tiistai 25. helmikuuta 2020

Rikki revitty keskusta Haapavedellä!


Kouluverkkoratkaisu repi keskustapuolueen palasiksi Haapavedellä

Haapavesi on kautta aikojen ollut perinteinen Pohjois-Pohjanmaalainen maaseutukunta. Politiikassa keskusta on hallinnut kautta aikojen haapavetistä päätöksentekoa. Kannatus on pysynyt lähellä 70 prosenttia ja keskusta on saanut kuntavaaleissa aina 17-18 valtuutettua 27:sta.
Suunta on kuitenkin muuttumassa. Ahti Pekkalan poisnukkumisen myötä Haapavedellä alkoi valtataistelu paalupaikoista ja se ei ole loppunut tähän päivään mennessä. Useita pitkäaikaisia valtuutettuja lopetti politiikan toinen toisensa jälkeen ja se on jättänyt jälkensä. Antti Rantakankaan kuolema oli viimeinen niitti Haapaveden keskustalle, vaikka Rantakangas ei enää viimeisinä vuosina kuntapolitiikassa ollutkaan mukana. Taustalla hän kuitenkin vaikutti.
Edelliset kuntavaalit päätyivät keskustan osalta naisten voittoon. Uusi tulokas Päivi Ollila oli vaalien kuningatar vajaalla 200 äänellä. Myös kahden kauden valtuutettu Anri Mäkinen sai kohtalaisesti ääniä. Keskustalla alkoi tuolloin kulisseissa kiivas valtataistelu; miehet vastaan naiset. Vanhat miesjermut halusivat puheenjohtajien paikat. Keskustasta meni kuitenkin läpi niin paljon naisehdokkaita, että miehet jäivät jalkoihin. Kolehmaisesta tuli hallituksen puheenjohtaja kokemuksensa perusteella ja uudesta noviisista tehtiin valtuuston puheenjohtaja. Kaksi vanhaa valtuutettua keskustasta otti niin pahasti nokkiinsa, että eivät suostuneet ottamaan vastaan kuin korkeintaan tytäryhtiöiden hallituspaikkoja.
Kisma ja eripura kulki mukana alusta alkaen. Keskustaa alkoi hiertämään myös tuttu pienen sisäpiirin vallan käyttö. Muutamat dominoivat ja toisten oli tyytyminen ryhmäkuriin vedoten, alistua toisten määräysvallan alle. Keskustan sisällä kyti suuren tulipalon alku. Kun Haapavedellä äänestettiin 3:nnesta vaihemaakuntakaavasta, niin savua alkoi näkyä. Keskustan ryhmässä enemmistö vastusti kaavaa, mutta hallituksessa kepu äänesti vastoin enemmistön kantaa kaavan puolesta. Asiaa ei helpottanut se, että keskusta oli vähän aiemmin päättänyt, että kaavaan ei lähdetä. Asia oli jo kaatumassa hallituksessa äänin 8-2, jossa keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vastustivat ja vasemmisto kannatti. Kaupunginjohtaja sekaantui asiaan ennennäkemättömällä tavalla, sekaantumalla poliittiseen ohjaukseen juuri ennen äänestystä hallituksessa. Kaupunginjohtaja ajoi vasemmiston ja perussuomalaisten edustajat hallituksen huoneesta ja ripitti keskustaa ja kokoomusta sillä seurauksella, että myöhemmin molemmat puolueet muuttivat kantansa hallituksessa. Ryhmän enemmistöpäätös jyrättiin. Järjestettiinpä jopa kuntalaisten kuuleminen, jossa täysi valtuustosali 99-prosenttisesti vastusti ja lähialueen asukkaat keräsivät adressin, jossa 560 vastusti ja kymmenen kannatti kaavaa tuulivoiman osalle. Tästä alkoi keskustan alamäki.
Vuotta myöhemmin alkoi keskustelu kouluverkosta. Haapavedellä on edelleen virallinen raja koulujen lakkauttamiselle 28 oppilasta. Keskusta, kokoomus ja pari vasuria tekivät päätöksen heinäkuussa 2018, että raja nostettaisiin 40 oppilaaseen. Asia on edelleen käsittelyn alla hallinto-oikeudessa. Päästiin suhteellisen rauhassa alkusyksyyn 2019. Kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala lähti heikkoa taloustilannetta ”karkuun” opintovirkavapaalle vuodeksi. Lähtiessään Vahteala teki jälleen yhden hyvin epämääräisen teon. Hän valitutti itselleen viransijaisen, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sote-uudistuksen maakuntajohtaja Marjukka Mannisen. Tapa, jolla hänet Haapavedelle tuotiin, oli kyseenalainen. Hallitus oli kokoontunut haastattelemaan erääseen virkaan hakijoita. Vahteala päästi hallituksen pois koteihinsa, mutta pyysi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat puheilleen. Heille kaupunginjohtaja kertoi, että hän ei aio laittaa vuoden viransijaisuutta hakuun, vaan tuo Mannisen ns. kutsumenettelyllä Haapavedelle vs. kaupunginjohtajaksi. Muutaman päivän päästä oli hallituksen kokous, jossa oli esityslistalla, että keskustellaan kaupunginjohtajan viransijaisuudesta. Yllätys olikin suuri, kun kesken kokouksen hallitukselle ilmoitettiin, että Manninen on oven takana odottamassa haastatteluun. Hallituksessa oli juuri tapahtunut henkilövaihdoksia ja perussuomalaisten edustaja oli ensimmäisessä kokouksessaan. Manninen valittiin saman tien.
Mannisen valinnasta alkoi Haapavedellä kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden piina. Osa palvoi, osa ei tykännyt yhtään tavasta, jolla hän kylmästi alkoi hoitamaan saneeraustehtäväänsä. Heti ensi töikseen alkoi kouluverkon saneeraaminen. 40 oppilaan rajasta ei keskusteltu. Manninen halusi sulkea kaksi elinvoimaista kyläkoulua neljästä. Siitä ei tullut helppo tie, ja se on parasta aikaa kesken ja kuumassa vaiheessa. Pakolliset lain vaatimat kuulemiset järjestettiin, mutta niillä ei ollut mitään tarkoitusta olla vaikuttamassa Mannisen päämäärään lakkauttaa sivukylien kouluja. Poliittinen kenttä sen sijaan alkoi murenemaan. Perussuomalaiset, Haapavesi-ryhmä ja kolme vasemmiston edustajaa puolustivat kyläkouluja yhdessä 4 keskustalaisen kanssa. Ja tätä ei keskustan sisällä hyväksytty. Päivi Ollilasta ei ollut johtamaan näin vaikeassa tilanteessa. Homma karkasi käsistä. Markku Laitilan valitseminen keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajaksi oli viimeinen niitti. Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa Laitilan ryhmänjohtajakaudella homma repesi. Keskustan määräämällä ripitystauolla Laitila yritti huutamalla pakottaa keskustan rivit yhtenäisiksi kouluja lakkauttamaan. Ei onnistunut. Sen sijaan kohta erosi 3 valtuutettua keskustan valtuustoryhmästä.
Markku Laitila ei kauan kestänyt ryhmänjohtajan pestissä, vaan erosi. Tammikuussa 2020 uudeksi valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Helinä Niemelä. Ja homma sen kuin paheni. 17.2.2020 tapahtui väistämätön. Keskusta hajosi lopullisesti kouluverkkokiistaan. Se onkin jo oma, niin iso juttunsa, että ansaitsee aivan oman kappaleensa.
Maanantaina keskipäivän tienoilla, perussuomalaisten hallituksen edustajalle soitettiin, että tuleeko hän illalla valtuuston kokoukseen? Hän kun ei ollut valtuuston jäsen, mutta hänellä oli hallituksen jäsenenä puhe- ja läsnäolo-oikeus. Kun hän tiedusteli syytä, hänelle sanottiin, että illalla valtuuston kokouksen jälkeen pidettäisiin hallituksen kokous. Niin varmoja keskustalaiset olivat oman esityksensä läpimenosta, että olisivat kiireellisenä valtuuston jälkeen päättäneet kokouksen asiat laillisesti päätetyiksi ja laittaneet päätökset täytäntöön. Näin ei tapahtunut. Hallituksen puheenjohtaja Kolehmainen kutsui ”hallituksen” koolle klo 16.30 juuri ennen valtuuston kokousta. Perussuomalaisten ja Haapavesi-ryhmän jäsenet jätettiin kutsumatta, jotta he eivät sekaantuisi tulevaan episodiin. Paikalle oli kutsuttu kaksi hallituksen ulkopuolista jäsentä. Toisen oli määrä illalla tehdä vastaesitys valtuustossa hallituksen esitykselle koskien kouluverkkoa. Porukalla hänet manipuloitiin muuttamaan esitystä, joka oli annettu Haapavesi-ryhmälle etukäteen. Haapavesi-ryhmän, perussuomalaisten, vasemmiston ja 4 keskustalaisen oli määrä asettua sen esityksen taakse. Kolmen ja puolen tunnin kohdalla oli sitten esitysten vuoro. Kun vastaesitys esitettiin keskustalaisen toimesta, niin sinne oli ujutettu 2 sanaa, jotka muuttivat esityksen luonteen aivan erilaiseksi, kuin sen piti olla. Mutta kukaan ei huomannut sitä, koska luotimme yhteiseen päämäärään. Seuraavana aamuna asia valkeni vähän kuin sattuman kautta. noiden kahden sanan takia vähintäänkin yksi koulu suljettaisiin syksyllä virkamiespäätöksellä ja toinenkin mahdollisesti, jos kylältä muuttaisi yksikin perhe syksyyn mennessä muualle.
Aloitimme välittömästi vastatoimet, mutta niin tapahtui myös koulujen lakkauttamisen puolella olleiden keskustavaltuutettujen piirissä. Seuraavana iltapäivänä kokouksesta ilmestyi paikallislehteen uutinen, että kahdeksan keskustan valtuustoryhmään kuuluvaa on eronnut valtuustoryhmästä ja he perustivat oman valtuustoryhmänsä. Eronneissa oli valtuuston puheenjohtaja Päivi Ollila (kiivain koulujen lakkauttaja), hallituksen puheenjohtaja Anri Kolehmainen, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Heino Vuorenmaa, hallituksen jäsenet Diana Seppä, Ronald von Schulman ja Helinä Niemelä, valtuutettu Riikka-Kaisa Nuolioja ja juuri varavaltuutetusta valtuutetuksi noussut Esko Vinkki. 17:n valtuutetun ryhmä oli nyt siis hajonnut jo kolmeen osaan. Vinkki tosin palasi nolona takaisin parin päivän kuluttua eroamisestaan.
Mitä tapahtui valtuuston kokouksen aikana? Ennen äänestämistä Ollila määräsi tauon. Tauon aikana keskustalaisia ripitettiin olan takaa. Piti löytää vastaesitykselle tehdylle vastaesitykselle esittäjä. Ensimmäinen kieltäytyi, toinen kieltäytyi ja aikoi äänestää vastaesitystä, joka tuki koulujen säästämistä. Kolmas suostui ja silloin poistui vihaisena porukasta valtuustosaliin valtuutettu, joka oli esittänyt vastaesityksen koulujen puolesta. Ennen saliin päästämistä oli toinen kieltäytyjä määrätty kannattamaan vastaesitykselle vastaesityksen tekijää. kyyneliltä ei vältytty.
Koulujen puolustajat siis voittivat, mutta salakavalasti ujutetut kaksi sanaa tekivät päätöksestä tulkinnanvaraisen, kuten juonijat olivat suunnitelleet.

Tästä alkoi keskustasta eronneiden julkinen panettelu kuudelle jäljelle jääneelle keskustaryhmän valtuutetulle. Päivi Ollila ja Helinä Niemelä kunnostautuivat molemmat omien entisten ryhmäkavereiden mollaamisessa julkisuudessa. YLE uutisoi näyttävästi:

”Keskusta hajosi keskinäiseen riitelyyn puolueen syvimmillä kannatusmailla Haapavedellä, jossa on alkamassa satojen miljoonien eurojen biohanke”

Vahvasti vallankahvassa kiinni ollut keskusta on murentunut kuuden valtuutetun puolueeksi Haapavedellä.
Helinä Niemelä antoi ymmärtää, että he, loikanneet, tekevät vastuullista politiikkaa siinä, missä jäljelle jääneet ovat vastuuttomia (kun eivät äänestäneet koulujen lopettamisen puolesta) ja heihin ei voi luottaa, kun ryhmän sisäisiä asioita vuotaa jatkuvasti ulkopuolelle. YLE:n lisäksi samaa virttä Niemelä jatkoi maakuntalehdissä (Kaleva, Keskipohjanmaa, Maaseudun tulevaisuus ja paikallisessa Haapavesi-lehdessä. Ollila aloitti paikallislehdessä saman mollaamisen heti valtuuston kokousta seuraavana päivänä.
Nyt keskustaa yritetään eheyttää suuremmilla voimilla. Sunnuntaina 24.2. Haapavedellä oli ”kriisipalaveri” kaupungintalolla klo 18.30-20.30. Palaveriin saapui puoluesihteeri jonkun toisen viskaalin kanssa. Sopua ei löytynyt. Seuraavan kerran sopua hierotaan Pohjois-Pohjanmaan piiriedustajien kanssa keskiviikkona 26.2. Epäillä sopii, että valtakunnanlaajuisen mollaamisen ja pitkään jatkuneen painostamisen ja henkisen väkivallan jälkeen sopua löytyy. Haapaveden keskustapuolue on hajonnut sisäiseen riitelyyn.
Keskustan sisällä on paljon muitakin jännitteitä ja erimielisyyksiä, mutta keskityin kahteen suurimpaan eli tuulivoimaan ja kouluverkkoratkaisuihin.

Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu
Haapaveden perussuomalaiset ry:n sihteeri