia sopimuksia on muitakin, esimerkiksi Pohjanmaan rakennusyhtiöt ovat epävirallisesti kertoneet saavansa sopimuksen, jossa on ”suojaukset kunnossa" ja samanlainen miina saattaa olla esimerkiksi Myllyn Parhaan ja Valion Majakka Voima- osakassopimuksessa, kun Valio on esittänyt sopimuksen vain oikeutena ostaa omakustannussähköä.

Asiakirjoissa on myös Fennovoiman ja kunnan välinen sopimus, jossa Fennovoima ja kunta sopivat tietystä sijoituksesta ja MW osuudesta. Tämä sopimus kattaa kuitenkin vain rakennusvaiheen kulut, eikä rajoita sijoittajan vastuuta http://dynasty.haapavesi.fi/djulkaisu/kokous/2015410-9-6.PDF

Ilmeisesti Haapavedellä koettiin ratkaistuksi sopimuksen riskit, kun niitä ei juuri ole esitelty. Valtuutetuille ei kerrottu sopimuksessa suoraan Haapavedelle tulevista todellisista riskeistä, kuten Mankala-riski, 75 % vieras pääoma eli yli 4,5 MEur velkasijoitus,josta kaupunki vastaa Mankala-periaatteella sekä takuuhinnan loppuminen 12 vuoden jälkeen.
Takuuhinta on korkea 50 Eur/MWh ja saattaa muodostua tappiolliseksi markkinaennusteiden mukaan. 12 vuoden jälkeen tappioriski kasvaa entisestään,jos sähkön hinta on 10 Eur/MWh alle omakustannushinnan, niin tappiota tulee oin 100 000 Eur /vuosi/MWh.

Fortum sijoittaa 300 miljoonaa, koska saa ehkä mahdollisesti 6 miljardilla vesivoimaa, kun taas Outokumpu ja SSAB-Ruukki ehkä kärkkyvät pienehköinen osuuksineen suurina sähkönkuluttajina sähkön hinnanromahtamista ylituotannolla. Oulun valtuuston papereista tiedetään,että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa,joilla on eri kulurakenne ja perustuen Kremlin julkaisuun voidaan olettaa, että jopa Mankala-vastuusta irroitettu osakesarja on Rosatomilla. Olun papereissa Oulu Energia kertoo, että Mankalaveroedun kannssakin hankeen kannattavuutta ei voi osoittaa.  

Tässä pelissä Haapavesi tai muut kunnat eivät saa kylkijäisiä,mutta kantavat merkittävät tappioriskit. Vaaravyöhykkeessä ovat Kalevan mukaan Pyhäjoki, Kalajoki, Siikajoki ja Oulainen.  Jos kunta haluaa edullista sähköä niin Mankala-riski kannattaa ottaa reilusti erillisenä yhtiönä olevaan sähköyhtiöön, niin ei ole koko kunnan omaisuus vaarassa. Toisaalta riskittömämpiä Fennovoimaosakkeita, ilman lisäsijoitusvelvoitteita saa luopuneilta osakkailta kuten Kuopiolta todennäköisesti puoleen hintaan tai halvemmalla. Mukana ei tällöin tule Rosatomin lainalla ostettavaan kolminkertaista (75%) velkasijoitusta, mutta jos sellaisen haluaa, niin kunta voi ostaa velaksi todennäköiseti paljon paremmalla korolla näitä vähemmän riskin osakkeita.

Uusi riski on Venäjän hallituksen myöntämän rahoituksen rajoittaminen 150 miljardiin ruplaan, jonka piti kattaa 2.4 miljardia euroa, tarkoittaen ruplan kurssia alhaisimmillaan 62,5 ruplaa euro. Kuitenkin rupla on jo pudonnut tasolle 75 ruplaan euro. Ukraina, öljy ja luottoluokitukset eivät lupaa hyvää ruplalle ja venäläinen rahoitus on sulamassa pois.

Analyysin teki FT Jari , jolla on yli 10 vuoden käytännän kokemus kansainvälisistä liikesopimuksista. Natunen toteaa; "Sopimukset vaikuttavat tehdyn johtamaan huonosti liikeasioita osaavia kuntia harhaan. Asia selviää, jos pyytää poistamaan sopimuksen tarkoituksen= eiMankala-vastuuta kunnalle mukaan melko turhilta näyttävät lauseet ja katsoo, ettei uusia tule. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin muissa Fennovoima-kunnissa, mutta harhautus on pidemmälle viety riskien tultua julki. Tilannetta voinee myös verrata Olkiluoto3:n myyntiin, jossa yhdistävänä tekijänä ovat myös VSFn johtaja Elina Engman, silloin AREVAn edustaja, ja heikkolaatuiset sopimukset."  

"Fennovoima/VSF ei voi ottaa osakkaita ilman Mankala-vastuuta loukkaamatta muiden suomalaisten osakkaiden ja Rosatomin oikeuksia. Pohjanmaan kunnat ja pienyritykset pettävät itseään, jos luulevat, että Fennovoima-Titanicilla on ilmaisia kansipaikkoja. Huomioiden 85% rahoittaja Venäjän talousriskit ydinvoimauskovilla kuntapäättäjillä ei ole Haapaveden tavoin syytä kiirehtiä ostamaan sikaa säkissä."    

Lähdetiedot:
Sopimuksen kohdat,joilla kunnista tehdään pysyvästi Mankala-vastuullisia

Kohdassa Muut ehdot 8.28 Yleisvelvoitteet.

”Kukin osakas sitoutuu toimimaan tämän Osakassopimuksen mukaan siten, että Yhtiö pystyy täyttämään VSF:n osakassopimuksesta ja VSF:n yhtiöjärjestyksestä johtuvat velvoitteensa, ja ottaa vastattavakseen tästä johtuvat velvoitteet Yhtiölle.”  


Seuraavassa lauseessa selvennetään, että vastuu on omistusosuuden kokoinen yhtiön kokonaisvastuusta. Osakassopimuksessa on toki rajoitettu sijoitus tiettyyn euromäärään ja lisäsijoituksen edellyttävän osakkaiden erillisiä päätöksiä.Osakassopimus on kuitenkin osakkaiden välinen ja kun toisaalla otetaan omistajan vastuut Mankala-yhtiöstä niin tätä vastuuta ei ole rajattu.

Käytännössa sisältö on sama kuin muiden kuntien Mankala-sitoumuksissa, myös siellä väitetään, että muita sijoituksia ei tarvita. Pohjanmaan tapauksessa Mankala-vastuu vain naulataan pysyvästi kuntaan kiinni. Tämä löytyy osakassopimuksen kohdasta 8.31 Sopimuksen päättyminen. 

Edelleen kohdan  kerrotaan jäävän voimaa sopimuksen lakkaamisen jälkeenkin (eli jos HKS yhtiöon mennyt konkurssiin tai lakkautettu). Eli VSF- yhtiöstä sopimuksella julistettu vastuu Mankala-vastuusta jää voimaan. 




 Kaleva:

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/haapavesi-lahtemassa-mukaan-fennovoimaan/687281/
Haapaveden kh-paperit: http://dynasty.haapavesi.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
Kaupunginhallitus 19.1.2015 kohta 9 Hanhikivi-1 ydinvoimala-hankkeeseen sijoittaminen
Tieto 75 % vieraasta pääomasta, josta kunta vastaa Mankala-vastuulla, kuten KAIKIsta tappioistakin on Turun valtuuston esityksessä.
Oulu Energia kertoo Oulun kv 16.6.2015 liitteessä takuuhinnan päättymisen 12 vuoden jälkeen ja lainojen (eli vieraspääoma ilmeisesti 75 %) uudelleen pääomittamiskuluista
 katso asia §48 liite Oulu Energia liikelaitos lausunto:

Haapavedellä tai muilla Pohjanmaan kunnilla ei ole mitään syytä päättää nyt, kun rupla ja Venäjän sekä sen rahoituslaitosten luottoluokitukset ovat syöksyssä.

Uusimpana ongelmana on Venäjän hallituksen myöntämän rahoituksen rajoittaminen 150 miljardiin ruplaan, jonka piti kattaa 2.4 miljardia euroa, eli ruplan kurssia alhaisimmillaan 62,5 ruplaa euro. Kuitenkin rupla on jo pudonnut tasolle 75 ruplaan euro. Ukrainan sota osoittaa kiihtymisen merkkejä, ja suurtuottaja Iranin mukaan öljy voi pudota puoleen, jolloin rupla romahtaisi edelleen erittäin pahasti.
Itar-Tassin uutinen Venäjän rupla-rahoituksesta
 
http://itar-tass.com/en/economy/771632

Fennovoiman HKS-osakkaille uskottelema tilanne: Kunta sijoittaa tavalliseen yhtiöön, joka myy sähköä markkinoille ja saa osinkoa. Koska kyseessä on tavalline yhtiö kaaviossa ei ole vastuu nuolta kunnalta Fennvoimalle. Haapaveden liite http://dynasty.haapavesi.fi/djulkaisu/kokous/2015410-9-4.PDF

Todellinen tilanne alla Rosatomin näkemyksen mukaan. Hyvin luottokelpoiset omistajat antavat Fennovoimalle Mankala-takuut (implicit Mankal-guarantee). http://2014.atomexpo.ru/en/congress/presentations_of_the_forum/funding
Tämä on myös Kuopion näkemys asiasta ja kunnan ulkopuolisen yhtiön takuun arvellaan olevan laiton.

Haapavesi lähtemässä mukaan Fennovoimaan


Äänin 7–3 päätti Haapaveden kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunki osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Hanhikiven Sähkönmyynti (HKS) Oy:n kautta.
Haapaveden sijoitus on runsaat 1,5 miljoonaa euroa. Sijoitus oikeuttaa HKS:n osakkeenomistajan arviolta noin yhden megawatin teho-osuutta vastaavaan omistukseen HKS:stä.
Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF (VSF) on tarjonnut eräille Pohjois-Pohjanmaan kunnille mahdollisuutta osallistua Hanhikivi I -hankkeeseen. Se tapahtuisi VSF:n omistajana tulevan Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:n kautta.
Pohjois-Pohjamaan kunnista asian valmistelussa ovat olleet mukana Haapaveden, Kalajoen, Oulaisten, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat.


Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunnan lausunto osallistumisesta Fennovoiman ydin-voimahankkeeseen

Kaupunginhallitukselle on pyydetty Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunnalta lausunto osallistumisesta Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunta on käsitellyt asiaa kokouk-sessaan 5.6.2014.

Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

Voimaosakeyhtiö SF on lähettänyt Oulun kaupunginjohtajalle 20.5.2014 päivätyn kirjeen, jossa se tarjoaa Oulun kaupungille/Oulun Energialle osallistumismahdollisuutta ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n osakeomistuksen kautta.

Tarjouksessa ehdotetaan, että omistusjärjestelyt toteutetaan merkitsemällä yhtiön osakkeita suunnatussa osakeannissa siten, että osakkeita merkittäisiin yhteensä 16 – 24 miljoonalla eurolla. Osakeannissa merkit-tävät osakkeet oikeuttaisivat 10 - 15 MW:n sähköteho-osuuteen voimalaitoksen kapasiteetista.

Oulun Energian toimesta on perehdytty tarjoukseen ja pyritty selvittämään osakehankinnan liiketaloudellista kannattavuutta ja hankkeeseen liittyviä taloudellisia riskejä.

Arviointi ja johtopäätökset perustuvat sopimusten ja tuotantokustannusten osalta yhtiöiden antamaan luotta-mukselliseen tietoon, joka on salassapitosopimuksen alaista.

Voimaosakeyhtiö SF on esitellyt yhtiön ja Fennovoiman yhtiöasiakirjojen pääasiallisen sisällön. Voimalaitok-sen toimitussopimukseen (EPC) ei ole yksityiskohtaisesti tutustuttu.

Osakassopimuksissa on määritetty osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet, vastuut yhtiön kiinteistä ja muuttu-vista kustannuksista, päätöksenteko yhtiössä, lunastusmenettely osakkaiden luovutuksessa ja määräykset yhtiön hallinnosta mm. osakkaan oikeudesta nimetä edustaja yhtiön hallitukseen.

Fennovoiman osakkeet jakautuvat kahteen eri osakesarjaan, joilla on eri kustannusrakenne. Osakassopi-muksessa laitoksen toimittajan omistus on rajattu alle puoleen.

Yhtiöjärjestykset ja osakassopimusten keskeiset kohdat vastaavat monien muiden Mankala- yhtiöiden sopi-muksia. Poikkeuksellista on, että osakassopimuksessa on sovittu Voimaosakeyhtiön osakkaille kiinteä etukä-teen sovittu omakustannushinta laitoksen kaupallisen käytön alusta 12 vuodeksi eteenpäin pois lukien kui-tenkin eräitä laitostoimittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia kustannustekijöitä. Lisäksi osak-kaiden vastuu voimalaitoksen rakennusaikana rajoittuu vain yhtiön rahoittamiseen etukäteen sovitun rahoi-tussuunnitelman mukaisesti.

Hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia on arvioitu kattavasti laitoksen tilaajan laatimissa doku-mentissa.

Voimaosakeyhtiöltä saatujen laitoksen investointi- ja käyttö- ja rahoituskustannustietojen ja käytettävissä olevien sähkömarkkinaennusteiden perusteella investoinnin kannattavuutta on tarkasteltu ns. kassavirran nettonykyarvomenetelmällä.

Investointilaskennan tulos on herkkä laskennan lähtöarvoille erityisesti, kun kyse on poikkeuksellisen pitkän pitoajan hankkeesta. Investointipäätökseen vaikuttavat sen vuoksi merkittävästi investoijan omat näkemyk-set ja odotukset mm. tulevasta talouden, energiapolitiikan ja sähkömarkkinoiden kehityksestä. 2

Suoritettujen tarkastelujen perusteelta ei hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta voitu suoraan osoittaa. Investoinnin tuotto-odotukset suhteessa hankkeen riskeihin jäävät alhaisiksi arvioinnissa käytetyillä oletuksil-la.

Investoinnin kannattavuuden kannalta keskeinen riski on markkinahintariskin ohella jälleenrahoitukseen koh-distuva riski 12 vuoden omakustannushintatakuun päättyessä. Yhtiöllä on tuolloin merkittävästi pitkäaikaista velkaa ja pääomakustannus vaikuttaa siten ratkaisevasti sähkön omakustannushintaan.

Mankala-yhtiössä osakkaat sitoutuvat yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaisesti vastaamaan kaikis-ta yhtiön kuluista. Sähkö myydään yhtiön osakkaille omakustannushintaan. Verotettava tulos muodostuu vasta osakasyhtiöissä sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erosta.

Kannattavuustarkastelu on tehty tässä yhteydessä pelkästään liiketaloudellisin perustein ja hankkeen muita vaikutuksia mm. aluetalouteen tai muuhun liiketoimintaan ei ole käsitelty.

Mikäli Oulun kaupunki päättää hankkia Voimaosakeyhtiön osakkeita ja osakkuuden taloudelliset riskit jäävät vuodenvaihteessa syntyvän Oulun Energia Oy:n kannettaviksi, hankkeen taloudelliset vaikutukset tulee huomioida yhtiölle asetettavissa tuottotavoitteissa.

Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunta



Öljy notkahti taas - Iran valottaa uhkakuvia

Öljyn hinta putosi lähes 5 prosenttia tiistaina sen jälkeen, kun Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laski maailmantalouden kasvuennustettaan, kertoo uutistoimisto Reuters.

Öljyn notkahdusta syvensi myös keskeisen tuottajamaan Iranin vihjaus, jonka mukaan raakaöljyn hinta voi vajota jopa 25 dollariin tynnyriltä. Iranin mukaan tämä on todennäköistä, ellei öljynviejämaiden järjestö OPEC ryhdy toimiin.

Iranin öljyministeri Bijan Zanganeh kertoi, ettei OPEC:in tiedetä harkitsevan öljyn hintaa tukevien toimien aloittamista.

Brent-raakaöljy laski 48, 45 dollariin iltapäivällä, kun vielä aamulla Brent-laadun hinta oli 48,79 dollaria. WTI-raakaöljy vajosi 1,95 dollaria. WTI kohosi 46,74 dollariin tynnyriltä käytyään päivän aikana vain 46, 23 dollarissa.

Hyvät Haapaveden kaupunginvaltuuston jäsenet 


Lähetän teille tämän viestin liittyen Haapaveden suunnitelmiin lähteä mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, joka on valtuuston 2.2.2015 pidettävän kokouksen asialistalla. En hyväksy Haapaveden suunniteltua osakkuutta tässä hankkeessa, enkä usko, että kuntalaiset hyväksyvät rahojensa sijoittamista Fennovoiman erittäin riskialttiiseen hankkeeseen. 

Mahdollisen Fennovoima-osakkuuuden kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että Fennovoima on Mankala-yhtiö. Tämä tarkoittaa, että sijoittajan vastuu ei rajoitu sijoitettuun pääomaan, vaan sijoittajat vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön veloista ja vastuista. Jos Fennovoima joutuu vaikeuksiin, osakkaat - Haapavesi mukaan lukien - joutuvat maksamaan kulut omasta pussistaan. Asiantuntijoiden (mm. kuntaneuvos Pentti Hakulinen ja taloustieteen professori Matti Liski Aalto yliopistosta) arviota hankkeen taloudellisista riskeistä kunnille :"Asiantuntija: Kunnat eivät ymmärrä Fennovoiman riskejä – piikki on auki tappiin asti" (http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7119250.html). 

Kannattaa myös ottaa huomioon, että ydinsähkön kannattavuus ja kilpailukyky on laskenut esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimaloissa (joiden tuottama sähkö on hinnaltaa huomattavasti edullisempaa kuin Fennovoiman arvioitu sähkön hinta). Ydinvoiman kannattavuuden heikentyminen on yksi syy esim. TVO:n tammikuun alussa aloittamille yt-neuvotteluille:http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/teollisuuden-voima-aloittaa-isot-yt-neuvottelut/4675230 . Fennovoiman tarjoama osakkuussähkö on kallista, ja tuoton saaminen sijoutukselle olisi erittäin epätodennäköistä. Tällä hetkellä Nord Poolin sähköpörssistä voisi ostaa sähköä vuodelle 2023 hintaan 35e/mWh, mikä on huomattavasti alle Fennovoiman tarjoaman hinnan (http://www.talouselama.fi/uutiset/mita+saa+kun+sijoittaa+miljoonan+fennovoimaan+vastaus+voi+yllattaa/a2248360). Ei kai mielestänne ole järkevää sitoa tällä hetkellä tuottavasti sijoitettuja Repo-rahoja tähän riskihankkeeseen, josta mahdollisesti saatavasta sähköstä joutuisitte maksamaan selkeästi markkinahintoja korkeampaa hintaa? 

Fennovoiman suurin yksittäinen osakas on venäläinen ydinvoima- ja ydinaseyhtiö Rosatom, joka on kokonaan Venäjän valtion omistuksessa. Kun pohditte suhtautumistanne Fennovoiman hankkeeseen, kannattaa ottaa huomioon myös se,että Rosatom on erittäin tiukasti Putinin ja Kremlin valvonnassa, ja että se vastaa myös Venäjän ydinaseista (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1410844053566?jako=1d73f1798bfa5131bbfaf887aea51cab). Ukrainan kriisi lisää myös Fennovoiman hankkeen riskejä, ja on täysin mahdollista, että Rosatom voi joutua EU:n pakotelistalle (http://www.tekniikkatalous.fi/energia/yle+pakotteet+voivat+vaikuttaa+venajan+kansainvalisiin+sopimuksiin++miten+kay+fennovoiman/a977786, ja http://www.tekniikkatalous.fi/energia/raahen+seutu+uudet+venajapakotteet+voisivat+uhata+fennovoimaa/a1043280). Talouspakotteilla voi olla myös vaikutuksia Rosatomin hankkeen rahoitukseen. 

Enemmistö suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista (http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/11/01/te-jo-enemmisto-suomalaisista-vastustaa-lisaydinvoimaa/201315231/12), ja Ukrainan kriisi on vaikuttanut negatiivisesti Fennovoiman hankkeen kannatukseen kansalaisten keskuudessa, eli yli 60% äänestäjistä hyllyttäisi Fennovoiman hankkeen täysin (http://seura.fi/puheenaihe/seuran-gallup-kansa-ottaisi-fennovoimasta-aikalisan/). 

Toivoisin, että päätöstä muodostaessanne tutustuisitte kattavasti alla oleviin Fennovoiman hanketta käsitteleviin raportteihin ja artikkeleihin, esimerkiksi Ympäristöministeriön Fennovoiman PAP-hakemuksesta (2014) antamaan palautteeseen (http://www.tem.fi/files/40171/Ymparistoministerion_lausunto_16.5.2014.pdf). STUK on puolestaan todennut lausunnossaan, että Rosatomin tarjoamaan ydinvoimalaitokseen joudutaan tekemään muutoksia turvallisuuspuutteiden takia, ja että tämä suurentaa hankkeen viivästymisriksiä entisestään (http://yle.fi/uutiset/paajohtaja_stukin_vaatimuksilla_voi_olla_vaikutuksia_fennovoiman_aikatauluun/7258946), ja että Fennovoiman organisaatio ja ydinvoimaosaaminen eivät ole riittäviä hankkeen turvalliseen toteuttamiseen (http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/stuk-fennovoiman-organisaatio-on-liian-ohut/665273/). 

Haluan myös muistuttaa siitä, että Fennovoiman ja Rosatomin hankkeessa on edelleen paljon avoimia kysymyksiä, yhtenä suurimmista Fennovoimalta puuttuva korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusratkaisu, johon rakentamisluvan hakeminen on kuitenkin ehdollistettu. Hankkeen ympärillä on vellonut keskustelu mm. Fennovoiman tilaamasta, Rosatom-TVELin kierrätetystä uraanista valmistamasta ydinpolttoaineesta. Sveitsiläinen Axpo lopetti tämän polttoaineen tilaukset, koska sille ei myönnetty lupaa tutustua olosuhteisiin Tseljabinskissä Majakin alueella, jossa ko. polttoaine valmistetaan (ks. mm:http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/fennovoima-valitsi-polttoaineeksi-kierratetyn-uraanin-stuk-yllattyi/654642/ jahttp://www.nzz.ch/aktuell/schweiz/atomdebatte-axpo-bezieht-kein-uran-mehr-aus-majak-1.18230040). Majakin alue, jossa tapahtui Kystymin ydinonnettomuus vuonna 1957, on yksi maailman saastuneimmista alueista, ja sieltä vuotaa edelleen radioaktiivisia aineita ympäristöön: http://fi.wikipedia.org/wiki/Majak. 

Vaikka Rosatomin edustajat mielellään kuvaavatkin yhtiötä maailman johtavaksi ydinreaktorien rakentajaksi, sen ydinvoimalahankkeissa eri puolilla maailmaa on ollut lukuisia ongelmia, ja julkisuudessa on esitetty myös epäilyjä sen mahdollisuuksista viedä näin monta samanaaikaista ydinvoimaprojektia kunnialla ja turvallisesti loppuun. Esimerkiksi Vietamissa Rosatomin ydinvoimalahanketta on lykätty usealla vuodella turvallisuuteen liittyvien ongelmien takia (http://www.rferl.org/content/russia-vietnam-nuclear-delay/25231766.html). Turkissa Rosatomin ydinvoimalahanke myöhästyy mm. YVA-selvityksen puutteiden takia (http://www.reuters.com/article/2013/10/08/us-turkey-nuclear-delay-idUSBRE9970D120131008) ja Intiassa Rosatomin alihankkijan Zio Podolskin toimittamien viallisten, kakkoslaatuisten osien takia, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa vaarantaa reaktorin turvallisen käytön (http://www.newindianexpress.com/opinion/Resolve-Koodankulam-issues/2013/04/19/article1551164.ece#.UwPWirT9GUk). Rosatom onkin ryvettynyt korruptioskandaaleissa, ja Venäjän sisäministeriön suorittamissa tutkimuksissa on paljastunut mm. että Rosatom on käyttänyt suunnittelutöissään opiskelijatyövoimaa, mikä on puolestaan nostanut esiin huolen laitoksen ja polttoaineen turvallisuudesta (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ruotsissa+nousi+kohu+rosatom-skandaaleista/201402626657). 

Toivoisin vielä lopuksi, että tutustuisitte suomalaisen professoriryhmän raporttiin "Kasvua ja Työtä Uudella Energiapolitiikalla" (http://www.proliitto.fi/media/assets/pdf/valiaikaiset/embargo-kasvua-ja-tyo-cc-88llisyytta-cc-88-uudella-energiapolitiikalla.pdf), joka on herättänyt paljon kiinnosutsta myös suomalaisissa yrityksissä (http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/05/15/suomalaisyrityksia-liittyi-uudistusmielisten-energiaprofessorien-tukiryhmaan/20146879/170), ja pyrkisitte kaikissa kunnan päätöksissä edistämään hajautetun uusiutuvan energiatuotannon rakentamista. 

Toivon, että punnitsette asiaa todella tarkkaan, ja päätätte olla lähtemättä mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. 
 
 

Lisää artikkeleita eri lähteistä:


 

Asiantuntija: Kunnat eivät ymmärrä Fennovoiman riskejä – piikki on auki tappiin asti

AA
30.09.2014 10:13

Kunnat eivät ymmärrä, millaisia riskejä ne ottavat päästäessään omistamansa energiayhtiöt mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, vantaalainen kaupunkineuvos Pentti Hakulinen sanoo.

– Monien energiayhtiöiden johto haluaa vaieta asian kuoliaaksi.

Fennovoima, kuten iso osa muistakin suomalaisista energiayhtiöistä, toimii Mankala-periaatteella.

Siinä yritys jakaa omistajilleen osingon sijaan omakustannushintaista sähköä. Malli on voimalayhtiöille verotuksellisesti edullinen.

Monien energiayhtiöiden johto haluaa vaieta asian kuoliaaksi. (Pentti Hakulinen)

TAVALLISESSA osakeyhtiössä sijoittajan vastuu yhtiön veloista rajoittuu sijoitettuun pääomaan.

Konkurssiyhtiön osakkeiden arvo voi pudota nollaan, mutta sijoittajien muu omaisuus on turvassa.

Toisin on Mankala-yhtiössä, Hakulinen kertoo. Niissä sijoittajat vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön veloista ja vastuista sekä esimerkiksi käyttö- ja huoltokustannuksista.

Hakulisen mukaan vain harvat päättäjät ymmärtävät, millaiseen suohon ongelmiin ajautunut ydinvoimayhtiö voi viedä omistajansa, jotka joutuvat kuittaamaan yhtiön velat ja kulut.

SUOMENMAAN tietojen mukaan kuntien energiayhtiöt omistavat Fennovoimasta jopa 40 prosenttia.

Kuntien omistamat yhtiöt saavat markkinoilta yleensä edullista lainaa. Tämä johtuu siitä, että niitä ei perinteisesti ole päästetty konkurssiin.

Jos tästä periaatteesta halutaan pitää kiinni voimalayhtiön ajautuessa vaikeuksiin, joutuvat kunnat paikkaamaan tytäryhtiöidensä taloutta omasta pussistaan.

Kunnat ovatkin toivottuja kumppaneita Mankala-yhtiöihin, koska niillä on verotusoikeus. Piikki on tarvittaessa auki syvälle asukkaiden taskuihin.

HAKULINEN on kuntien tilintarkastusyhtiö Audiatorin entinen toimitusjohtaja ja Kajaanin entinen kaupunginjohtaja.

Energia-asioihin hän perehtyi energiayhtiö Graninge Kainuun hallituksen puheenjohtajana.

Hän kummastelee, miksi kunnat eivät kartoita ydinvoimahankkeen riskejä kunnolla.

– Jos riskiselvityksiä ei voida tai haluta tehdä, se on eduskunnalle riittävä syy olla myöntämättä lupaa näin vahvasti kuntaomistukseen pohjaavalle hankkeelle, hän toteaa.

AALTO-YLIOPISTON taloustieteen professorin Matti Liskin mukaan Fennovoima on omistajilleen suuri riski (Helsingin Sanomat 24.9.).

– On syytä kysyä, miksi kuntien verorahoilla pelataan tällaista riskipokeria, Hakulinen sanoo.

Hänen mukaansa läpi vuosikymmenten on lähdetty siitä, että veronmaksajien rahoilla ei tehdä riskisijoituksia.

Liski arvioi, että voimalayhtiö ei ole kannattava ennen vuotta 2040. Hakulisen mielestä voimalaan sijoitettavia rahoja tarvittaisiin peruspalveluiden hoitamiseen jo paljon aikaisemmin.

Miksi kuntien verorahoilla pelataan tällaista riskipokeria?(Pentti Hakulinen)

RISKEISTÄ puhuminen ei ole teoreettista pohdintaa, vaan ne ovat todellisuutta jo nyt, Hakulinen korostaa.

Tätä hän perustelee sillä, että pelkästään Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin myöhästyminen on tähän mennessä aiheuttanut omistajilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan 1,2–1,8 miljardin euron tappiot.

Oma lukunsa on, että rakennuskustannukset ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet alkuperäisestä suunnitelmasta.

YDINVOIMAHANKETTA on kunnissa ajettu asukkailta ja päättäjiltä pimennossa, Hakulinen sanoo.

Hän käyttää esimerkkinä Vantaan Energiaa, joka päätti vastikään nostaa omistusosuuttaan Fennovoimasta.

Vantaan Energian omistavat yhdessä Vantaan ja Helsingin kaupungit, joissa on yli 800 000 asukasta. Hakulisen mukaan päätöksen ydinvoimahankkeesta on tehnyt energiayhtiön yhdeksänjäseninen hallitus.

– Valtuustoja ei ole vaivattu, eikä myöskään omistajaohjauksesta vastaavaa kaupunginhallituksen yleisjaostoa. Se on vääryys kunnallishallinnon pyhiä periaatteita vastaan.

VANTAALAINEN kaupunginvaltuutettu Johannes Hirvaskoski (kesk.) kertoo, että valtuutetut saivat tietää omistusosuuden nostamisesta vasta lukiessaan siitä sanomalehdestä.

Tarkastuslautakunnan varajäsenenä toimiva Hirvaskoski syyttää energiayhtiötä salailusta.

– Emme ole saaneet moniin Fennovoimaan liittyviin kysymyksiin vastauksia.

Samuli Nissilä
Suomenmaa

Teollisuuden Voima aloittaa isot yt-neuvottelut

TALOUS JULKAiSTU 08.01.2015 10:36

Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima (TVO) aloittaa lähes koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enintään 110 henkilötyövuoden vähennykseen. Yhtiö tavoittelee 15 miljoonan euron säästöä vuotuisiin kuluihin.

Toimitusjohtaja Jarmo Tanhua perustelee säästötarvetta sillä, että Olkiluodon tuottaman sähkön kilpailukyky on heikentynyt ja näkymät ovat epävarmat. Sähkön markkinahinta on laskenut, eikä tilanteen paranemista ole näköpiirissä lähiaikoina.  

- Lisäksi ydinvoiman tuottamiseen kohdistuvat kustannukset ovat nousseet ja Olkiluoto 3 -projektin viivästyminen aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia, Tanhua toteaa tiedotteessa.  

TVO:lla on nyt yhteensä noin 840 työntekijää. Yt-neuvottelujen ulkopuolelle jäävät ydinvoimalaitoksen käyttövuorojen henkilöstö, voimalaitospäivystäjät ja STUKin määrittelemät asemavaltuutetut.  

Mitä saa, kun sijoittaa miljoonan Fennovoimaan? Vastaus voi yllättää

Matti Kankare

16.5.2014 

Kannattaako Fennovoima-ydinvoimahankkeeseen laittaa rahaa kiinni? Nykyisillä oletuksilla sijoitukselle on vaikea saada kummoista tuottoa.

Ydinvoimayhtiö Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen osallistuminen vaatii osakkailta noin miljoonan euron panostuksen 10 vuoden aikana. Näin laski Ylelle suomalaisosakkaita hankkeessa edustavan Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.

”Emme ole kovinkaan suuresti julkisuudessa puhuneet siitä, minkälaisella osuudella Fennovoimassa voi olla mukana, mutta suuruusluokka on, että kymmenen vuoden aikana pitäisi pystyä sijoittamaan noin miljoona euroa. Jos mainosmiesmäisesti asian puen: miljoonalla mukaan”, Ottavainen totesi.

Hyvä mainospuhe Ottavaiselta.

Kriittiselle sijoittajalle Ottavainen olisi voinut kuitenkin avata tarkemmin, mihin sijoittaja itse asiassa hankkeessa sitoutuisi ja minkälaista tuottoa sijoittaja voisi sijoittamalleen miljoonalle eurolle ydinvoimalasta saada.

Asia yksi. Minkä osuuden voimalan tehosta miljoonalla eurolla saa?

Fennovoima ei ole kertonut tarkasti, millä hinnalla venäläinen Rosatomvoimalan rakentaa ja rahoittaa. Oletuksena on edelleen, että teholtaan 1200 megawatin ydinvoimalan rakentaminen maksaa noin kuusi miljardia euroa.

Pörssiyhtiö Outokumpu kertoi, että se ostaa voimalan tehosta 150 megawattia eli 12,5 prosenttia noin 210 miljoonalla eurolla.

Jos tätä lukua käyttää lähteenä, yksi megawatti tehoa maksaa 1,4 miljoonaa euroa. Miljoonalla eurolla saisi siten ostettua voimalan tehosta noin 0,7 megawattia eli 710 kilowattia (1 megawatti=1000 kilowattia).

Ydinvoimaloiden kapasiteetin käyttöaste on ollut Suomessa yli 90 prosenttia. Tällä käyttöasteella laskien vuoden 8760 tunnista ydinvoimala on käynnissä 7884 tuntia. Eli sijoittajan osuudella ydinmylly tuottaa sähköä kaavalla 710kW * 7884 h = 5 597 640 kWh vuodessa.

Pyöristettynä edellä mainittu lukema on 5 600 megawattituntia.

Asia kaksi. Mankala-periaatteella toimivassa voimalassa sijoittajat paitsi investoivat, sitoutuvat eli ovat velvollisia ostamaan sähkön voimalasta sen omakustannushintaan. Pekka Ottavainen on sanonut, että Fennovoiman voimalan omakustannushinta on enintään 50 euroa megawattitunnilta.

Pidetään lähtökohtana tätä 50 euroa. Sijoittaja sitoutuu ostamaan voimalasta sähköä 5600 megawattituntia edellä mainittuun hintaan eli 5600*50 = 280000 euroa.

Sijoittaja on siis ensin pannut voimalan rakentamiseen rahaa kiinni 10 vuoden aikana yhteensä miljoona euroa. Tämän jälkeen hänen täytyy ostaa voimalasta sähköä voimalan omakustannushintaan, joka ainakin alkuvuosikymmenet on Ottavaisen mainitsema 50 euroa megawattitunnilta. Voimalan käyttöikä on 60 vuotta.

Sijoittajalle asia on yksinkertainen silloin, jos hän toimii  niin kuinOutokumpu: ostaa sähkön omaan käyttöön ja lisäarvo sekä saatava tuotto syntyy Outokummun tekemistä muista tuotteista. Outokummulle on tärkeää, että sillä on varma sähköntuotantolähde ja varma tieto hinnasta vuosikausiksi.

Asia kolme. Entä jos sijoittajalla ei ole sähkölle omaa käyttöä, vaan hän myy sen eteenpäin markkinoille? Nord Poolin sähköpörssissä määritellään pitkälle, millä hinnalla sähköä ostetaan ja myydään Pohjoismaissa. Tällä hetkellä vuoden 2023 sähköä voi ostaa pörssistä noin 35 eurolla megawattitunnilta.

Sähkön hinta vaihtelee Pohjolassa tosin pitkälti Norjan ja Ruotsin vesitilanteen sekä kysynnän mukaan eli vuonna 2024 sähkön hinta tukkumarkkinoilla saattaa olla hyvinkin 50 euroa tai enemmän megawattitunnilta. Mutta se voi olla myös vähemmän.

Fennovoiman voimalaan sijoittavalle tämä tieto olisi kuitenkin kullanarvoinen sijoituspäätöksen tueksi. Tuotto sijoitukselle pitää kuitenkin ajatella ainakin 20-30 vuoden tähtäimellä, ehkä 40 vuoden tähtäimellä.

Esimerkiksi viiden prosentin tuotto miljoonalle eurolle tarkoittaa 50 000 euroa. Tämä saadakseen sijoittajan pitäisi saada sähköstään tukkumarkkinoilla ennen veroja ja muita kuluja keskimäärin 60 euroa megawattitunnilta ja silti pelkän pääoman takaisinmaksuaika olisi parikymmentä vuotta.

Jos Suomi takaisi Ison-Britannian tavoin ydinsähköön investoiville 109 euron megawattituntihinnan 30 vuodeksi tai edes tuulisähkölle annettavan 83,5 euroa 12 vuodeksi, niin miljoonan euron sijoituksessa voisi olla jotain järkeä.



HS-ANALYYSI:

Fennovoiman vähemmistöomistaja Rosatom on Putinin tiukassa ohjauksessa

Venäjän valtiollinen atomienergiayhtiö vastaa myös Venäjän ydinaseista

ULKOMAAT 17.9.2014 7:57
HELSINGIN SANOMAT

Fennovoiman laitetoimittaja ja vähemmistöomistaja Rosatom on harvinaisen tiukasti Kremlin ohjauksessa jopa Venäjän valtion energiayritykseksi.

Yhtiön korkein päättävä elin on yhdeksänhenkinen valvontaneuvosto, johon kuuluu kahdeksan presidentinhallinnon ja Venäjän hallituksen edustajaa sekä yhtiön toimitusjohtaja. Valvontaneuvoston jäsenet nimittää presidentti Vladimir Putin.

Rosatomin toimiala on herkkä, sillä yrityksen vastuulla on sekä ydinvoimatuotanto että ydinaseet.

"Tämä on Venäjän strateginen teollisuuden ala. Öljy ja kaasu ovat toki myös, mutta ne toimivat puhtaammin bisneslogiikan säännöillä", sanoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.

Ydinvoimalan toimittaminen Suomeen on valtionyritykselle merkittävää paitsi taloudellisesti myös poliittisesti.

Ydinvoima on yksi Venäjän harvoista korkean teknologian vientituotteista, ja Suomen tiukkoina tunnettujen ydinvalvontaviranomaisten hyväksymä laitos olisi hyvää mainosta venäläiselle ydinosaamiselle.

Voimala olisi Rosatomin ensimmäinen Aasian ja entisen itäblokin maiden ulkopuolella. Aiemmin Rosatom on rakennuttanut voimalan esimerkiksi Iraniin, jonka ydinohjelman rauhanomaisuutta epäillään lännessä.

Rosatom perustettiin vuonna 2007, kun ydinenergiaministeriön toimiala muutettiin valtionyritykseksi duumassa hyväksytyssä uudelleenjärjestelyssä. Ydinvoimatuotanto ja ydinaseet ovat perua Neuvostoliiton ydinohjelmasta.

Rosatomin synnyttäneen lainmuutoksen esitteli silloin toista presidenttikauttaan lopetellut Putin, joka palautti 2000-luvulla muitakin energiayrityksiä suurliikemiehiltä takaisin valtion hallintaan.

Ukrainan sota on herättänyt pelkoa, voiko Venäjän valtio käyttää Rosatomin toimittamia ydinvoimaloita ulkopoliittisena painostuskeinona Gazpromin kaasutoimitusten tavoin.

Suomen pääministeri Alexander Stubb ei sunnuntaina antamansa lausunnon mukaan tähän usko. Stubb sanoi pääministerin kyselytunnilla, että myös Ukrainassa jopa 50 prosenttia sähköstä tulee Rosatomin tuottamasta ydinvoimasta, eikä ongelmia ole kriisin aikana ollut.

Vaikka suoraa painostusta ei esiintynyt, Tynkkysen mukaan Rosatomilla on ollut poliittista vaikutusta myös Ukrainassa.

"Kun Rosatom tuottaa valtaosan Ukrainan sähköenergiantuotannosta, on selvää, että Ukrainan liikkumatila kaasusopimuksen suhteen on kapeampi", Tynkkynen sanoo.

Yhdysvallat ja Britannia jäädyttivät ydinvoimayhteistyön Rosatomin kanssa keväällä Venäjän vallattua Krimin niemimaa Ukrainalta.

Huolta on herättänyt myös vuosikymmenien sitoutuminen venäläistoimittajaan. Rosatomin pääjohtaja Sergei Kirijenko sanoi tammikuussa presidentti Putinille uskovansa, että Suomeen rakennettava ydinvoimala olisi käytössä jopa 80 vuotta. "Tämä tarkoittaa, että toimitamme polttoainetta [uraania] ja suoritamme kunnostus- sekä korjaustöitä 80 vuoden ajan", Kirijenko sanoi Kremlin julkaiseman keskustelun mukaan.

 

Yle: Pakotteet voivat vaikuttaa Venäjän kansainvälisiin sopimuksiin - miten käy Fennovoiman?

Ylen uutisten mukaan länsimaiden asettamat pakotteet saattavat vaikuttaa Venäjän ydinsopimuksiin ulkomaiden kanssa. Näin kerrottiin Ylen mukaan Venäjän valtion Rosatom-korporaatiosta torstaina.

Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin osallistuu Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan rakentamiseen. Aikataulun mukaan ydinvoimala tuottaisi sähköä vuonna 2024. Yhtiön johtajan Sergei Kirijenkon mukaan yhtiön kansainvälisistä sopimuksista osa voi joutua poliittisten rajoitusten kohteeksi

Ruotsissa nousi kohu Rosatom-skandaaleista

ma 10.2.2014 16:28 | Päivitetty ma 10.2.

Rosatomin näyttely Atomexpo 2013 -näyttelyssä Pietarissa.

Ruotsissa on noussut kohu Vattenfallin ydinpolttoainekaupoista venäläisen Rosatomin kanssa. Rosatomia on rakentamssa Fennovoimalle ydinvoimalaa myös Suomeen.

”Skandaaliyhtiöksi” Ruotsissa leimattu Rosatom on myös Suomeen suunnitellun Fennovoimanydinvoimalatoimittaja.

Dagens Industri -lehti kirjoittaa tänään maanantaina pääjutussaan Rosatomin ympärillä kuohuvista skandaaleista, joista suurin on korruptioon liittyvä kavalluspetos. Ruotsalaisia huolestuttaa korruption ja muiden ongelmien mahdollinen vaikutus Rosatomin Vattenfallille myymän ydinpolttoaineen turvallisuuteen. Ruotsi on ensimmäinen eurooppalainen länsimaa, joka on solminut Rosatomin kanssa sopimuksen uudenlaisen ydinpolttonesteen ostamisesta.

Päätös itsessään on jo puhuttanut Ruotsissa, sillä maan päätös ydinpolttoaineen käytöstä on EU-politiikan vastaista: EU kun pyrkii vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiantuonnista.

Sekä Vattenfall että Rosatom ovat kummatkin valtiollisia yhtiöitä.

Nyt Rosatomin ympärillä pyörivä korruptioskandaali on noussut valtakunnan tason puheenaiheeksi Ruotsissa. Venäläinen uutistoimisto Itar-Tass kertoo, että Rosatomia ravistelee törkeäksi luokiteltava kavallustapaus. Yhtiön työtekijöitä on ollut mukana kavaltamassa 50 miljoonan ruplan eli miljoonan euron arvoista summaa. Asiasta käydään parhaillaan oikeutta ja syytettyjä uhkaavat jopa kymmenen vuoden vankeustuomiot.

Venäjän sisäministeriö on myös vahvistanut rikosvyyhdessä paljastuneen, että Rosatom käyttää suunnittelussaan opiskelijatyövoimaa. Tämän pelätään osaltaan vaarantavan ydinpolttoainehankintojen turvallisuutta.

Rosatomin korruptioskandaali ei ole yhtiössä ensimmäinen. Venäläisetkin mediat kirjoittavat, että korruption esiintyminen ylipäänsä on vaaraksi yleisen ydinturvallisuuden kannalta. ”Tämän, jos minkä, pitäisi kiinnostaa niin Vattenfallia kuin Ruotsin valtiotakin”, Dagens Industri kirjoittaa. Valtio kun on sitoutunut noudattamaan monia eettisiä periaatteita, jotka koskevat myös niiden materiaalitoimittajia.


-----Alkuperäinen viesti----- Lähettäjä: Lähetetty: 23. huhtikuuta 2014 0:26 Vastaanottaja: kuuleminen@tem.fi Aihe: YVA-palaute, Diaarinumero: TEM/1965/08.04.01/2013 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto kuuleminen@tem.fi Asia: Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2014 Diaarinumero: TEM/1965/08.04.01/2013

 
Haluan huomauttaa Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta alueen mökkiläisenä ja aktiivisena käyttäjänä seuraavaa: Vaikutukset alueen talouteen tulisi esittää siten, että päätöksentekijöille muodostuisi selkeä kuva hankeen todellisista vaikutuksista mm. työllistävyyteen erityisesti paikallisella tasolla. Uutisoinnissa on useaan otteeseen viitattu siihen, että paikallinen työllistävyysvaikutus on hyvin epävakaalla pohjalla. Hanketta ei voi perustella työllistävyysvaikutuksella, mikäli toimijalla ei ole minkäänlaista sitoumusta asian suhteen. YVA-selostuksessa on jätetty täysin käsittelemättä 0-vaihtoehdon kohdalla uusiutuvien energiamuotojen vaihtoehto, joka on mm. helmikuussa julkaistussa Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissa keskeisessä osassa. Sitä vastoin 0-vaihtoehdon ratkaisuna esitellään yksinomaan kivihiililahteen käyttäminen, joka osoittaa nykytiedon valossa erittäin kapeakatseista ajattelua. Yva-selostuksesta saa täysin väärän kuvan vaihtoehtoisista keinoista tuottaa tarvittu sähkön määrä kustannustehokkaasti ja kansantaloutta tukevalla tavalla.Riippuvuuden vähentäminen venäläisestä sähköstä ja sähköntuotannon omavaraisuus eivät kasva sillä, että Fennovoima pyrkii muiden vaihtoehtojen kariuduttua viemään hankettaan eteenpäin valitsemalla ydinvoimalaitoksen toimittajaksi venäläisen valtionkorporaation, valitsemalla saman yhtiön vähintään 1/3 omistajaksi ja ottamalla hankerahoituksen ¾ samoista venäläisistä lähteistä. Sen lisäksi yhtiö on jo sitoutunut polttoainehankintaa saman yhtiö tytäryhtiön kautta. Korkea-aktiivisen polttoaineen loppusijoituskysymys ei ole edistynyt vuonna 2010 myönnetyn PAP-luvan jälkeen. Myös matala-aktiivisten jätteiden loppussijoitus sekä korkea-aktiivisen jätteen välivarastointi laitospaikalla on jäänyt hyvin vähäiselle huomiolle asian luonteen huomioonottaen. Fennovoima Oy:n hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa ei ole tiedossa, onko hanke nykyisessä muodossaan valtioneuvoston ja eduskunnan tekemän harkinnan perusteella yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, toisin kuin yhtiö tässä YVAselostuksessaan antaa ymmärtää. Yhteenvetona totean, että Fennovoima Oy:n teettämä toinen ympäristövaikutusten arviointiselostus ei ole sellainen, jolla voitaisiin perustellusti osoittaa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tarpeellisuus, turvallisuus ja hyväksyttävyys. Arvioitujen ympäristövaikutusten voidaan todeta olevan haitoiltaan ja riskeiltään siinä määrin suuret verrattaessa hakkeen mahdollisiin hyötyihin, että hankeen totuttamiselle ei ole edellytyksiä. Oulussa 23.4.2014
Lähettänyt klo
Tunnisteet: